Resiina-keskustelu

Kävin tiistaina patikoimassa Örön linnakkeella Kemiön lounaispuolella, linnakesaarella on ollut 750 mm rata vuodesta 1915 vuoteen 197?, mukana ollut -72 varusmies kertoi rataa olleen silloin jäljellä, mutta kiskoja purettiin piikkilankaesteiden tolpiksi ja muuhun fiksuun sotavaltion käyttöön. Valitettavasti kamerani nikotteli reissulla, mutta saaren karttapaikalla näkyvä tiestö myötäilee kapearaiteisen linjausta, joten rataverkon laajuus on nähtävissä. Länsipuolisen 120 mm patterin ratapenger ei päätynyt tieksi, joten sitä ei näy kartalla.

Radalla on tiettävästi liikennöinyt myös Suomen eteläisin pikajuna, Örö Express, joka päihitti vieressä kulkevan maantieliikenteen nopeudellaan, veturina oli 1 hv suomenhevonen ja viereinen maantie oli mukulakiveä...

Saarella palveli pitkään höyryveturi, eli kalusto oli ihan oikeaa ja raskasta sekä linnoitustöiden laajuudesta päätellen rautatie on ollut lujilla, onhan sitä pitkin kuljetettu 12" putketkin, vajaa 16 m pitkä poikanen. Ammusten kuljetus noille isoille Obuhoveille on varmaan ollut myös haastavaa, porsas painaa puolisen tonnia.

Venäjän vallan aikaan saaressa oli 12 kpl yli 120 mm tykkiä miehistöineen, myöhemmin 6-8 ja nyttemmin radan hävittyä uudempaa tykkikalustoa oli siellä täällä, tosin osa vaikutti kulisseilta ja eteläkärkeen ei turisti pääsekään, siellä on jotain jänskää.

Kiitos havainnoista. Örön 30-luvun kartta on täällä (+vähän keskustelua) http://vaunut.org/kuva/45398  Öröstä on julkaistu myös historiakirja, missä on kuvia radasta, sen rakentamisesta, höyryveturista, matkustajavaunusta ym. Jotain taisi olla myös toisessa kirjassa, joka käsitteli Lounais-Suomen linnoitussaaria. Saarella on tainnut olla kolme veturia: venäläisten sinne jättämä Borsig 5273/1903, sen korvannut uudempi höyryveturi ja moottoriveturi, joka tuli mahdollisesti Sandfallin tiilitehtaalta.

Örö ei muuten ole ollut Suomen eteläisin rata, vaikka kärkisijoilla onkin. Eteläisin taitaa olla ollut Bengtskärin majakalla. Eteläisin paikka, jossa on ollut veturi, taitaa olla Russarö. Myös Jussarö on etelämpänä kuin Örö (ja samoin Hankoniemen kärki, mutta siellä on ollut vain normaaliraiteista- ja leveäraiteista rataa). Hangon kaupungissa olleista kapearaiteisista vain kivilouhoksen rata taisi olla hieman etelämpänä kuin Örö.

Telkkarista tuli dokumentti Jussarön kaivoksesta muutama päivää sitten.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=65&t=482&a=4205 (http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=65&t=482&a=4205)

Mitenkäs muuten pohjoisin? Kaamasen lentokentän pusikoissa oli Henschel-höyryveturin palasia 1980-luvulla. Saksalaiset olivat käyttäneet luultavasti 600mm:n kapearaiderataa kentän rakentamisessa.

Pohjoisin rata oli Petsamon Liinahamarin satamassa ja pohjoisin veturirata oli Petsamon Nikkelikaivos ja sen rakennustyömaa. Kasamasen pohjoispuoleinen entinen lentokenttä taitaa olla pohjoisin nyky-Suomen alueella. Ainakaan minä en tiedä pohjoisempaa.

Suomen eteläisin rautatie, Örö ?
Luulen, että yksi vetureista oli entinen VR:n kapearaide höyry, Bagnall 0-4-2ST 1512 / 1897
Suomen Veturit II perusteella oletan veturin menneen puolustusvoimille 1926. Veturiin vaihdettiin myöhemmin Tampellan normaali kattila + puupoltolle sopiva savutorvi. Alunperin veturissa oli nk lokomobiilityyppinen (tulitorvi-tuliputki) -kattila, joka ei hyvin soveltunut puupoltolle, oli suunniteltu hiilikäyttöön. Veturi oli eräs harvoista suomalaisista vetureista, joilla oli alkujaan nimi "Knorring" suomalaisen agentuurin mukaan. Vetureita oli Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksella kaikkiaan 3 kpl. Muut olivat viimeksi töissä, Vuoksenniskan Rautatehtaalla Imatralla (1538/1898)  ja VR Rautatienrakennusosastolla (1539/1898). Korjauksia ja lisätietoja otetaan vastaan, mielellään.

Resiinassa 2/91 n e äkyy Bagnall 1512/1897 Russarön saarella.

Ai, ai hankalaa. Eräässä lehdessä (Rottir tai Rottis vuodelta 2006) on maininta, Örö expressenistä. Kuva on Bagnallista ja tekstissä mainitaan, että veturi olisi viety pois ja korvattu hevosella.
Olen muistavinani, että Russarössä oli myös veturi, ilmeisesti yx ja sama.

Örön historiikissä on kuvia kahdesta eri höyryveturista ja kumpikaan ei ole Bagnall. Venäläisiltä jäänyttä veturia piti korjata 1927 ja silloin sen ilmoitettiin olevavan Borsig 5273/1903. Kaksi vuotta myöhemmin se oli vielä saarella, mutta ilmoitettiin huonokuntoiseksi. 30-luvulle saarelle tuotiin "uudempi veturi", joka kuvan mukaan on saksalaista valmistetta ja 2-akselinen. Rataa saarella oli 4200m vuonna 1926. Höyryveturit vetivät tavarajunia. Örö Express oli hevosvetoinen ja kuvien mukaan siinä on käytetty (ainakin) kahta erilaista matkustajavaunua, joista toisen numero oli 24. Mainitussa historiikissä on lisäksi tavaravaunuista piirroskuvia mittoineen, vaihteiden piirroksia ym. rautatieharrastajaa kiinnostavaa tietoa. Minulla on kanssa muistinvarainen käsitys, että puolustusvoimien Bagnall olisi työskennellyt Russarössä. Edellisessä viestissäni on kirjoitusvirhe: pitää olla ...Kaamasen pohjoispuoleinen...

Asia ilmeisesti selvä. Voin tehdä päätelmän, että Örön artikkelin junaosuudessa oleva kuva on sekoitettu Russarön Bagnalliin. Olen kerran nähnyt jokin kurssikuvan, josssa Bagnall kököttää taustalla. Pitänee
kysyä sitä ja missä se on otettu. (Onhan jossakin Porkkalaa koskevassa kirjassa, jota selailin kirjakaupassa, kuva RLR:n kalustosta.) Kuvatekstissä maininta, että oli otettu Porkkalassa.

Örön linnakesaaren kartta vuodelta 1944. Pohjois-eteläsuuntainen tie on nimeltään Pitkä Ikävä ja siitä kaakkoon johtava Lyhyt Ikävä. Ruotsiksi nimet ovat Pitkä Ikävä vägen ja Lyhyt Ikävä vägen. Todennäköisesti varusmiehet ovat antaneet nimet näille kivetyille teille, joiden reunassa kapearaiteinen rautatie on kulkenut.

Toisessa kuvassa on kuuluisa Örö-express. Örö oli linnakesaarena 99 vuotta ja vuonna 2015 se avattiin matkailijoille ja se kuuluu osana Saaristomeren kansallispuistoon. Lisätietoja http://www.örö.fi

1948 - 1976 kattilarekisterissä on maininta: " Bagnall no 1512 (katsastettu), omistaja 1. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Romutettu 1961" Puolustusvoimien tyypilliseen tapaan ilman paikkakuntaa ja päivämäärää.
Kävin läpi "konseptitkin", ei mitään muuta. Ilkan historiaselvitys veturista taitaa olla pätevä. Kuva tästä vanhimmasta rakennustyöveturista on sivuilla Kurtin lataamana. Tuo sivuikkunallinen:   http://vaunut.org/kuva/103940?t=Bagnall
Russarö sijaintina tulee kuvasta, jonka Pekka mainitsi. On se minullakin, jossakin. SA-kuva muistaakseni. Niiden etsiminen "manuaalisesti" 70-luvulla vei melkein yhtä paljon aikaa , kuin nykyään. Kuvatekstissä mainittiin ehdottomasti Russarö, mutta onko se oikein?
Russaröllä oli rata, kuten muillakin "Pietari suuren merilinnoituksen" tykistösaarilla. Netistä löytyy kuvia. Russarön putket olivat pienempiä kuin Örön, mutta painoivat silti kolmisen tonnia (kuvateksti netissä). Ei silloin ollut muuta kuljetustapaa näin raskaille esineille. Kenttäratakiskojen kysyntä oli silloin kova.  Standardi raideleveys  Venäjän armeijan kenttäradoilla oli 750 mm.
Ovatko veturittomatkin pätkät mukana? Kartassani Russarö on etelämpänä (!) , kuin Örö, ja siihen väliin mahtuu myös Utö.  Jopa nykyisissä  kartoissa erottuvat yleensä suojan puolen laitureilta lähtevät radat. 1. erillinen rannikkotykistöpataljoona ? Sen joudun jättämään asiantuntijoille.

Hahaa Reino oikaisit, et lukenut koko ketjua. Bengskär on eteläisin, jollei joku löydä eteläisempää. Russarö lienee eteläisin veturirata.

Tietääkö kukaan onko Suursaarella ollut mitään rataa?

Minkähänlainen rata on Bengtskärissä ollut? Ehkä on kiviä siirrelty kiskoja pitkin. Ei maasto kovin rautatieystävällistä ole! Tiettävästi majakan pintamateriaali on louhittu paikallisesta kivestä ja muu on tiiltä tms. varmaan ollut melkoinen projekti aikanaan, kun paikan saavutettavuus nykyäänkin on  säistä riippuen vähän "korkeemmas käres" jos ei satu helikopteria omistamaan.

Pohjoisersta etelään: Suursaari, Lavansaari ja Tytärsaari. En ole koskaan löytänyt merkkejä radoista sen enempää kartoista (1:20'000 ja 1:40'000) kuin valokuvistakaan, vaikka olen kyllä yrittänyt. Olisipa löytynyt  laiturirata tai edes veneiden maallevetorata, mutta ei mitään. Jos jollain on ollut parempi tuuri, niin olisi kiva kuulla.

Vorgissa on kolme kuvaa Bengtskärin radasta. Tässä yksi niistä  http://vaunut.org/kuva/83821

Hyvä kun mainitsit, siellä on nimenomaan ollut!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyt%C3%A4rsaaren_rautatie,
mutta koordinaattien mukaan Tytärsaari olisi Hankoa, Örötä ja Russarötä pohjoisempana.

t. Rainer


t. Rainer

Mielenkiintoinen kuva. Kohtalaisen tuore, mutta ratarakennelmat liittynevät tosiaan majakan rakennusaikoihin. Kävin luodolla seuraavana päivänä kun oli ollut tuo Norjan verilöyly. Lippu puolitangossa. Saariston kännykkäasemat pimeinä huonon sään vuoksi. Oli salama iskenyt tukiasemaan. Rantautumista yritimme kolme kertaa ennen kuin onnistui. Osa matkaseurasta oksensi, joten on muista olisinko tuon radan havainnut. Ehkä se ei olerkaan ihan siinä mihin nykyisen matkailuyrittäjän vesibussi rantautuu.

Kiitos Rainer! Noin pitkä rata ja vieläpä Wikissä mainittu. Kumma kun olen onnistunut välttämään sen havaitsemisen.

Tuo Bengtskärin rata näkyy hyvin myös Google Mapsin ilmakuvassa. Laskee majakan pääsisäänkäynniltä itäpuolen rantaviivaan. Siinä vieressä on yleisemmin käytetty rantautumispaikka saarelle, kuten kuvastakin näkyy. Jos on stormia itäpuolella, niin vaihtoehtona on eteläpuolen ranta.
https://www.google.com/...!3d59.71778!4d22.50028?hl=fi (https://www.google.com/maps/place/59%C2%B043'04.0%22N+22%C2%B030'01.0%22E/@59.7234397,22.4993755,93m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d59.71778!4d22.50028?hl=fi)

// linkki korjattu

Auts! Ilmeisesti Eljas on taas oikeassa! Mutta kuvan löysin, ja toinen SA-kuva on Russarösta. Se, missä Bagnall näkyy, on nyt tekstillä : "Rannikkotykistön sotilaita", päiväyksettä. Russarö on jäänyt pois! Kuva on siis Ilkan ja Pekan mainitsema kuva. Toinen näyttää tilannetta 22081942.

Ohessa pari Örön linnakesaaren rakentamisen aikaista työmaakuvaa.

Kun lainasin tuota kuvaa, annettiin ajankohdaksi syksy 1939.

Junista tai tekniikasta en ymmärrä juuri mitään, mutta Örön tunnen kohtuuhyvin.Örössä, kuten monissa muissakin rannikkolinnakkeissa, oli kapearaiteinen rata. Örössä käytössä oli myös veturi, ja kuten kirjoissa olen kirjoittanut, vaihtui menojuhta vuodikymmenten aikana jokusen kerran. Örön erikoisuutena oli henkilökuljetukseen soveltuva vaunu, joka syystä tai toisesta sai nimen Örö Express. Ja sen koneteho oli juurikin tuo 1 hv, joka tässä on jo mainittukin. Hevonen veti vaunua. Oletettavasti hevonen veti henkilökuljetusvaunua, ei rahtia. Se hoitui aina käsittääkseni konevoimalla. Hevosten tehtävänä oli toimia kuormajuhtina mm. juomaveden ja polttopuiden, saunakuljetusten ym. osalta. 1930-luvulla eräs linnakkeen työntekijä toi komennuksensa myötä saarelle rakkaan Harrikkansa. Hän veti sillä satamasta kasarmialueelle lavettia, jossa sai mantereelta tilaamiaan ruokatarvikkeita ym.
Kuva, josta keskustelette (rannikkotykistön sotilaita) on joko Russaröstä tai Öröstä. Itse kallistuisin hippusen Russarön puolelle, mutta en voi olla varma. Alkuperäislähde kuvien yhteydessä helpottaisi kovasti, toki tuo kuva on varmaan Örön rakentamisaikojen ja Örö Express-kuvan ohella lähtöisin minulta. Ongelmana näissä kuvissa on usein vaihtuvat kuvatekstit, siksi pyrin aina löytämään sen ensimmäisen kuvan käyttökerran. Örön rakennusaikaiset kuvat ostin Venäjältä, niiden ohessa en kylläkään saanut kovin kattavia lähdetietoja...
Yritän koota jossakin vaiheessa pienen pumaskan linnakkeiden kapearaiteisista radoista (en vetureista, koska tekninen lahjakkuus tai edes ajattelutaito kiertää minut hyvin kaukaa).
Kun jossakin vaiheessa alatte pohtia nyky-Suomen itäisintä saaristorataa, niin se on sijainnut käsittääkseni Kilpisaaressa.

Tässä piirros Tytärsaaren radasta. Sen rakentamista pohdiskeltiin vuodesta 1903 ainakin vuoteen 1907. Oheinen piirros maanomistajien tiedoin varustettuna on abouttiarallaa 1904 tilanteen mukaan. Majakka valmistui tuolloin, mutta rata ilmeisesti vasta vähän myöhemmin, sillä siitä kirjelmöitiin vielä vuonna 1907.

Kiitos tästä kartasta Johanna! Olen lukenut joitakin kirjoistasi, alkaen "Suljetut saaret" ja löytänyt niistä paljon linnakesaarten ratoihin liittyvää tietoa, joka on muutoin vaikeasti saatavilla. Aikanaan varusmiesaikana sain Isosaaren RAUK'in kirjurina viimeisenä tehtävänäni järjestää paikallisen arkiston, josta löytyi melkoinen tietopläjäys linnakkeiden radoista. Harmillisesti aika ei ole koskaan riittänyt sen tieton kunnolliseen järjestämiseen, vaikka olen jo eläkeiässä eikä täällä Ruotsissa oikein löydy Suomen linnakkeista mitään uutta. Jos joskus koostat pumaskan linnakkeiden radoista, niin ehkä voisin vähän avittaa, ainakin "teknisissä" jutuissa. Kuvia minulla ei ole, mutta joitakin karttoja ja veturilistoja kyllä löytyy.

Tuo veturi oli kuuleman mukaan  siinä veden täyttämässä kallioon kaivetussa montussa, johon venäläiset aikoivat rakentaa 16-tuumaisen tornin.