Resiina-keskustelu

Tuleva nopea ratayhteys Helsingistä Pietarin muutetaan maakuntakaavassa kulkemaan lentoaseman kautta. Uudenmaan maakuntahallitus teki asiasta periaatepäätöksen maanantaina. Nyt tehdyn linjauksen mukaan rata etenee Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalta rata alittaa nykyisen pääradan ja jatkuu maan pinnalla Pohjois-Sipoon kautta Porvooseen ja edelleen kohti Pietaria.

Lentoaseman reitti korvaa vanhan, maakuntakaavassa jo olevan Heli-radan, joka olisi kulkenut etelämpää Porvoon moottoritietä myötäillen.

Radan rakentamisen ajankohta on vielä auki. Koko ratayhteyden valmistuminen ei ole todennäköistä ennen vuotta 2035.

aamulehti (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194702427211/artikkeli/nopea+rata+helsingista+pietariin+kaavoitetaan+lentoaseman+kautta.html)

Uudemaan liiton sivuilla lisää; http://www.uudenmaanliitto.fi/?4904_m=8243&s=38

Myös komea karttapiirros.

Joukkoliikennefoorumilla on aiheesta keskusteltu pitkään ja osin varsin asiantuntevasti. Edelleen hieman ihmetyttää, miksi vaihtoehtona ei ole säilytetty pintarataratkaisua lentoaseman ja Keravan välillä - tilaa nimittäin on. Vähän erikoista rakentaa tunnelia peltojen alle.

HELI:n pois jääminen oli tässä hyvä juttu. Mutta diplomaattien itkut tässä harmittavinta ovat. Perse kuluu uusilla penkeillä, mikäli ne ovat lainkaan IC:n kaltaiset. Tulee varmaan uusia muutaman sadan metrin oikaisuja kymmenien miljoonien hinnoin jotta matka nopeutuisi muutaman sekunnin tämän lenkin jälkeen...

Miksi  r++++n perse on keskustaa lukuunottamatta muita hinnakkaampi nostella vaihtoyhteyksille? monimiljonääreillä Pietarin läheisyydessä on makua tuhlata johonkin ajan säästöön rupliansa.

On myös unohtunut osittain lisä kannattavuutta tuottava, tässä tapauksessa itäisen osuuden avaaminen ennen koko osuutta.

Helsinkiläiset luulevat Turun olevan katkeria statuksestaan. He eivät vaan huomaa olevansa yks Turku, vaan ovat rakentamassa Tokion kaltaista metropolia= Hölmöläisyys+korkeastikoulutettu hölmöläisyys+greenpeace

Suunnitelmissa on lanseerattu myös uusi termi - kaukorata. Mitenköhän se eroaa junarasta?

Hintaa 1,5 - 2 miljardia ja sillä päästään Porvooseen. Toivottavasti itäystävämme haluaa rahoittaa Porvoo - Pietari välin.

Ei vaan, kyllähän lentoaseman kautta kulkeva rautatielinjaus on erittäin järkevää. Olisi vaan pitänyt toteuttaa jo lentoaseman Seutulaan muuttovaiheessa.

Tässä on nyt ilmeisesti, ja toivottavasti, kysymys kaavoituksesta ja vain kaavoituksesta. Tila pitää varata vuosikymmeniä aiemmin, ettei sitten joskus vuonna 2100 ole sormi kolmatta niveltä myöden suussa, kun pitäisi rata sijoittaa umpeen rakennetun kaupunkialueen keskelle. Samasta asiastahan Pirkanmaalla on kyse, kun kaavoitetaan Pirkkalaan "oiko"rataa (joka kiertää pidemmän matkan vanhaan linjaan verrattuna) terminaalialueineen.

Muuten tuntuisi oudolta puhua nopean liikenteen radasta Helsingistä Pietariin, kun juuri on saatu:

1) nopea oikorata Keravalta Lahteen
2) perusparannettua Lahdesta rajalle rata niin, että nopeus voidaan kohtapuoliin nostaa 200-200 km/h :iin
3) rautatieyhteys Seutulaan Kehäradan muodossa, valmistuu vuoden, parin, päästä, jolloin on:

Lentokentältä hyvä yhteys Tikkurilaan, josta nopealla Allegrolla Pietariin.

Että antaa isojen poikien kaavoittaa rauhassa mutta rataan ei toivottavasti investoida kymmeniin vuosiin (koska silloin nykyinvestoinnit olisivat osin turhia ja päällekkäisiä).

Kylläkyllä, mutta kaavoittajat haikailevat toteutusta jo 2030-luvulla, joka ei todellakaan ole kaukana.

Tokihan on paljon sellaisiakin kaavoituksellisia asioita, jotka eivät ole kuunaan toteutuneet, kuten esim. Munkkivuoren metro. Ei sitä metroasemaa ostarin kellariin pelkästä mielijohteesta rakennettu, vaan metroradalle oli ainakin silloin kaavoitettu linja.

Lentoasemalle saisi hyvän yhteyden rakentamalla Tikkurilan aseman kokonaan uusiksi. Laitetaan etelään johtava kaukoliikennerata (lyhyemmin "kaukorata") saapumaan samalle laiturille kuin pohjoiseen johtava kaupunkiliikennerata (lyhyemmin "kaupunkirata"). Vastaavasti pohjoiseen suuntaavat kaukojunat käyttäisivät samaa laituria kuin etelään suuntaavat kaupunkijunat.
Näin saataisiin aikaan vaihto laiturin yli lentoaseman suunnasta esim. sinne Pietarin suuntaan.

Kalliiksi tulisi remontti, muttei likimainkaan yhtä kalliiksi kuin täysin uusi kymmenien kilometrien tunnelirata.

Piirtelinpähän iltapuhteiksi kaavion siitä, miten Tikkurilasta saisi matkustajan kannalta mahdollisimman kätevän. Sisältää paljon kalliita eritasoratkaisuja, mutta toisaalta tämän onkin konseptiltaan tyyppiä "käytetään todella paljon rahaa yhteen pisteeseen, jotta vältetään pitkä, vielä paljon kalliimpi väylä".

Tueksi tähän tarvittaisiin vielä lentokenttäjuniin ovien luo sisäpuolelle näytöt kertomaan, mihin kyseisen puolen ovesta pääsee.
Eli yhden oven luona lukisi esim. "AE 15 Pietari / St.Petersburg" ja toisen oven luona "IC 666 Oulu / Uleåborg"
Lisäksi junissa kuuluviin asemakuulutuksiin mukaan tarpeellisin kielin (vaihtoyhteyden mukaan) tieto siitä, kumman puolen ovista pääsee mihinkin junaan.
Pohjoisista tulevista kaukojunista voidaan haluttaessa jättää ovet avaamatta "väärältä puolelta", jotta vaihto poispäin lentokentästä kulkevaan lentokenttäjunaan saadaan estettyä. Ikävää niille, jotka haluavat jatkaa vaikkapa Ogeliin, mutta kivaa lentokentälle hamuaville.

Kun tiedotukseen panostetaan todella paljon, tällä ratkaisulla saadaan kokonaan korvattua suurnopeustunneli Pasila-Lentokenttä-Kerava ja euroja säästyy.

_{(ja joo, OpenTTD on tuttu.)}

Samaa mieltä siitä, että kaavoitetun radan osio Keravalta itään ei ole ajankohtainen pitkiin aikoihin. Sen sijaan Pasila-Lentoasema-Kerava on kertaluokkia järkevämpi, nimittäin sitä ei einsisijaisesti rakennettaisi lentoasemaa varten, vaan pääradan kapasiteettia nostamaan.

Nythän välillä Helsinki-Kerava on kaukoliikenteelle tarjolla käytännössä tasan kaksi raidetta. Ja liikennettä tuolla välillä ei juurikaan voi lisätä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa onkin ollut lisätä viides ja kuudes raide Pasilan ja Keravan välille (Pisaran myötä Hki-Psl väljentyy). Tuolla välillä on kuitenkin suhteellisen kattavasti rakennettu kiinni rataan, joten kalliiksi tulisi. Näin ollen on ajateltu, että raidepari linjattaisiinkin täysin eri reittiä... vaikkapa Lentoaseman kautta.

Näin saataisiin Pasilan ja Keravan välille kaksi lisäraidetta, ja "ilmaiseksi" kaupan päällisinä suora kaukojunayhteys Lentoasemalle.

Kohtapuoliin? Johan Lahti-Luumäki-välillä on ajettu 200 km/h kohta vuoden päivät.

Jommassa kummassa iltapäivälehdessä kerrottiin eilen Allegro-junien ajavan tulevaisuudessa lentokentän kautta. Ovatkohan Allegrot naulatehtaalla ennen kuin ratayhteys toteutuu... ::)

Toteutuman aikataulusta ei minulla ollut tietoa ja tekstikin oli tietysti tarkoitettu "200-220" mutta typo iski siihenkin.

Mutta hyvä tietää, että käytössä on. Toinen juttu on, että hyödynnetääkö sitä (vrt. ketju Yleisessä Keskustelussa)

Kyllä Allegrot ja pendot ajavat kahtasataa jos kallistus toimii, otaksun. Allegro varmasti myös aikataulullisesti.

Vaatiikohan ratageometria todella kallistuksen, jotta sn>160  :o

En tiedä, mutta kuvittelisin että ainakin joissain mutkissa.

mitä rahaan tulee se ei ole ongelma kuten lainaaminen Kreikalle osoittaa. Maailma kehittyy ja Pietari vaurastuu ja viisumivapaus räjäyttää matkustamisen, se hetki kun kaukojunilla mennään lentoasemalle on lähempänä kuin 2035. Elinkaarihanke todennäköisesti jotenka ei kuormita budjettiakaan sillätavalla.

En tiedä kuinka moni pietarilainen tai ylipäätään Leningradin oblastissa asuva haikailee lentävänsä Helsinki-Vantaan kautta maailmalle. Toisaalta, tulihan Ryanairkin Lappeenrantaan kaiketi paljolti venäläisasiakkaiden tähden ja jossakin materiaalissa Lappeenranta International Airport esiintyy nimellä St. Petersburg west. Havainnot Pirkkalastakin vahvistavat sen, että venäläisten autoja on Pirkkalan lentoaseman parkkipaikoilla huomattavan paljon.

Jo pelkästään Pietarissa asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa ja keskiluokkaisilla ihmisillä lienee kova halu päästä matkustamaan länteen. Siinä on asiakaspotentiaalia kerrakseen myös VR:lle, vaikkeivät lentoasemalle matkustaisikaan.

Muutamat kaarteet minäkin hyväksyn, mutta luulisi olevan mahdollista ajaa suorilla kahtasataa ihan ilman kallistustakin, mikä oli kommenttini pointti.

Ja tästä päästään takaisin kysymykseen aikasäästöstä.

Joo, Venäjällä on (tai, ainakin on ollut pari vuotta sitten) sääntö, että mikään lentoyhtiö ei saa olla ainakaan merkittävästi halvempi kuin Aeroflot. (lähde: pietarilainen eksäni ;))
Ja kun Aeroflot on kohtuullisen hintava, ei Ryanairin konsepti oikein toimi Venäjällä.
Suomessa sen sijaan ei tällaista rajoitusta ole, joten venäläiset tulevat mielellään Suomeen lentääkseen mihin lentävät.

Väitteen, että Pietarissa asuisi enemmän ihmisiä kuin Suomessa, haluaisin kuitenkin korjata. Ei nimittäin asu. Pietarin väkiluku oli vuoden 2002 väestölaskennassa 4 661 219. Suomen väkiluku sitä vastoin on noin 5,3 miljoonaa, eli luokkaa seitsemäsosan verran enemmän kuin Pietarissa. Silti, Pietarissa asuu /melkein/ yhtä paljon porukkaa kuin Suomessa, eli kyllä sitä matkailupotentiaalia löytyy.
Kannattaa myös muistaa, että Suomi on erittäin lähellä Moskovaakin (vaikka Moskova ei lähellä Suomea olekaan ;)).
Venäläiselle mikä tahansa, minkä saavuttaa junalla yhdessä yössä on lähellä. Jos ei tarvita yöjunaa, kyse ei ole lähialuesta vaan naapurustosta.

Väitteen, että Pietarissa asuisi enemmän ihmisiä kuin Suomessa, haluaisin kuitenkin korjata. Ei nimittäin asu. Pietarin väkiluku oli vuoden 2002 väestölaskennassa 4 661 219. Suomen väkiluku sitä vastoin on noin 5,3 miljoonaa, eli luokkaa seitsemäsosan verran enemmän kuin Pietarissa. Silti, Pietarissa asuu /melkein/ yhtä paljon porukkaa kuin Suomessa, eli kyllä sitä matkailupotentiaalia löytyy.
[/quote]

Jaahas, onkos Pietarilla sitten paljonkin esikaupunkeja?

Siis paikallisia espoita ja vantaita, jotka ovat vain ja ainostaan Helsingin lähiöitä.

Ymmärtääkseni tuo reilu 4,5 miljoonaa sisältää esikaupungit. Kyseessä on siis tämän hallintorajoista riippumattoman määritelmän "urban area" väkiluku, mikäli Wikipediaa on uskominen.

Lisäksi esimerkiksi ennen Suomea ollut Terijoki mahtuu nykyisin Pietarin kaupunginrajojen sisään. Pietarin ja Karjalan kannaksen yhteenlaskettu väkiluku, joka epäilemättä rajaliikenteen aktiivisuuden kannalta on se olennainen tunnusluku, ylittää joka tapauksessa varmasti viiden miljoonan rajan.

En ole ihan varma, asuuko kannaksella todella yli 300 000 ihmistä.

...no, näyttäisi asuvan. 320579 tuli tulokseksi kun summasin täältä (http://en.wikipedia.org/wiki/Karelian_Isthmus#Cities.2C_towns_and_urban-type_settlements) löytämäni kannaksen kaupunkien (Pietaria lukuunottamatta) väkiluvut yhteen. Tuossa luvussa on siis kyse kaikista kunnista Suomen rajalta Pietarin rajalle asti.

Kun tuohon ynnää Pietarin väkiluvun päälle, päästään lukuun 5 169 279, eli yhä hieman alle Suomen väkiluvun.
Pietarille annetussa luvussa on mukana myös jonkin verran tuossa kannaksen luvussa olevia alueita, ainakin Siestarjoki ja Terijoki. Se sisältää tällä kartalla (http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Spb_all_districts_2005_abc_rus.svg&filetimestamp=20080407171837) näkyvät paikat, eli nähdäkseni myöskin kaikki sellaiset Pietarin ulkopuolella olevat alueet, joilta olisi realistista odottaa merkittävää määrää junamatkustajia Suomeen.

Mutta joo, suunnilleen Suomen väkiluvun verran populaa ja kun yhteydet tuolta alueelta Viroon ovat mitä ovat, on Suomi melko selvästi ensimmäisenä listalla, kun mietitään, mihin mennä ulkomaanmatkalle. Aivan toinen asia sitten on, että yhäkään iso osa venäläisistä ei edes omista kansainvälistä passia, koska sellaisen hankkiminen on oman byrokratiansa takana.
Aikanamme yritimme erään kanssa saada erästä keski-ikäistä venäläisnaista käymään tytärtään katsomassa Helsingissä ja Berliinissä, mutta eipä vaan onnistunut, kun "kansainvälisen passin hankkiminen on niin vaikeaa"...

Siinä, missä suomalainen pitää viisumin hankkimista ikävän vaivalloisena, venäläisen pitää usein myöskin hankkia passi ja sen viisuminkin saaminen on venäläiselle paljon suuremman työn ja tuskan takana kuin suomalaiselle.

Venäjällä, kuten muuallakin pohjoismaiden ulkopuolella maailma on vähän erilainen. Esim Pietari on varsin rajattu alue, ja se alkaa&loppuu lähes kuin seinään. Asutus ei ole yhtä vapaata kuin Suomessa. Esikaupunkeja on, mutta nekin ovat varsin rajattuja. Ns nauha-asutusta ei ole, kuten Suomessa. Esim Pushkin, on esikaupunki, mutta sen ja Pietarin välissä ei ole asutusta, vaan pelkkää valtion peltoa. On sitten erkseen joitain rikkaiden alueita, teräsaitoineen ja vartiokoppeineen, ne ovat ns suljettuja kyliä, vain rikkaille. Niitä on esim jossain Terijoen läheisyydessä. Mutta varsinaisia asuinalueita tontteineen ei ole. Venäläinen asuu kerrostalossa, vuokralla, kaupungissa. Tai sitten kolhoosissa, asuntolassa, viljelysmaiden vierellä.