Resiina-keskustelu

Sattuipa tuossa kaupungilla ajellessa silmiin, kun InterCity-vaunuja oli tulossa asemalle idästä. Vaan ihmetykseksi se muuttui, kun vaunuja olikin poikkeuksellisen monta ja eko-Susi oli työntämässä, eikä vetämässä. Jostain syystä siis ilmeisesti myöhässä oleva IC3, josta emäntä laski yhteensä 10 vaunua (puolet vihreitä), peräytettiin takaisin asemalle noin 12:40. Juna seisoi asemalla sen aikaa, että ehdin juuri etsiä auton paksista kameran ja juosta veturin vierelle, ja lähti kiireellä yrittämään uudestaan kohti itää.

Ei tainnut olla IC 3, sillä tämänpäiväinen IC 10 sisälsi 7 vaunua. Juna oli mitä ilmeisimmin IC 5.

Vaikka InterCity-junissa on vakiokokoonpanot, niin ei se tarkoita niiden kulkevan joka päivä saman mittaisina. Turon havainto oli sunnuntailta, jolloin IC3 vie suljettuja vaunuja Joensuuhun ja IC10 tuo ne paluumatkalla täynnä Suomen kansaa etelään. Tiistaisin ei tarvetta ole ymmärrettävästi niin paljoa.

Valtteri: Miten päädyit ratkaisuun junan olleen IC5 (noin kello 12:40 Lappeenrannassa), joka lähtee Helsingistä kello 13.00.?

Piti siis sanoa, että vetovoima täsmäisi IC-junaan 5, mutta kellonaikahan ei tosiaan ollut oikea. Anteeksi pikku kömmähdys!

Itsen muistan jostain varhaishistoriasta (n. 10 vuoden takaa  ;D ) kun joku tavarajuna peruutteli takaisin asemalle, suorittaja oli sen päästänyt silloisen P11 (kaiketi, ei jaksa muistaa) edelle koska taisi olla vain Lauritsalaan matkalla. No, tavarajuna ei saanut tarpeeksi vauhtia ja jäi mäkeen...  :)

Veikkaan, että todellinen peräyttämisen syy on ollut aseman ohi mennyt matkustaja tai sitten asemalla junalle juossut matkustaja jolloin konduktööri päätti armon käydä ja pyysi kuljettajaa peruuttelemaan asemalle?

"Junilla on kiire, meillä ei..." En usko, että juna peräyttäisi myöhästyneen matkustajan vuoksi. Todennäköisempi vaihtoehto olisi junaan jäänyt matkustaja suljettujen-vaunujen vuoksi tai sitten matkustajaksi joutunut saattaja. Valitettavasti näitä saattajia, jotka syystä tai toisesta haluavat tulla kulkuneuvoon sisälle löytyy harvase päivä. Pikkuhiljaa ovat kuitenkin vähentyneet, kun kyyti on vienyt seuraavalle asemalle. Yleisimmin heitä tapaa kesällä ja etenkin myöhässä kulkevassa junassa, jonka pysähdysaika väliasemilla ei todellakaan riitä omalle paikalle saattamiseen ja siellä viime hetkien hyvästeihin... Välillä nuo hyvästit väliasemilla tosiaan vaikuttavat siltä, että juna olisi matkalla pidemmällekin kuin parinsadan kilometrin päähän. Kollegan sanoja lainatakseni - "ei tässä kuuhun olla menossa"  ;D

Valtteri: No worries - vahinkoja sattuu, totesi isänikin aikanaan ja täällä minä kirjoittelen.

Lari on nuori ja pykälät muuttuneet. Minä olen mm ollut junassa joka peruutti vauhdikkaasti Kuljun ja Sääksjärven väliltä Lempäälän asemalle raidetta vaihtamaan, ja myöhemmin on pakitettu parikin seisakkeen väliä kun juna ei ole oikeassa paikassa ensin pysähtynyt.

On tässä jo oman "nuoruuden" aikana ehtinyt nähdä, kokea ja olla mukana mitä ihmeellisemmissä tapahtumissa. Eihän tuota ikää ole kuin 34 vuotta, mutta rautatieliikenteen seuraamistakin on jo yli 25 vuoden ajalta... Maailma muuttuu kuomaseni, eikä siinä mitään. Välillä sitä ihmettelee, kun ilman loppuopastimia viedään vaihtotyönä junia Helsingistä Ilmalan ratapihalle suurimman sallitun nopeuden ollessa 20 km/h. Ensimmäisiä kertoja, kun "saattojen" mukana olin niin vauhtia saattoi olla jopa 80 km/h ja vieressä matkaansa aloittaneen pikajunan tai lähijunan matkustajien ilmeet olivat hieman hämmentyneitä. :o

Näissä poikkeustilanteissa on aina tärkeää osata toimia oikein ja mahdollisimman nopeasti. Yksittäisen asiakkaan tilanteen ei pidä antaa vaikuttaa loppupeleissä jopa tuhansien matkustajien matkoihin, vaikka se ehkä tämän yhden henkilön iloiseksi tekisikin. Vanha viisaus: "Kun toiseen suuntaan kumarrat, niin samalla toiseen pyllistät".

Ketään ei junan ovista liikkunut mihinkään suuntaan. Vain yksi ovi aukesi ja sulkeutui yhtä vikkelään. Sen verta kerkesin nähdä, että ovesta näkyi konnari seisoskelevan käytävällä, ei siis ovesta ulos kurkkimassa. Jotain kuuluttivat asemallakin kuljettajasta ja konnarista, mistä ei saatu sen enempää selvää.