Resiina-keskustelu

VR Matkahaku-palvelu tarjoaa jälleen rautatieharrastajille tutkittavaa, kun 31.10.2011 voimaan tulevien aikataulujen ennakkoversioita on tarkastettavissa palvelun kautta.

http://service.vr.fi/ticket/index.jsp?setLanguage=FIN

Tässä muutamia havaintoja:

PENDOLINOSTA INTERCITY ja INTERCITYSTÄ PIKAJUNA HELSINKI-JOENSUU-HELSINKI
Pendolino-junapari 1/8 on muuttumassa InterCity-junaksi. Terveiset Heikille ;D
InterCity-junapari 5/12 on muuttumassa pikajuna-vuoroksi!

PIKAJUNA VAASASTA SEINÄJOELLE
Pikajuna 448 liikennöi Vaasasta (14:53) Seinäjoelle (15:39) ilman yhtään välipysähdystä!

Seinäjoki-Vaasa-Seinäjoki aikataulut muuttuvat 11.12.2011, jolloin sähköistys otetaan käyttöön. Joulukuussa voimaan tulevia aikatauluja ei ainakaan tänään vielä näytä löytävän palvelusta.

Hox! ...kuten Lapissa on tapana  ;D
Kyseessä on ennakkoaikataulut, joten muutokset ovat mahdollisia...

Eikös tämä juna ole kulkenut jo pari vuotta?

Oho, ei ole tullut itse liikuttua ko. rataosalla taas hetkeen niin näin on näköjään päässyt käymään. Kiitos huomautuksesta :o

Mikäs idea näissä on?  ???

Jotta saadaan pendolino vaasaan?

IC-junaparista 1/8 löytyy edelleen neuvottelutila. Samoin pikajunaparissa 5/12 on mm. työskentelyhytit sekä lasten puuhavaunu.

Lisää havaintoja:

- S 87 Helsinki-Jyväskylä muuttuu IC2-junaksi.
- IC2 181 Helsinki-Tampere muuttuu IC-junaksi.
- IC 93 Helsinki-Jyväskylä muuttuu IC2-junaksi.

- S 40 Seinäjoki-Helsinki muuttuu IC-junaksi.
- S 82 Pieksämäki-Tampere-Helsinki muuttuu IC-junaksi.
- IC 86 Jyväskylä-Helsinki muuttuu IC2-junaksi.
- S 90 Jyväskylä-Helsinki muuttuu IC2-junaksi.

Yhtenä detaljina mainittakoon, että Pendolinoista IC-juniksi muuttuvat junat säilyttävät kuitenkin nykyisen aikataulunsa, myös oikoradalla. Onko yksikerroksisiakin IC-vaunuja muutettu 200 km/h:lle? Toisena detaljina mainittakoon, että S 87 jakautuu nykyisin Tampereella Jyväskylän ja Seinäjoen suuntiin meneviksi juniksi. Seinäjoelle juna kulkee numerolla S 61, kun S 87 jatkaa Jyväskylään. Junat kulkevat yhdessä osuuden Helsinki-Tampere myös 31.10.2011 jälkeen, joten maahamme saadaan ensimmäinen kahtia jaettava IC2-juna. Tavallinen IC-juna jaetaan jo kahtia Kouvolassa (IC 77/9).  Mutta jos Matkahaulla hakee vain Tampereen ja Seinäjoen välisiä yhteyksiä, juna onkin sillä välillä edelleen S 61. Muuttuuko IC2 87:n alkupää Tampereella sittenkin lennosta Pendolinoksi? :)

Niinhän tuolla toesessa ketjussa kerrottiin, että vuasalaesten pittee piästä junarattoo pitkin pentoliinolla piäkaapuntiin...

Itse itseäni lainaten... Näyttäisi siltä, että joissain junatyypeissä palvelut on vielä päivittämättä ja aikatauluihinkin varmasti tulee vielä hienosäätöä.

Ehkä noissa junatyyppien näennäisissä muutoksissa onkin vain kyse siitä, että aikataulut on säästösyistä toimitettu varta vasten oikolukuun tänne harrastajafoorumille .....

Turku - Helsinki välin aamuun näemmä tarjotaan marraskuulle edelleen niitä kesäaikatauluja, jotka muuttui toisiksi jo tämän viikon alussa.

Nykyäänhän S 1/8:n ajoaika on sama 4 h 28 min kuin useimmilla Helsingin ja Joensuun välisillä InterCityillä, ja IC 5/12:lla on muita InterCityjä hitaammat aikataulut (syynä ilmeisesti sinisten vaunujen siirrot ma–to, veturinakin useimmiten Sr1), joten näiden junien hinnoittelu muuttuu vastaamaan paremmin niiden ajoaikoja.

(Ja kiitokset terveisistä, asia tullaan kyllä noteeraamaan eräässä maanantaiaamuisessa radio-ohjelmassa (http://oifm.fi/pages/44).)

Ennakkoaikatauluja on näköjään päivitetty.

Odottamattomana muutoksena voinee pitää Dm12-kiskobussien paluuta Jyväskylä–Seinäjoki-välille n. 4,5 vuoden tauon jälkeen.

Junat 443, 444, 451 ja 452 kulkevat jatkossa vain Sk–Vs-välillä. Jy–Sk-välillä ne korvataan junilla 481, 482, 485 ja 486.
Junat 445 ja 450 ajetaan jatkossakin Dv12-vetoisena läpi viikon.

Seinäjoki–Vaasa-välillä pikajunien määrä nousee, kun junat 440 ja 449 "ylennetään" taajamajunista pikajuniksi.

Onko tuo Dm12 jossain erikseen mainittu, vai perustuuko johtopäätös palveluihin - noissa junissa kun on vain palvelu "2".  Joensuun ja Hangon kiskobusseissa palveluvarustuskuvaus on hieman laajempi.

Kyllä sinne Dm12:t tulee, ja Vaasan radan sähköistys siis huonontaa palveluita, aiheuttamalla pakollisen vaihdon Vaasasta Jyväskylään päin matkaaville.

Toisaalta suorien junayhteyksien myötä (tulevaisuudessa toivottavasti niitä on enemmän) Vaasasta etelän suuntaan jatkavien matkustajien matka helpottuu. Kun mietitään Vaasa-Jyväskylä-Vaasa suorien matkustajien lukumääriä, niin tuskin puhumme kovin suuresta väkimäärästä verrattuna siihen väkimäärään, joka on tähänkin mennessä onnistunut vaihtamaan Seinäjoelle junaa etelään/pohjoiseen. Vaihtaminen tapahtuu todennäköisesti raiteelta 3 raiteelle 4 tai päinvastoin eli samassa tasossa.

Joulukuussa kulkunsa aloittava Vaasan pendo näkyy jo toiseen suuntaan matkahaussa.
Pendolino 61
Asema    Saapuu    Lähtee
Seinäjoki      12:30
Isokyrö    12:52    12:57
Vaasa    13:25

Imatran Ic2-juna näyttää muuttuvan pendolinoksi nyt lokakuun lopussa.   

Voisiko olla mahdollista, että Pendolino 45 ajettaisiin kahdella yksiköllä ja toinen tiputettaisiin Seinäjoelle, joka lähtee Vaasaan, Pendolinona 61? Näin ainakin aikataulut antaisivat ymmärtää eikä 61:n lähtöasema ole Helsinki vaan Seinäjoki.

Matkahaku tietää vasta junan 12 muuttuvan pikajunaksi. Juna 5 on edelleen InterCity.

Mielenkiintoista, että haettaessa esimerkiksi yhteyksiä Helsingistä Joensuuhun, matkahaku tarjoaa suorien junien lisäksi vaihdollisia yhteyksiä Pieksämäen kautta (IC 71 / H 781, IC 73 / H 783). No, onhan niinkin perillä ennen seuraavaa suoraa junaa.

Pendolinot 2 ja 70 vaihdetaan taas päikseen neljän kuukauden jälkeen. 31.10. alkaen S 2 kulkee taas edellä.

Mulla saattoi olla journey plannerin suunnitteluvaiheessa jonkun verran näppini pelissä. Kas, että toi bugi roikkuu tuolla vieläkin. Ihan silloin alkuun, eli joskus vuonna 1998, journey planner ehdotti Hy-Ri-välin matkustamista Pasilan kautta, mikäli vaihtoehtoinen yhteys lähti just Riksuun päin menneen R:n jälkeen. Se mun mielestä fiksattiin aika nopeasti kuosiin. Samoin se näytti osan grafiikoissa olleista pysähdys/kohtauspaikoista kaupallisiksi pysähdyksiksi: joku matkustaja pystyi mm. ostamaan itselleen lipun Urjalaan ja Koivuun, vaikka ne eivät olleetkaan enää tietyn junan kaupallisina pysähdyspaikkoina.

En pitäisi tuota bugina, koska jollekullehan voi tuo vaihdollinen yhteys olla ainoa sopiva. Aikaisempaan suoraan ei ehdi, ja myöhemmällä suoralla taas ei ehdi riittävän ajoissa perille.

Olihan se nyt nolo bugi, kun tarjottiin lippuja sellaisille  liikennepaikoille, joille ei oikeasti voinut matkustaa. Mitä tohon journey plännerin ohjelmointiin tulee, siinä roikkuu vielä tänä päivänäkin Helsinki-Turku-yhteysvaihtoehtoja koukittuna Toijalan kautta, eikä se mitenkään päin laskien ole nopein yhteysvaihtoehto.

Hmm-mm! Jotakin muutoksia on kuulemma tulossa Joensuu-Pieksämäki-välillekin. Aikataulujen vaihteessa konkkavuorot ilmeisesti muuttuvat sinivaunujuniksi. Mutta yksi kaksi asiaa vähän siihen liittyen:

a) Nyt kun Joensuun varikko ajettiin alemmas niin eräät Uimaharju-Niirala-välin alkuperäisvaaleat jäävät vaille huoltoa ynnä muuta hoivaa työmatkoillaan

b) veeär on ekolookinen.

Tämä tarkoittaa siis sitä että ikiaikain ensimmäinen vakinainen Dr16-vetoinen sähkölämmitteinen sinivaunutaajamajuna on tulossa todeksi syksyn vaihtuessa lähes alkutalveksi! :o Siis isokalpeavaaleat pääsisivät huoltoonsa Pieksämäelle tällä tavoin. Sähkölämmitys on mahdollista siksi koska VR on pure vihreää sähköä sekä siis niinkun tietysti kolme vaunua on just sopivasti isovaalealle että tehoa piisaa 1 500 V:n syöttöön vaunuille. Veturinkuljettajia tämä uudistus ei kuulemma hirveästi miellytä, koska generaattorin voima ei kuulemma riitä yhtäaikaiseen kiihdytykseen ja lämmitykseen joten syöttö olisi kytkettävä aina pois seisahduksen jälkeen. Imagohaitat häviävät, kun sinitaajamarungot voidaan tulevaisuudessa kuljettaa huoltoon pikajunan jatkeena vaikka joka päivä jos huoltotarvekilometrimäärä täyttyy lisääntyneen matkanteon vanavedessä. ;D

Mutta tämä on vain aika varma huhu jota voisi melkein tiedoksi väittää. Siispä pidätämme oikeudet muutoksiin. :)

Se ei ole nopein, mutta se voi olla järkevin. Olen itse nähnyt tilanteen, jossa järkevin tapa hankkiutua Helsingistä Turkuun oli juurikin Toijalassa vaihtaen. Edelliseen junaan ei aivan pystynyt ehtimään ja kun Turussa kuitenkin piti mahdollisimman pian olla, aikaisimmin perillä oleva sellainen yhteys, johon pystyi ehtimään, kulki Toijalan kautta. Myöskään tuota yhteyttä parempia bussiyhteyksiä ei muistini mukaan ollut tarjolla.

Uudet aikataulut marraskuusta lukien tietävät kertoa sen, että Pendolinoille on varattu Tpe-Hki-välille ajoaikaa 1h 30min. Muistan lukeneeni jostain vuoden 1990 tai 1991 Resiinasta sen, että silloinen EP 50 (sn140)  "taittoi Tampere-Helsinki-matkan ajassa 1h 31min".

Pendojen sn ko. rataosalla on 200 - myös ilman kallistusta. Tuntuu jotenkin hullunkuriselta, että 12.000.000 EUR kappaleelta maksavalla kalustolla toki ajetaan sen ja rataverkon sallimaa huippunopeutta, mutta sitä ei hyödynnetä aikatauluissa. IC-rungot ovat nekin tehty sn200:lle, mutta Suomen nykysysteemi ei salli niitä liikennöitävän niille optimoiduilla nopeuksilla. Miksi ei, sen tietää joku muu kuin minä...

Mainittakoon vielä tässä samassa kontekstissa, että alunperin Pendojen ajoajaksi Hki-Tpe-välillä määritettiin (suunnitteluvaiheessa) 1h 12min, sittemmin 1h 23min, sitten 1h 27min ja nyttemmin siis tuo tasan 1h 30min.

Prosentualisesti laskien matka-ajan pidennys alkuperäisestä (1h 23min) on huikea (1h 30min).

Kaikkea ei sentään voi laittaa Liikenneviraston tai rataverkon huonon kunnon piikkiin.

Kaluston sn ei välttämättä ole optimaalinen nopeus käyttö- ja kunnossapitokustannusten kannalta. Sekä Sr1 että Sr2 ovat eläviä esimerkkejä tästä.

En ulkoa muista tarkemmin, mutta on siellä aika monessa kurvissa muistaakseni sn 170 (vai 180?) ilman kallistusta. Paremmin muistavat/tietävät valaiskoot asiaa lisää.

Sepä se - Sr1 3100-sarjan vehkeissä tämä nähtiin vuodesta 1996 eteenpäin Rantaradalla. Samaan ongelmaan törmättiin Sr2:n kanssa.

// asiatonta kielenkäyttöä ja aiheeseen kuulumatonta tekstiä siivottu pois

Olen ollut ymmärtävinäni, että pyöräprofiiliongelma olisi ratkaistu. Siihen liittynee raideleveyden tarkka arvo, kiskojen kallistus (ei radan kallistus kaarteessa vaan kiskojen kallistus), telien ei-toivottu kiertyminen ja akselinkäyttölaitteen ominaisuudet. Tämä esiin siksi, että aina ei pelata ihan yksinkertaisten asioiden kanssa.

Mutta jos sn:n nosto 160:stä 200:aan nostaa vetokaluston kunnossapitokustannuksia, energian kulutusta ja radan kunnossapitokustannuksia oleellisesti, täytyy ainakin yrittää ymmärtää, että sn:ää ei kovin herkästi nosteta.

Kirjoitin sitten että "jos". Sn:n nostamattomuuteen saattaa olla myös muita syitä mutta tässä pari kouriintuntuvinta mahdollisuutta.

Eli tämä kaikki on jossittelua. Ehkä pikapuoliinkin näemme Pohjanmaan IC:t vilistämässä Helsingistä Seinäjokeen kahtasataa vuoroin Vaasan IC2:sten kanssa. Samoin saattaa käydä itärajan tuntumaan ajavien IC:den kanssa. 

Joka elää, se näkee.

Joku taisi jossain puhua käyttö- ja kunnossapitokulujen tuplaantumisesta jos 160 -> 200 km/h.

Joko saadaan uusi neuvonpito tahi väittely aiheesta nopeuden neliön vaikutus lompakkoon? :P

Eikös vain kaksikerroksiset IC-vaunut ole sn200 ja vanhemmat sn160, siis Ex, ex-Cx ja Rx:t?

Juurikin näin.

Jälleen kerran off topic, mutta kunhan kysyn: Edm-vaunut eivät ole IC-vaunuja, mutta ovat kuitenkin värityksen ja rakenteensa puolesta. Niiden sn on 160. Miksi näin?

Ja sitten se kolmas juttu: ylläpito voisi nyt vähän kuikkia itseään peilistä - kai sitä nyt voi järkeä käyttää moderoinnissa; eihän ttässä ole enää mitään järkeä.

Olenko ymmärtänyt oikein, että museokalustolle on annetu 80 km/h nopeusrajoitus. Tuolla nopeudella tulee esim Hr1 1009  "tärinä alueelle", mitkä resonanssit häipyivät n. 90 km/h nopeudessa.  Samoin kritisoin tuota 35 km/h nopeutta esim Helsingistä pohjoiseen suojastetulla radalla. Ei anna hyvää kuvaa virkamiesten ammattitaidosta.

// korjattu lainaus

Hyppää kyllä otsikosta taas sivuraiteelle, mutta vastauksena kysymykseen TraFin määräys museoliikenteestä:

"3.7 JUNAN NOPEUS
Junan nopeus poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa saa olla enintään 20 km/h, liikennepaikan alueella enintään 50 km/h ja liikennepaikkojen välillä enintään 70 km/h.

Junan nopeus saa Seis-opasteen ohittamisen jälkeen suoralla raiteella olla enintään 50 km/h ja poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa enintään 20 km/h. Kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, rajoitus on voimassa seuraavalle pää- tai suojastusopastimelle asti.

Junan nopeus, kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, saa olla enintään 50 km/h Odota seis -opastetta tai Aja, Odota seis -opastetta näyttävän opastimen ja kyseisen opasteen tarkoittaman opastimen välisellä alueella."

http://www.finlex.fi/data/normit/33637-40018MUSEOM__R_YS1184105590.pdf

VR väljensi elokuussa rantaradan aikatauluja, jotta junat saataisiin kulkemaan paremmin ajallaan. Esimerkiksi aamun pendojen aikatauluun pistettiin 10 minuuttia lisää.

Joko minulla on vaan käynyt huono tuuri 1-2 kertaa viikossa matkustusrytmillä tai sitten tuo lääke ei ole tepsinyt. Monen monta kertaa, viimeksi maanantaina molempiin suuntiin sekä tänä aamuna, oma juna on ollut perille tullessaan 10-15 minuuttia myöhässä ja syynä on useimmiten se, että vastaantulevat junat eivät onnistu tulemaan aikataulunsa mukaisesti vastaan.

Tilanne vaikuttaa jopa huonommalta kuin ennen tuota aikatauluremonttia.

Rantaradalla on alkuviikon aikana ollut ongelmia mm. lehtikelin, turvalaite- ja kaapelivikojen kanssa - toisin sanoen edellä mainitut syyt eivät johdu aikatauluista vaan infrasta... Todella ikävä tilanne, ei voi muuta sanoa.

VR:n tiedote aikataulujen muutoksista on ilmestynyt.
http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20111012101932.html

Jahas, Imatran päiväjuna vaihtuu pendoksi... Onneksi ex-S 8 muuttuu IC:ksi, koska ainakin perjantaisin siinä on aika reippaasti kulkijoita. Olisi pitänyt hutkia, josko siinä on perjantaisin pidempi runko suuremman asiakasmäärän takia. (Siis suunniteltuna...)

Matkahaussa/Verkkokaupassa on puute Vaasan liikenteen osalta 12.12.2011 alkaen. Sen mukaan Vaasaan menee silloin Pendolino (S 45), mutta toiseen suuntaan Pendolino ei kulkisi...

Vaasan radan liikenne 12.12 alk. löytyy tulostettavista aikatauluista, kuten luonnollisesti muutkin uudet aikataulut.

S62 Vaasa 14:53-Helsinki 18:30 kulkee päivittäin 12.12.2011 alkaen. Aikataulun puuttumien Matkahaku- ja Verkkokauppa-palveluista on ilmoitettu eteenpäin.

Olen antanut itselleni kertoa, että näissä käytetty teli soveltuu sn 200 -ajoon, jos se on varustettu kiertoiskareilla. Mutta vaunuissa, joissa ei ole EP-jarrujärjestelmää, ei nykysääntöjen mukaan voida soveltaa sn 200:aa, joten kiertoiskarimuutostyö olisi turha.

Toimisiko tämä Edm:n kohdalla niin, että jos ei ole tarvetta ajaa kahtasataa, ei hyödytä laittaa mm. kiertoiskareitakaan (plus mahdollisesti muita sn 200 -varusteita).

Allekirjoittanut junassa rantaradalla ja yllättäen taasen vartin verran myöhässä – vastaan tuleva ei tule ajallaan.

Kiinnittää huomiota tuo netissä oleva vastaantulijan myöhästymisen selitys, sekä Espoossa että  Karjaalla selitykseksi on kirjattu ”matkustajien odotus” ja Salossa suoranainen ”matkustajaruuhka” sekä  ”sääolosuhteet”.  En tiedä, mitä ennen Saloa on tapahtunut, mutta juna jäi Karjaan ja Salon välillä lisää myöhään muutaman minuutin, eikä siinä välissä ole pysähdyksiä, joissa olisi voitu odottaa matkustajia. Salon asemalaiturilla oli kyllä nähtävissä muutamien matkustajien odotusta vartin verran, mutta mistään ryysiksestä ei ollut tietoakaan.

Voisiko vaikkapa tämän foorumin konduktööriosasto kertoa, millaisissa tilanteissa myöhästyminen on ohjeistettu kirjattavaksi matkustajien piikkiin.

Liikenteenohjausosasto olisi parempi vastaamaan tähän kysymykseen, koska syykoodit asettaa liikenteenohjaaja - yleensä jossain kovin kaukana todellisesta tapahtumapaikasta. Mikäli liikenteenohjaajalla ei ole syy tiedossa olisi parempi käyttää koodia "syy ei tiedossa" kuin "matkustajien odotus" tai "matkustajaruuhka".

Koodit tulevat siis liikenteenohjaajan yleensä kokemukseen perustuvalla arvaukselle, ei todellisella syyllä. Toki todellinen syy olisi helposti varmistettavissa konduktöörille soittamalla, mutta hyvin harvoin tätä tapahtuu. Toki myös konduktööri voi ilmoittaa liikenteenohjaajalle todellisen syyn soittamalla.

Pienet minuuttien myöhästymiset siis yleensä "veikataan" ja isommat ovat varmempaa tietoa, koska niistä on joka tapauksessa oltu yhteyksissä puolin tai toisin...

Sanoisin kuitenkin, että tiedot ovat lisätietoa - ei kenenkään syyllistämisiä.

Varminta hevosta onkin yleensä syytä pelata. Tässäkin tapauksessa Karjaan ja Salon välillä tapahtuva matkustajien odottaminen on maalaisjärjelläkin ajateltuna se todennäköisin vaihtoehto, joten se kannattaa ilmoittaa syyksi.

Kyllä Edm-vaunuissa on kiertoliikkeenvaimentimet, ja luulisin että myös EP-jarrut. Ep jarruja ei tosin yöjunissa voida käyttää vanhan kaluston mukanaolon takia.

EP-jarru = suurtehojarru?

EP= elektropneumaattinen.
Tarkoittaa sitä että Jarrusylinteriin syötetään painetta sähköisellä ohjauksella suoraan pääsäiliöjohdosta. Järjestelmä on viiveetön, eli kun veturissa jarrukahvaa käytetään, alkaa vaunuissa jarrutus samanaikaisesti.
Järjestelmä on Sr2 vetureissa ja 2-kerrosvaunuissa.
Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
Ep-jarruja ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

Mahdollista väärinymmärrystä välttääkseni korjaan tätä tietoa hieman:
Kuitenkin aina on lisänä kytketty normaali jarrujohto.
EP-jarruja ei voi käyttää jos junassa on vaunuja, joissa EP-jarruja ei ole.

Näin tietenkin. Huonosti kirjoitin.

Kiitos vastauksista Joonalle sekä Topille ja!

Eipä kestä. Vaikka en kyllä vastannut mitään. (Eikä Pikkarainenkaan.) :)

Enpäs olekaan saattanut tietooni, onko Edm-vaunuissa EP-jarruja. Asia ei ole ollut relevantti. Mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

Jos löytyisi riittävän hyvälaatuinen kuva Edm-vaunun päädystä (EP-jarrukaapelin etsintään), kylkimerkinnöistä (EP-jarrumerkintä) tai jarrukeskuksesta (EP-jarrun koestusvarustus), niin hommahan selviää. Siispä kuvia etsimään -->

EDIT: Löytyy ainakin koestuspainikkeet: http://vaunut.org/kuva/21627 ...ja kylkimerkintä: http://vaunut.org/kuva/21624 ...ja EP-jarrun kaapeli: http://vaunut.org/kuva/21956

OT:n puolelle, mutta menköön...

Eilen IC143 korvattiin suunnitellusti Pendolino-kalustolla (Sm3 7x04). Juna jäi muusta liikenteestä johtuen myöhään Siuntiossa 8 minuuttia, mutta sitten tehtiin seuraavaa... Junan suurin sallittu nopeus on 160km/h aikataulun mukaisesti, mutta liikenteenohjauksesta tiedusteltiin poikkeuslupa nostaa sn200 kalustosta johtuen. Poikkeuslupa saatiin (käsittääkseni Rataliikennekeskus myönsi sen ensin liikenteenohjaukselle, josta lupa tiedoksi junaan) ja niinpä Karjaalta Turkuun sn oli 200. Lisämyöhästymiseltä Ervelän alueen ratatöistä johtuen vältyttiin ja Salo-Turku välillä myöhästyminen kurottiin täsmällisyysrajan alittavaksi - Turussa 3min myöhässä ja Turku satama ajallaan.

Turku olisi saavutettu jo aikataulun mukaisesti, mutta Karjaalla ja Salossa odotettiin oikeasti matkustajia. Junayksikössä on kahdeksan sivuovea, joista kyytiin nousevat asiakkaat käyttivät yhtä jonossa... Sellainen minuutti siinä kesti enemmän, että kaikki olivat kyydissä... Se on sitä maalaisjärkeä kenties? Vertailun vuoksi ilmiö on havaittu myös pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä, ettei taas tarvitse aloittaa sitä Helsinki vs muu Suomi-keskustelua - tosin täällähän on 60% muualta muuttaneita, mutta se onkin toinen tarina  ;) ...ja huom, älä ota sitä vakavasti!  :P

Näyttäisi siltä, että 31.10. alkaen klo 6:54 lähtevä Y-juna on junanumeroltaan 238. Kun on tiedossa, millaisia junia tuon tyyppiset numerot normaalisti ovat, niin voidaan vetää kohtalaisella varmuudella jonkinlainen johtopäätös...

Jos tosiaan näin on, niin sitten tiedossa on peltipaikkujen paluu Rantaradalle n. reilun puolenvuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Mikähän nykyinen peltipaikkupari sitten muuttuu Sm(4)-rungoksi? Joku lahtelainen/kouvolalainen?

Eikös Eil/Eilf-vaunut riittäisi periaatteessa tuohon 7 runkoon?(4 Ri, 2 Kv, 1 Kr)

Tarkkaavainen Topi oli tehnyt aivan oikean havainnon. Y8442 on muuttunut viime metreillä taajamajunaksi 238 Karjaalta Helsinkiin. Vaunustona junassa on Eil+Eil+Eilf+Eil+Eil ja junan sn140. Painetussa taskuaikataulussa tieto on valitettavasti jäänyt vanhan Y8442 mukaiseksi, mutta onneksi aikataulu on sama.

Karjaa 06.54-Inkoo 07.06-Siuntio 07.18-Kirkkonummi 07.29-Masala 07.36-Leppävaara 07.50-Pasila 07.56/07.57-Helsinki 08.02.

Helsingistä Karjaalle vaunusto siirretään tyhjävaunujunana ja iltapäivän vuorot ajetaan tietojeni mukaan Sm1/2-kalustolla.

Onkos ton tyhjävaunujunan kulkunumero / ajat tiedossa?  ::)  ::)

Ovat ja eivät ole. Eiköhän ne aikanaan tule nähtäväksi http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/rataverkolla_liikennointi/liikennesuunnittelu/graafiset_aikataulut, joten tässä vaiheessa täytyy vain odotella... Jos junan lähtöaika Karjaalta on kello 06:54 ja matka-aika Helsingistä sinne on noin 60 minuuttia sekä veturin ympäriajoon sekä jarrujen tarkastamiseen on varattava oma aikansa, niin siitä voisi jotain mahdollisesti päätellä...

Mikähän järki tossa on?

Kuikin noita kalustolistoja ja hoksasin, että VR:llä on käytössä 7 Eilf-vaunua ja 50 Eil-vaunua. Käytännössä näistä 10% huilaa huollossa, joten käytettävissä oleva kapasiteetti on 6 runkoa. Nyt jos mietitään nykyisiä kokoonpanoja, niin kalusto on käytössä iltapäiväruuhkassa seuraavasti:

- H 221 (Hki-Ri 15.36-16.28)
- H 223 (Hki-Ri 16.00-17.02)
- H 225 (Hki-Ri 16.19-17.22)
- H 227 (Hki-Ri 16.36-17.28)
- H 9701 (Hki-Ri 17.00-17.56)
- H 231 (Hki-Lh 15.41-16.50)

Lisäksi jompikumpi näistä ajetaan käsittääkseni peltipaikuilla:

H 9853 (Hki-Lh 16.25-17.27)
H 235 (Hki-Lh 16.41-17.42)

Tämä on siis päätelty aikatauluista, eikä tämä hypoteesi perustu mitenkään faktaan. Jäin vaan tossa miettimään, notta miten tosta ryppäästä piisaa Rantaradalle kokonainen runko Eilf:n kanssa?

9701 ja 9853 ajetaan Sm-kalustolla, kolminumeroiset on veturivetoisia. Tällainen logiikka tässä.

Tosin itse viestistä muutoin en löydä logiikkaa, tässä kun on kyse aamuruuhkassa ajettavastai Kr-Hki peltipaikusta, jolloin ymmärtäisin olevan loogisempaa listata aamuruuhkan Helsinkiin saapuvia peltipaikkuja, ja etsiä niistä riittävyyttä. Nyt Mikko tuossa listaa iltapäivän vuoroja, jotka eivät tietenkään asiaan liity mitenkään.

EDIT: Listaanpa sitten itse.

Aamulla näyttäisi edellen kulkevan kuusi peltipaikkua pääradalla:

- Riihimäeltä 224, 226, 228 ja 222 (juu, tuossa järjestyksessä)
- Kouvolasta 230 ja 232

Joten näyttää siltä, että aamulla tosiaan liikennöi seitsemän vaunustoa. Ehkä on katsottu, että huollot kyetään siitä huolimatta tekemään, vaikkapa korvaavan kaluston avustuksella.

Tyhjäjuna on 10611, joka sinne on mennyt nytkin tuohon seitsemän tienoilla lähtevään junaan.

Liittyy se sen verran, että olen ajatellut rungoista syntyvän junapareja. Ehkä olin väärässä, ehkä en. Ehkä otin, ehkä en.

(EDIT: lisäys) Niin ja tosiaan - pointtinahan tässä ei niinkään ole Eil-, vaan nimenomaisesti Eilf-vaunujen riittävyys. Eli aivan maksimissaan 7 Eil-runkoa voidaan ajaa kerrallaan, oli sitten kyse aamu-, aamupäivä-, puolipäivä-, joulu- tai iltaruuhka-ajoista.

Aha, okei. Kiitoksia  ;)

Samoihin aikoihin eli 30.10.2011 alkaen muuttuvat myös lentoliikenteen aikataulut Helsingistä Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään, kun lentoyhtiö vaihtuu Fincomm Airlines -> Flybe. Seinäjoelle lennetään enää kaksi kertaa päivässä, Poriin neljä ja Jyväskylään kolme kertaa, kun tarkastellaan ajanjaksoa maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin Seinäjoelle ei ole liikennettä ollenkaan, Jyväskylään la (0/1), su (2/1), Poriin la (0/1), su (3/2). (meno/paluu)

Niin vielä se että mitä järkeä oli laittaa pendoliinot (S1 ja S8) pois kun eiks niitä ratoja luumäellä korjailtu just nopeiden junien takia enimmäkseen allegron mutta silti?

Esimerkiksi sitä järkeä, että Pendolino S8 on ollut kapasiteettiongelmia useina matkapäivinä eli Sm3-junayksikössä ei istumapaikat riitä kyytiin pyrkiville asiakkaille. Toisaalta Helsinki-Joensuu linjalla on käytettävissä 200-220km/h nopeus noin 200 km matkalla, joten hyöty ei ole kovin suuri. Itseasiassa matka-aika 140-160 km/h käyttävällä InterCity ja 140-220 km/h Pendolinolla näyttää olevan joka tapauksessa sama.

Eli toisin sanoen kun Suomeen on hankittu 220 km/h kulkevia Pendolinoja, eikä edes 482 kilometrin matkalla tämä tuo nopeushyötyä, vaikka melkein puolella osuudella koko matkasta voidaan ajaa Pendolinojen huippunopeutta, niin joku voisi tietysti tuumata, että mikä meni vikaan?

Ensimmäisinä tulevat mieleen seuraavat "syyt":
Joutseno, Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Seuraavana tulee mieleen:
Vastaantuleva liikenne yksiraiteisella rataosalla on parempi kohdata asemalla (Parikkala).

Kolmantena tulee mieleen:
Luumäki-Joensuu välillä sn 140 molemmilla junilla.

Eiköhän se ollut siinä...

Itse näkisin tämän hieman suurempana kokonaisuutena ja hieman suurempana ongelmana kuin neljän pysähdyspaikan tai yksiraiteisuuden syynä. Tällaisista ei nimittäin puhuttu mitään, kun Pendolinoja hankittiin ja sittemmin brändättiin.

Ja mitä tuohon sn:ään tulee, Pendolinojen valttihan on perinteistä kalustoa korkeampi nopeus mutkaisilla radoilla. Ja oliko se myös niin, että juuri tämän kallistusominaisuuden vuoksi Pendolinot hankittiin ja että nimenomaan tämä oli se perimmäinen hankinta-argumentti? Pätkii tuo muisti näin 34-vuotiaana sen verran, että varmaksi näitä spekulaatioita en uskalla väittää...

Joka tapauksessa tuntuu hullunkuriselta, että junan jonka sn osalla matkaa on 220, verrattuna junaan, jonka sn on osalla matkaa 160, ajoaika on silti minuutilleen sama 482 kilometrin matkalla. Toisaalta, tätä erinomaista ajatusta -jossa Pendolinon ajoaika on sama kuin perinteisen kaluston ajoaika- on hyödynnetty loistavin lopputuloksin Rantaradalla jo pidemmän aikaa.

Liikennejärjestelmä toimii parhaiten, kun kalusto on vakioitua ja aikataulurakenne symmetrinen. Täsmällisyys (lupausten täyttäminen) on asiakkaan kannalta tärkeämpi pointti, kuin mahdollinen kymmenen minuutin nopeushyöty lyhyellä matkalla.

Ehkä kuitenkin koko Pendolinohankinta on ollut hieman epärealistinen tähän maahan. Liikennöitsijä ei kuitenkaan voi pitää nopeustavoitteita korkeammalla, kuin mitä radanpitäjän realistiset mahdollisuudet ovat...

Suomeksi: myöntäkää jo VR, että Pendolino oli semmoinen pienoinen erehdys ja että ei, ne junat ei ole kovin soveltuvia täsmälliseen liikenteeseen. ;)

S8:in aikataulussa oli muutenkin aika hurjasti löysää, esim. jos juna tuli ajoissa Lappeenrantaan, tuli 7-8min seisomista...

Olikohan niin, että loppujen lopuksi oli vain rantaradalla ne muutamat paikat jossa pendolla sai päästellä sen 200 JOS kallistus toimi, ja sittenkään sitä ei taidettu juurikaan käyttää vai?

Kyllä se oli ja on just näin. Toki muilla rataosilla on saatu aikasäästöä kaarteissa, kun koppa on kallistunut ja kaarteeseen on voitu ajaa perinteisen kaluston sn 100 sijaan esim. 130 km/h.

Tähän voisi leikkisästi todeta, että kyllä Pendolinoissa on paljon hyvääkin.

Onkos muuten porukalla näkemystä Rantaradan kunnossapitotasosta jatkossa? Pidetään rataosan sn edelleen 200:ssa, vai lasketaanko se 160 km/h:iin? Aikataulujen mukaanhan tarvetta 200 km/h:lle ei enää ole, tai itse asiassa ei ole ollut enää hetkeen.

Markku: Sitä kutsutaan pelivaraksi, jota esimerkiksi Lappeenrannassa tarvitaan edelleen. Mikä ihme siinä kaupungissa on, että asiakkaat odottavat perinteisesti yhdessä kasassa aseman rappusten kohdalla ja lähtevät vasta junan saapuessa kävelemään kohti omia vaunujaan... Lähtö viivästyy ja ensimmäisenä lähdön jälkeen juuri viimeisenä kyytiin noussut asiakas antaa palautteen, että taas lähdettiin myöhässä... "No shit, Sherlock"  ;D

Tästä vastakohtana voidaan pitää Helsingistä iltapäivällä lähtevän Eil-taajamajunan lastausta. Katselimme tässä eräänä päivänä, kun runko saapui Ilmalan ratapihalta vasta hetki ennen lähtöaikaa lähtöraiteelle. Asiakkaat olivat jakautuneet tasaisesti koko junan mitalle jo valmiiksi ja nousivat kyytiin. Noin 800 henkilöä katsosi Helsingin asemalaiturilta alle minuutissa ja juna lähti taipaleelle... Ihailtavaa tehokkuutta.

Onpa pitkä. Mahtuukohan Inkoon ja Siuntion laitureihin? Edellisen kerran Karjaan Eil-junat olivat vaununmitan lyhyempiä.

800 ihmistä jakautuu väkisinkin luonnostaan pidemmälle matkalle, kuin 20 ihmistä.

800 matkustajaa myös nousee "luonnostaan" nopeammin kyytiin kuin 50-100 Lappeenrannasta tulevaa..?

Tottakai, kuten jo tunnemme ovien määrän ja leveyden, on niistä helppo nousta kyytiin rivakkaan tahtiin.

 Uusiin aikatauluihin liittyen, osaisiko joku (Lari?) kertoa miksi H227 Helsingistä 16.36 Riihimäelle lakkaa kulkemasta perjantaisin?  Ja mihin ko. junan matkustajat aiotaan tunkea, seuraava Riihimäelle lähtevä juna (H klo 16.48) on ainakin tähän asti ollut "vain" 3-yksikköinen.  Kuljetetaanko poistuvan junan vaunusto R:mäelle joskus maanantaiyönä?

En valitettavasti osaa kertoa, mutta otetaanpa ens viikolla selvää.

"Sibeliuksen paluu" on näköjään toistaiseksi siirtynyt eteenpäin tai sitten sitä ei tapahdukaan...

Katsoin 31.10.2011 kello 12:52 lähtevän Helsinki-Joensuu junan aikatauluja ja vaunustoa verkkokaupan kautta, niin juna onkin muutettu InterCity-junasta pikajunaksi. Vaunusto on melkoisen mielenkiintoinen veturista lukien Ein, Ein, Ei, ravintolta (todennäköisesti tosin Rbkt eli baarivaunu), Edfs, Eip ja EFit.

Eli siis PIKAJUNA tulee takas karjalan-radalle! JEE :) :) :)

Sanoisin mielummin sekajuna - sininen yhdellä kyttyrällä.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että "Sibeliuksen paluu" tapahtuu sittenkin tiistaina 8.11. ainakin verkkokaupan mukaan. Viimeinen "erikois"pikajuna 5/12 Helsinki-Joensuu-Helsinki välillä siis maanantaina 7.11.

Matkahauissa ei ole aiemmin osunut silmiini junatyyppiä LOL, esimerkiksi tänään klo 16.15 Karjaalta Helsinkiin lähtee LOL 8528. Myös Lahden ja Tampereen lähiliikenne näyttää käyttävän tuota tunnusta. Mitähän tuo virallisesti tarkoittaa - lähiostoliikenne ? - LVM:n ostoliikenne ?

Local traffic train tjsp. Jossainhan tuo selitettiin.

Joo, tätä ihmeteltiin jossain iltapäivälehdessä muutamia päivä uuden lipunmyymättömyysjärjestelmän käyttönoton jälkeen. VR:n edustaja kertoi silloin, että LOL on merkintä, jolla aikataulutietokantaan merkitään junan kulkevan lähiliikennetariffin alaisuudessa. Näin muiden maiden lipunmyyntijärjestelmät osaavat näyttää kyseiset junat haettaessa hakuehdolla "vain paikallisliikenne".
Tämän LOL-tekstin ei kuuluisi näkyä asiakkalle asti ja VR:n edustaja kertoikin, että se poistetaan näkyvistä "pian".
Ilmeisesti muut ongelmat ovat kuitenkin etusijalla. LOL:n katoaminen lipuista joskus tulevaisuudessa tarkoittaneekin siis, että VR katsoo ettei sen lipunmyyntijärjestelmä ole enää naurettavalla tolalla, vaan niin vakavastiotettava, että LOL-tekstin poistamiseen on vihdoin resursseja :)

Eli LOL (LOcal Train / Laughing Out Loud) katoaa lipuista sitten kun VR katsoo lipunmyyntijärjestelmänsä olevan käyttökunnossa.''

EDIT: Ja tuo "Paikallisjuna LOL" tosiaan tulostuu kaikkiin lippuihin, joissa osa matkaa matkustetaan Helsingin alueen paikallisjunalla ja osa matkaa kaukojunalla. Mulla on plakkarissa esim. seuraavat liput:
Järvenpää-Kokkola:
Järvenpää-Riihimäki    Paikallisjuna LOL   9733
Riihimäki-Vihanti    Pikajuna   273
Vihanti-Kokkola    Intercity   48

Vaasa-Järvenpää:
Vaasa-Seinäjoki   Taajamajuna 452
Seinäjoki-Riihimäki   Intercity 58
Riihimäki-Järvenpää   Paikallisjuna LOL   9736

Lisäksi mulla on konduktööriltä ostettu lippu Järvenpää-Seinäjoki:
Järvenpää-Riihimäki   Lähijuna   9649
Riihimäki Seinäjoki   Intercity   47

Konduktöörin lipunmyyntilaite siis osaa piilottaa tuon LOL:n.

Onhan näitä ei-asiakkaille suunnattuja lyhennyksiä lipsahtanut muiltakin firmoilta ulkoilmoille. Tuoreessa muistissa on mm. Soneran sekoilu kesältä 2005, kun Soneran asiakkaan Omilla sivuilla oli NAK:n lyhennnyksiä tyyliin "PP0", "SP1", "PP1", "SM3" ja vaikkapa "KYM".

Heitettäköön arpa ilmoille - kuka tietää, mistä Soneran asiakashallintajärjestelmän nimi "NAK" tulee? Jos joku tämän vaistoaa, tarjoan munkin, piispan, nunnan ja kahvit. Itse olen jäävi osallistumaan tähän osakilpailuun sattuneesta syystä...  :)

Ihmettelen suuresti että 7.11 asti kulkevassa pikajuna 5/12 olisi EHKÄ Rbkt. Miten niin pieni ravintola puoleltan voi olla niin pitkällä reitillä jonka matka-aika on yli 4 tuntia? On hauska nähdä kun matkustan ns. huvimatkan Lappeenrantaan IC8 ja tuun takas P5 niin uskoisin että VR laittaa joko Rk:n tai Rkt:n. Sittenhän sen näkee. Mahtavaa se vielä että pääsen kuitenkin pikajunaan!! JEE  :) :)

Uudet aikataulut on otettu käyttöön 31.10.2011. Junaliikenne näyttäisi pyörivän pääasiallisesti aikataulun mukaisesti, mutta muutamia haasteitakin on ollut Junien kulkutiedot- ja Junat kartalla-palveluita seuraamalla havaittu.

Taajamajuna H238 Karjaalta Helsinkiin myöhästyi puolisen tuntia vaunuston odotuksen vuoksi. Lisäksi rantaradalla Karjaan kohdalta alkoi myöhästymisketju junasta 942 junille 941, 944 ja kello 07:38 lähtevälle Y-junalle. Ketju laitettiin poikki Inkoossa noin kello 8, kun siellä nähtiin kolmen junan kohtaus. Ensin 944 odotti junaa 943 saapuvaksi, jonka jälkeen 943 kohtasi em. Y-junan ja kaikki jatkoivat matkaansa. Näin 943 ja 946 kulkivat ajallaan tai ainakin hyvin lähellä sitä.

Muutamia muitakin noin 10 minuutin myöhästymisiä on havaittu, mutta ei mitään kovin vakavaa.

Lähde:
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/junienkulkutiedot.html.stx
http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/junatkartalla.html

Edit: Nyt pieni myöhästely kuitenkin jatkuu rantaradalla 979 jättää 950 noin 10 minuuttia myöhään Salosta ja 945 on saman verran Kirkkonummella. Toisin sanoen, kohtaus osuu hyvin Karjaalle, mutta domino jatkuu...

Tampere-Jyväskylä välillä näyttäisi tämän aamun perusteella siltä, että Pendolinot saapuvat Jämsään tai Orivedelle 4-5 minuuttia aikataulusta etuajassa. Junayksiköissä on selkeästi kallistusjärjestelmät käytössä ja pelivaraa syntyy. Vaikuttaa hyvältä ensitietojen perusteella talvea silmällä pitäen, että jos kallistukset eivät ole toiminnassa niin pelivara riittää ajallaan pysytään - ellei muita ongelmia ole...

Joensuun aseman infonäyttöjen mukaan IC 1 on IC, mutta S 8 olisi yhä S. Myös IC 5 näkyy IC:nä eikä P:nä…

Pidä Heikki kuva hyvässä tallessa, tieto on muuttunut järjestelmässä hetki sitten oikeaksi informaatioksi IC8:n osalta. IC5/P5 tiedon päivitys on vireillä... Kiitos vinkistä, jonka perusteella asiaa selviteltiin.

Miekin hieman ihmettelin, kun kulkutiedoista katselin IC 5:sen kulkua, joka jäi Helsingissä n. 13 min myöhään, mutta jonkin verran sai aikatauluaan kiinni matkan aikana. Tarkoituksena oli käydä ko. juna bongaamassa, mutta ei siitä tullut mitään. Onko mitään vahvistusta tullut, vaihtuuko kalusto ensi maanantaista Sibelius-rungoksi?

Oli muuten aikamoinen junanpoikanen Joensuun junaksi tuo viitos-12, kun uuden systeemin neljä Pieksämäki-vaunua olivat mukana kyydissä seitsemän auki olleen vaunun lisäksi. Ei se edes kokonaan laituriin mahtunut.

PS. Mikä oli idea laittaa junaan sekä Edfs että EFit? No, jos ei muuta niin onpahan konnarilla sivutoimipiste. ;D

Edfs antaa tietysti invapaikan ja lastentilan sekä tietysti sen konnarin kopin. Se Efit:n mukana olo onkin sitten outoa. Kaipa se on tapana laittaa pikajunarunkoon mukaan hieman niin kuin automaattisesti.

Juuri näin eli Edfs tarjoaa jo tässä vaiheessa palvelut, jotka InterCity 5/12 vuorolla tulevat olemaan lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille asiakkaille. EFit "roikkuu" mukana varmasti siitä syystä, että kokonaisuus on kasattu "vararungosta" ja näin runko on valmis pikaisesti käyttöön vain Edfs:n välistä poistamalla.

Varsin täsmällisesti näyttäisi uudet aikataulut toimivan toisen käyttöpäivän aamuruuhkan lopulla. Rantaradalla "pientä perinteistä" 5-10 minuutin hidastelua, joka varmasti osittain aiheuttuu Salo-Karjaa välin ratatöistä. Myös Helsingissä kääntyvissä IC2-junissa näyttäisi olevan lähtöviiveitä "veturin odotuksen" vuoksi.

Eilen ainakin havaittiin, että uusissa työohjeissa oli epäselvyyksiä ja se aiheutti pieniä viivästyksiä. Toivottavasti virheet ovat löydetty eilen ja raportoitu eteenpäin korjauksia varten välittömästi, niin ei tänään kohdata samoja virheitä...

Itselle osui eilen IC963 Helsingistä Turun satamaan aidolla ja alkuperäisellä Sm3 7x01:llä. Vuoro ajetaan ratatyömuutoksista johtuen Pendolinolla, josta on hyötyä myöhästymistilanteissa. Eilen Helsingistä lähtö viivästyi 4 minuuttia, mutta Karjaalla oltiin ajallaan - odottamassa 15 min myöhässä vastaantullutta (ihmettelyä aiheutti, miksi ei menty Pohjankuruun?). Oma lähtö Karjaalta 10 min myöhässä, Salossa 9 min (ratatyöt), Kupittaalle ja Turkuun tulo 5 min, Turku satamassa 1 min.

Upeasti otti "ykkönen" kaikki kurvit kallistuksien kanssa ja osoitti jälleen olevansa paljon mainettaan parempi - ainakin työntekijälle. Ilman odotteluja ja ratatöitä matka-aika olisi ollut noin 1h 40min, mutta minkäs teet yksiraiteisella rataosalla...

Eilf-vaunuja on kahdeksan.

Siinä tapauksessa lähteeni on väärässä: http://www.sivuraide.net/kalustolistat/lista.php?t=Eil&t2=Eilf

Ei pidä suistua sivuraiteelle, vaan pysyä vorgissa http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17.

Kas, kas. Nyt oli reikä sivistyksessä, joten seison korjattuna Viagran voimin.

Alunperin niitä oli seitsemän. Myöhemmin kahdeksas väsättiin yhdestä normi-Eil:istä.

Näemmä 2000-luvun puolella muutettu. Näkyykö vaunusta jotenkin, että sen konduktööriominaisuudet on lisätty vasta ihan hiljattain?

Kätevä tapa selvittää Lähiliikenteestä mm. Eilf:ien lukumäärä, on tutustua SRS-tietoihin täällä: http://raitio.org/vrlahi/vrtekn.htm

Olinpa eilen katsomassa kun oli ensimmäinen perjantai jolloin H227 klo 16.36 Hki-Rmk ei kulkenut ja sainpa kertoa Helsingin asemalla monelle ihmettelevälle tämän "ilouutisen". Eräskin naisihminen uskoi vasta kun näytin hänelle aikatauluvihkosta ko. junan kulkupäivät, (suomalainen uskoo vasta kun näkee). Jokohan syy tähän omituiseen kulkemattomuuteen on selvinnyt?

Testasinpa tuota entistä Y-junaa eilen. Toimii hyvin.
Se mikä ei toiminut hyvin oli informaatio: laiturinäytöt oli kyllä oikein ajan tasalla, mutta leppävaaran tunnellissa oleva näyttö ei näyttänyt tätä junaa ollenkaan, siinä oli kaikki muut junat, joilla siis oli tavalliset kirjaintunnukset. Mietin vähän aikaa tuleekohan tämä juna ollenkaan kun ei näy listoissa, päätin kuitenkin mennä laiturille odottelemaan. Kun edellinen juna oli jatkanut Helsingin suuntaan tuli H238 näyttöön niin kuin pitikin ja sen jälkeen juna ajallan.

Huhuja olen kuullut, mutta varmistan tiedon ennenkuin kerron sen julkisesti.



Näkyikö asematunnelissa ko. junan kohdalla tietoa Y-junasta samaan aikaan Helsinkiin? Kyseinen junahan käyttäytyy kuin Y, joten olisi selkeämpi käyttää siinä Y-tunnusta. Hyvä, että laiturinäytössä oli oikea tieto. Sikäli outoa, että näytöille tiedot tulevat samasta järjestelmästä tietojeni mukaan eli olisi outoa jos toisessa tieto näkyisi ja toisessa ei...

Tämän pitäisi olla nyt korjattu.  Jos satut kulkemaan uudelleen tuohon aikaan Leppävaarassa, voisitko raportoida tilanteesta.

Tuohon Allegrojen aikataulujen muuttumiseen, junien kylkinäytöissä seilaavat edelleen vanhat ajat (esim. AE 35 Lahti 15.48).

Onkohan tälle tullut mitään varmistusta?

Ja olisiko mahdollisesti lisäinfoa siitä miksi Helsingistä 16.19 lähtevä R-juna Riihimäelle on lähes järjestäen myöhässä? Sen verran usein tulee kyseistä junaa käytettyä ja aina ihmeteltyä sitä, että Riihimäelle saavuttaessa tuo H227 saapuu käytännössä niin perässä tuota R-junaa kuin mahdollista.

Sattuipä tässä yksikin päivä käymään niin, että tuo H227 joutui Jokelassa pysähtymään koska tuo R-juna seisoi vielä Jokelassa.

Tulipa vastaan tällainen... Junasta IC2 917 ei voi ostaa jatkolippua junaan H785 esim. matkalle Jyväskylä-Varkaus; Joensuuhun asti lippua ostaessa ongelmaa ei ole. Verkkokaupassa näkyy vain junabussiyhteys (Pieksämäeltä 18.00), eikä automaatissa näy sitäkään.