Resiina-keskustelu

Aamun Satakunnan Kansa tietää kertoa seuraavaa:

" Tampere-Pori - radan ongelmallisimman osuuden, Kokemäen ja Lielahden välisen radan perusparannus alkaa ensi keväänä. Rahaa on varattu noin sata miljoonaa euroa. Mutkat jäävät: Remontista hyötyy tavaraliikenne, sillä akselipainoja voidaan radan uusimisen jälkeen vihdoin nostaa. Yllätyksenä satakuntalaisille tuli, ettei henkilöliikenne nopeudu. Ei Pendolinoja: Mutkia pitäisi oikaista lähinnä Kokemäen ja Lielahden väliltä 30-40 kilometrin matkalta, ennen kuin nopeat henkilöjunat voisivat liikennöidä Porin ja Tampereen välillä. "

Peruskorjauksessa tullaan käymään läpi ja tarvittaessa uusimaan kiskot, pölkyt, penkereet, luiskat, sillat ja sepelit. Tasoristeysten turvallisuutta parannetaan. Nokian ja Karkun asemille tehdään korkeat reunalaiturit ja kevyet katokset. Äetsän, Siuron ja Karkun(?) käytöstä poistetut laiturit puretaan. Liikennevirasto ja VR Track Oy käyttävät hankkeessa uutta allianssimallia. - Rataosa valmistunee vuoteen 2015 mennessä.

Tää on TAAS näitä toimittajia: Pendolino vaatii suoremman radan ajaakseen kovempaa, siksi tällä radalla ei voida käyttää Pendoja, koska sillä on kurveja. Haloo.

Lienee syytä tarkentaa, että toimittaja viittaa referoimassani jutussa Satakunnan maakuntajohtajan Pertti Rajalan (sd.) puheisiin. Mutta yhtä kaikki ei hänkään osoita suurta asiantuntemusta kun hyväksyy syyksi Pendolinojen Poriin tulemattomuuteen radan mutkaisuuden. Jos junassa on tavallisesti kallistuva kori ja rata korjataan routimattomaksi, niin ainakaan teknistä estettä ei pitäisi olla. Poliittisista taas en mene sanomaan mitään.

Eipä näy edelleenkään noita Porin luotijunia, edes Pispalan haulitornin juurella.

Tärkein nopeuden noston este on tietenkin tasoristeykset, joiden poistoon eivät rahat tällä(kään) kertaa riitä. Miksi keksitään selityksiä?

Varmastikin tasoristeykset ovat pahin syy, mutta herää joukko tyhmiä kysymyksiä, eli miten merkittävästi hitaampi nopeus lisää turvallisuutta? Vaikka juna ajaisi jotain kolmea kymppiä, menisi eteen ajanut auto päreiksi ja jos allejääjä on riittävän kookas, on junan suistuminen kiskoilta mahdollista ja tuossakin nopeudessa kuolonuhrit junassakin olisivat todennäköisiä. Vartioimattomassa risteyksessä radan ylittäjällä on tietenkin hieman  enemmän reagointiaikaa jos ylipäätään havaitsee junan. Vartioimattomat risteykset pitäisi saada pois kaikkialta edes noilla varotuslaitteilla ja puomeilla..

Voi olla olemassa varoituslaitteita halvempi ja melko yksinkertainen ratkaisu. Monessa maantiekulkuneuvossa (varsinkin raskaassa kalustossa) alkaa olla varusteena GPS-paikannin. Siten olisi melko pienellä investoinnilla mahdollista lähettää kulunvalvonnasta varoitussignaali lähellä tasoristeystä sijaitseviin autoihin, kun tasoristeystä lähestyy juna. Toki tämä ei auta GPS-paikantimettomia autoilijoita, mutta heidän osuus vähenee jatkuvasti ja 10 vuoden päästä paikannin lienee jo lähes joka autossa. Siinä ajassa vartioimattomat tasoristeykset ovat vähentyneet vasta murto-osalla niiden kokonaismäärästä. Kevyt liikenne taas havaitsee lähestyvän junan useimmiten jo äänen perusteella, ja onhan se varoitus mahdollista lähettää GPS:llä varustettuun kännykkäänkin.

Mun mielestä tuollainen on vähän vaarallista vastuun siirtämistä pois autoilijalta. Mitäs, jos sokeasti luottaa GPS-varoittimeen, eikä se sillä kertaa toimikaan?

Tästä saisi mielenkiintoisen keskustelun aikaiseksi, jos lähdettäisi purkamaan ajatusta nykypäivän kuskien luottamuksesta JKV:hen. Se on todellakin kaikkea muuta kuin toimiva systeemi.

En tiedä, mihin perustat väitteen JKV:n toimimattomuudesta.

Toimii se siinä mielessä, että se mahdollistaa sellaiset nopeudet, joita pelkät (nykymalliset) visuaaliset opastimet eivät mahdollista. Se myös antaa ennakkotietoa, joka mahdollistaa ennakoivempaa ajotapaa, vaikka vauhti olisi pienempikin. Lisäksi se on ymmärtääkseni suunniteltu kutakuinkin siten, että mikä tahansa poikkeavuus laitteen toiminnassa aiheuttaa baliisivian tai laitteen sisäisen vikailmoituksen - ja sitä myöten hätäjarrutuksen. Myös laitteen totaalinen pimeneminen on kuljettajan havaittavissa helposti.

Tiedonsiirron pistemäisyys aiheuttaa toki omat jipponsa, mutta ne eivät ole turvallisuuskriittisiä asioita, korkeintaan lieviä harmituksia.

Puhtaasti siihen, että JKV-vikoja on päivittäin luvattoman paljon niin vetokalustossa kuin rataverkollakin.

Juu, vikoja toki esiintyy, mutta ei tietääkseni siten, että ne olisi vaaraksi turvallisuudelle (Ellei sellaiseksi lasketa sitä, että loppumatka voidaan joutua ajamaan ilman JKV:ta. Mutta tällöinhän laitteen toimimattomuus on kuljettajalla tiedossa.). Ja tästä tuossa GPS-tasoristeysvaroittimen järkevyysepäilyssä ja kuljettajien JKV-luotossa oli kyse.

Enhän näistä asioista mitään enää tiedä, mutta olen kuullut, että "nuoret kuljettajat" uskovat vuoren varmasti  JKV:n tietoihin, eivätkä seuraa näkyviä opasteita?(valitettavasti taitavat kadota kokonaan tukevaisuudessa). Jokin aika sitten Ruotsissa sattui raju sivulle ajo, kun JKV-baliisit olivat unohtuneet asentamatta (opasteet näyttivät oikein). Edelleen olen sitä mieltä, että nykyinen JKV-laitteisto hallinnoi liikaa kuljettajan työskentelyä - kuljettajan pitäisi ajaa omien aistiensa havainnoinnin mukaan, vasta viimehetken "piipitykseen herätään" ja tutkaillaan tuleva tieto (vaikka selän takaa).

Tilanteessa, jossa esim. näkyvyys on rajoitettu, saa vek ajaa JKV:n mukaan eli siihen pitää voida luottaa täysin. Vikoja tosiaankin esiintyy, mutta ne eivät ole turvallisuuskriittisiä vaan enemmänkin käyttövikoja: häiriö tiedonsiirrossa -> nopeusrajoitus ja JKV:n kytkeytyminen "tyhmäksi", kunnes tieto taas kulkee -> normaali ajonopeus ja JKV:n näyttöjen palautuminen. Näin esimerkiksi. Ja tosiaan rautatiemaailma on menossa poispäin näkyvistä opastimista. Näinhän on tapahtunut meilläkin, jossa osa nopeusrajoituksista ilmaistaan pelkästään JKV:llä.

Olet joko kuullut väärin, tai sinua on puijattu. :)

Kyllä niin nuoret kuin vanhatkin ajavat sekä näkyvien että JKV:n antaman informaation mukaan. JKV:n pistemäisyydestä johtuen - ja toisinaan pitkien suorien ansiosta - näkyvistä opastimista saa joskus ajantasaisempaakin tietoa kuin JKV:lta.

Olen ymmärtänyt, että aluksi Jorman kaltaisten kokeneiden konkareiden mielestä JKV:ssä ei ollut sitten niin mitään hyvää, mutta olen myös ymmärtänyt, että nykyään vekottimen kanssa sinuiksi tultuaan ei kukaan mieluummin olisi ilmankaan. :)

Lisätietoa hankkeesta on luettavissa Liikenneviraston sivuilta osoitteessa http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/lielahti_kokemaki .