Resiina-keskustelu

Brasilia avasi eilen maanantaina tarjouskilpailun suurnopeushankkeensa rakennustöitä koskien, IndustryWeek kertoo.
 telä-Amerikan jättimaa aikoo rakentaa suurnopeusradan Rio de Janeiron ja Sao Paulon välille. 500 kilometrin matka taittuisi huippunopeusjunalla vain 1,5 tunnissa ja maksaisi noin 89 euroa.

Kunnianhimoisen hankkeen kustannusten arvioidaan nousevan noin 14 miljardiin euroon. Brasilia isännöi olympialaisia vuonna 2016, ja radan toivotaankin valmistuvan siihen mennessä. Ainakin ranskalaisen Alstomin ja japanilaisen konsortion odotetaan osallistuvan jo kahdesti lykättyyn tarjouskilpailuun. Tarjouksentekijöitä saattaa tulla myös Italiasta, Saksasta, Espanjasta, Kiinasta ja Etelä-Koreasta.

tekniikkka&talous (http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/brasiliaan+rakennetaan+suurnopeusrataa++tarjouskilpailu+avattiin+eilen/a653576?s=r&wtm=-12072011)

En tiedä onko lukuja pyöristetty, mutta tämä tarkoittaisi keskinopeutta 334 km/h. Aika kunnianhimoista.

Nykyisin käytössä oleva tekniikka ei mahdollistane tuota. Kovimmat keskinopeudet ovat olleet sn 300 -kalustolla luokkaa 255 km/h (TGV Atlantique); en tarkoita, että tämä olisi maailman nopein junayhteys.

Mutta 335 km/h keskinopeutena vaatinee sn:ksi 380-450 ja sellaista suurnopeusjunakalustoa ratoineen ei ole käytössä missään (pl. Shanghain leijujuna).

Karttakirjasta katsoen matka linnuntietä on ko. kaupunkien välillä n. 350 km.  Tuo reitti kuitenkin oikaisisi merenlahden reunan yli, joten lyhin mahdollinen rautatiereitti lienee lähempänä 400 km:ä.  Artikkelin 500 km on ehkä matka nykyistä rataa pitkin, eli nopeutus tullee - kuten yleensäkin vastaavissa hankkeissa - oikaisemisesta ja nopeuden nostosta.

Näitä Brasilian hankkeita tarkastellessa kannattaa ehkä aina kuitenkin muistaa myös sikäläisten rautatieprojektien lähihistoriaa. Sekä liittovaltion että Sao Paulon osavaltion rautateillä oli 1990-luvulle saakka mittavia modernisointi- ja sähköistysprojekteja. Hirvittävästi niihin saatiin kulumaan rahaa, mutta mitään ei oikeastaan saatu koskaan valmiiksi. Samalla olemassaolleesta ei oikein kyetty pitämään huolta. Henkilöliikenne, muutoin kuin kaupunkien paikallisliikenteen muodossa, on lähestulkoon täydellisesti kuollut sittemmin pois. Samoin sähköistyksestä on jäljellä kaupunkien paikallishenkilöliikenteen lisäksi enää lyhyt, erittäin mäkinen hammasrataosuus Raiz da Serrasta Paranapiacabaan Sao Paulon lähellä.

Ja nyt Brasilian viranomaiset ilmoittavat, että suunnitelmissa on yli 300 kilometrin tuntinopeuksia hyödyntävä junayhteys Riosta Sao Pauloon. Luonnollisesti sähköistettynä ja henkilöliikenteelle avattuna. Voi olla että olen vain skeptinen, mutta minulla on pieni aavistus että aikaisempien vuosikymmenten historia jälleen toistaa itseään: olemassaoleva infra laiminlyödään ja olemassaoleva rataverkko rapistuu entisestään, samalla kun rahat kanavoidaan kunnianhimoiseen mutta täysin epärealistiseen arvovaltaprojektiin. Toisaalta, jos näillä eväin on mentävä, ainakin tämä projekti on helpompi mistä aloittaa kuin Buenos Airesin - Brasilian - Caracasin sähköistetty rata, jollaisen tärkeyttä mm. Venezuelan presidentti Chavez on Etelä-Amerikan yhtenäisyyden nimissä julistanut.

Vuonna 1960 Brasilian kaukojunat kuljettivat 100 miljoonaa matkustajaa, vuonna 1970 54 miljoonaa ja vuonna 2000 enää 1,6 miljoonaa, kertoi International Railway Journal viime helmikuun numerossaan. Jospa Brasilian kaukojunat tekevät uuden tulemisen suurnopeusjunien muodossa?

Heinäkuun numerossaan IRJ kertoo, että Brasiliassa on rakenteilla 5060 km uutta rataa tavaraliikennettä varten ja 2481 km on suunnitteilla. Nykyisellään suurin osa tavaraliikenteestä on malmia ja mineraalia, varmaan jatkossakin. Lehden tietojen mukaan Brasiliassa on ennestään rataa 30128 km, josta 23424 km on 1000 mm levyistä rataa ja 6194 km 1600 mm leveää rataa.

Väittäisin, että nuo vuoden 2000 luvutkin ovat mahtavia verrattuna nykytilanteeseen. Mutta siis, kyllähän Brasilian rautateillä on aina ollut rakenteilla vaikka mitä ja suunnitelmissa vielä enemmän. Jos vain se projektien loppuuntoteutumisprosentti olisi edes tyydyttävä, maan rautatiejärjestelmä olisi laajuudeltaan ja laadultaan ihailtava. Voihan se olla, että tällä kertaa saadaan valmistakin.