Resiina-keskustelu

R-juna Helsingistä Tampereelle (saapuminen 14:22) joutui 8.9 pakittamaan ennen Lempäälää pari askelta taaksepäin, jouduttuaan vaihteen virheellisen asennon vuoksi väärälle raiteelle. Lempääläläislasti saatiin kuitenkin lopulta oikeaan paikkaansa.

Mistä noita vaihteita ohjataan? Tuollaista on käynyt ennenkin etenkin jos juna ei ole ollut aikataulussaan.

Kaukohan niitä ohjaa. Tosin itse käyttäisin tässä yhteydessä ehkä muotoa "ohittavalle junalle tehdyn kulkutien vuoksi R-juna ajoikin Lempäälässä laiturittomalle raiteelle". En siis puhuisi vaihteen virheellisestä asennosta, sillä silloin lopputulos voisi olla aavistuksen huonompi. Näitä käy ja tulee aina käymään niin kauan, kun ihmiset näitä duuneja enemmän tai vähemmän tekevät. Mainittakoon lisäksi, että minkäänlaisesta turvallisuusriskistähän ei siis tällaisessa ole kyse.

Miten se " Kauko-poika" niitä ohjaa? Nähdäänkö jonkin satelliittipaikannuksen mukaan missä juna on ja painetaan jotain nappulaa, vai onko siinä jotain muuta automatiikkaa?

Raiteet on jaettu raideosuuksiin, ja liikenteenohjausjärjestelmään tulee tieto näiden raideosuuksien tarkkuudella. Käytössä on nykyään kaksi eri tekniikkaa:


- Raidevirtapiirit. Kaluston akseli oikosulkee kiskot toisiinsa, jolloin raidevirtapiirin virta pompsahtaa, ja raideosuus menee varatuksi.

- Akselinlaskijat. Raideosuuksien rajoilla on akselinlaskijat, jotka osaavat laskea yli menevien akseleiden määrän, ja lisäksi niiden suunnan. Kun akselinlaskijan yli menee akseleita, merkkaantuu kulkusuuntaan nähden seuraava raideosuus varatuksi. Samalla järjestelmä pitää kirjaa, kuinka monta akselia raideosuudelle on mennyt. Kun kalusto poistuu raideosuudelta - saman laskijan kautta eri suuntaan tai seuraavan kautta - järjestelmä varmistaa, että kaikki osuudelle menneet akselit myös poistuvat osuudelta, minkä jälkeen raideosuus merkitään jälleen vapaaksi.

Näin järjestelmä tietää jatkuvasti, missä raideosuudella on kalustoa ja missä ei. Se ei suoraan saa tietoa siitä, mitä kalustoa siellä on, mutta kun tieto junanumerosta on alunperin sinne syötetty, niin se seuraa mukana junan eliniän (Pääosin automaattisesti, jossain vielä ilmeisesti käsin?). Kun raideosuus varautuu, ja edellinen hetken päästä vapautuu, oletetaan junanumeron siirtyneen seuraavalle osuudelle.

Kuta kuinkin tällä tavoin ymmärtääkseni toimii nykyiset tietokoneistetut systeemit "kaukoissa".

Noh, normaalitilanteessa järjestelmään on ohjelmoitu junanumerot, ja niiden normaalisti käyttämät reitit. Tämä on nimeltään "junanumeroautomatiikka". Kun juna tulee tietylle heräteosuudelle, automatiikka pyrkii muodostamaan junakulkutien siten, kuin se on ennalta järjestelmään ohjelmoitu. Tämä ei tietenkään ohita normaaleja junakulkutien muodostamismenaknismeja (esim. "viholliskulkuteiden" tarkistus), joten kulkutietä ei muodostu esimerkiksi varatulle raiteelle automaattisesti.

Näin homma normaalisti soljuu, eikä kauko-ohjaajan tarvitse tehdä muuta kuin valvoa, että kaikki toimii. Mutta heti, kun juna on riittävästi myöhässä, ehkä myös jos niitä kulkee väärässä järjestyksessä, ylimääräiset junat, jne., joutuu kauko-ohjaaja muodostamaan kulkuteitä käsin. Tämä tapahtuu periaatteessa siten, että ohjaaja osoittaa kulkutien lähtöopastimen ja kohderaiteen (tai -opastimen). Tämän jälkeen järjestelmä jälleen tekee tarkistukset esimerkiksi viholliskulkuteiden varalta, ja mikäli kaikki on ok, kääntää vaihteet (ja sivusuojavaihteet) kulkutien mukaisiksi, ja tällää tolppiin viheriäistä.

Tässä puheena olleessa tapauksessa on ken ties käynyt niin, että automaatti on ollut pois päältä (ehkä poikkeuksellisen liikennetilanteen vuoksi), ja R-junalle on epähuomiossa tehty käsin kulkutie väärälle raiteelle. Ja kuten mainittiin, vaaraa tästä ei aiheudu, sillä kulkutie ei muodostu (eikä tolppaan tule vihreää), mikäli kohderaiteella on kalustoa, tai sinne on muodostettu jokin toinen kulkutie (ja näin ollen sinne olisi hetken päästä tulossa kalustoa).

EDIT: Tuhannes viesti. Yay!

Ainakin 10 vuotta sitten Ri-Tpe välin ohjaus toimi kyllä niin, että kaikki sivullemenot piti syöttää käsin. Kaikki junat meni suoraan läpi kaikilla liikennepaikoilla, ellei kauko mitään tehnyt.

Topin pitkä selostus tukee sitä maallikon käsitystä, että jos aikataulussa ei pysytä, "osumavarmuus" on huonompi.

Olen ymmärtänyt, että nykyään tuollakin välillä on jo modernimmat systeemit. Joku tietävä kumonnee/vahvistanee.

Mennäänpä taas sivuraiteelle aiheesta. Käsittääkseni R-junat ajavat Riihimäelle, ja jos jatkavat Tampereelle, nimi on taajamajuna numero ties mikä.  Kommentoin asiaa jossain muussa yhteydessä kun kummastelin  Lempäälän asemakuulutuksia: Aar trein tu Helsinki jne. Asia on ilmeisesti muuttunut nyttemmin, mutta kuulutukset tuntuvat olevan sidoksissa aikatauluun eikä junan todelliseen kulkuun.

Tampereelle jatkavat R-junat pitävät oman 9xxx-sarjan numeronsa Riihimäellä, ja niillä on matkan aikana käytössä vain yksi aikataulu - koko välille Helsinki-Tampere. Junalla on siis "lähiliikennenumero" koko matkansa ajan. Sen sijaan Lahteen jatkavat R-junat saavat Riihimäellä uuden numeron (3xx, ja ne ajetaan kahdella eri aikataululla), vaikka kalusto pysyisikin samana.

Tästä voi johtua se, että Riihimäen pohjoispuolella "R-junat" pysyvät edelleen joissain järjestelmissä R-junina, joissain taas taajamajunina. Väittäisin nähneeni jossain Turengissa tai vastaavassa laiturinäytössä muotoa "H 9xxx".

Laiturinäytöissä on käsittääkseni aina ollut junan numero, mutta kuulutuksissa on pitkään käytetty tuota ärrää. Lisäksi lähes vuoden oli käytössä virheellinen kuulutustallenne. Kun juna saapui Lempäälään iltapäivällä, kuulutus kertoi: "Taajamajuna" ja sen jälkeen ei yhtään mitään.
Kukaan ei ilmeisesti valvo toimintaa.

Joo siis nimenomaan tyypillistä Lempäälän on Naskalin kokemus. Kun olin armeijassa vuonna 2005, osuin kerran Lempäälään junaa odottamaan, kun kuulutus Helsinkiin menevästä IC:stä oli "Intercity-juna" ja kuulutus pohjoiseen samoihin aikoihin menevästä taajamajunasta juurikin tuo "Taajamajuna". Kuulutukset tulivat 15 sekunnin välein ja herättivät asemalla olevissa ihmisissä suurta hilpeyttä kun hyvin päättäväisellä ja vakavalla äänellä huudetaan "Intercity-juna ..... Taajamajuna" eikä sanota mitään muuta.

Onko Topilla tai kenelläkään muulla käsitystä että kuinka paljon akselinlaskijoissa tapahtuu virheitä eli laskisi syystä tai toisesta väärin ja jos näin käy niin mitä sitten tapahtuu jos akselimäärä ei täsmää mitä pitäisi olla?

Veikkaan että siinä tapauksessa jos akselinlaskennassa jotain ongelmaa / pienintäkään epävarmuustekijöitä järjestelmä havaitsee, niin kulkutietä ei muodostu. Eipä varmaan oo loppupeleissä muuta tehtävissä sitten kaukolla, kuin tiedustella veturinkuljettajalta että onko viimeinen vaunu mukana.

Ko. osuus jää varatuksi, jos akselien määrä ei täsmää. Tällöin väli pitää tarvittaessa purkaa erillisellä komennolla, kunhan on tarkistettu, että väli on oikeasti tyhjä. Tuohon liittyy joitakin riskejä, kuten esimerkiksi Nurmeksessa huomattiin.

Radantarkastuskone Emma on muuten jännä akselinlaskentasuojastuksen harhauttaja. Siinä kun osa akseleista on nostettavissa kiskoilta pois niin jos tätä tekee harkitsemattomasti, jättää siellä täällä osuuksia virheellisesti varatuiksi. Ja jos ei tajua sanoa tästä liikenteenohjaukseen niin käsitys siitä, mitkä raiteet ovat vapaita ja mitkä varattuja, voi hämärtyä pitkäksi aikaa. Kerrankin erään aseman järjestelymestarin täytyi käydä ulkona toteamassa että tietty raide on vapaa, kun kauko-ohjaus väitti sen olevan varattu. Jälkeenpäin todettiin, että Emma oli syyllinen.