Resiina-keskustelu

"Baltia on haaste junafriikillekin.
Ensimmäisessä luokassa istuva brittipariskunta Nadia ja
Mike Jones on menossa lomapäiväksi Tallinnasta Tarttoon, koska yksinkertaisesti he ovat ihastuneita juniin.

Olen noussut heidän kanssaan vaunuun Tallinnasta määränpäänäni Liettuan Vilna. Edessä on kolme päivää ja 900 kilometriä, kaikki noin 50 eurolla.

Reittejä ei löydy turisti-infoista, eivätkä aikataulut limity. Baltia on bussien reviiriä. Siis todellinen haaste junafriikille.

Maisemat vaihtuvat, mutta ratojen kunto ei ole kehuttava. Kiskot kolkkaavat ja vaihteissa heittää kuin huvipuistossa. Junamatka on kuitenkin mainio jutunaihe, ja tuttavuuksia syntyy.

Junailijoita Brasiliasta saakka

Illaksi kolistelen Tartosta Valgan vähäiseen rajakaupunkiin, jonka asema on mykistävä kolossi. Ihmettelen valtavaa odotussalia, kun viereeni ilmestyy rautatieveteraani Eduard Reinerd.
- Asema oli aikanaan Viron mahtavimpia, täältä kulki tavaraliikenne Venäjältä Riikaan, Eduard muistelee.

Seuraavana päivänä suuntaan Riikaan, ja vieruspenkille istahtaa
Roberto Joele, joka on tullut lomailemaan ja junailemaan - Brasiliasta. Riian asemalla heitämme hyvästit ja vaihdan ruuhkaiseen arkijunaan kolkutellakseni illaksi Daugavpilsiin.

Aamulla otan taksin, ja vaikka kuinka selitän, kuski ohjaa päättäväisesti bussiasemalle. Vähäisellä venäjäntaidollani anon vaksaliin, ja päätään pyöritellen mies kaartaa ratapihan vierelle. Harvapa taitaa käyttää junia.

Kuorsausta sekahytissä

Viimeinen etappi sujahtaa komeassa venäläisessä Pietari-Daugavpils-Vilna-yöjunassa.

Pääsen kuorsauksen täyttämään sekahyttiin ja teetä tarjoillaan joka käänteessä vaunun päädyssä puhisevasta samovaarista. Laskeudun Vilnan mahtipontiselle asemalle, Geležinkelio stotikselle, jonka toiseen kerrokseen kätkeytyy matkan kruunaava rautatiemuseo.

Minä kokeilin

1. Ensimmäinen luokka

Ensimmäinen luokka löytyy vain välille Tallinna-Tartto.

Nadia ja Mike Jones ovat maksaneet mielellään vajaat kaksi euroa lisiä, sillä palvelu ravintolatyyppisessä vaunussa on mainiota ja tilaa riittää.

2. Kaksoiskaupunki

Reitin vaikuttavin asema mahtipontisuudessaan on piskuisen Valga-Valkan kaksoiskaupungissa Viron ja Latvian rajalla. Saksalaiset
sotavangit rakensivat tämän Stalinin aikakauden monumentin
1949.

3. Hiilisamovaari

Yöjuna kiitää Pietarista Latvian Daugavpilsin kautta Vilnaan. Vaunuemäntä Vaida jakaa jo ani varhain kaikille teetä höyryjä puhkuvasta aitovenäläisestä hiilisamovaarista."

Linkissä on myös kuvia. Teksti jatkuu siellä.
http://www.iltasanomat.fi/matkat/kiskoretki-baltiaan/art-1288425688860.html?ref=rss

Kaikki vähänkin eksoottinen on aina venäläistä. ::) Oikeasti juna on liettualainen.

Eipä niillä mitään eroa ole.

Virolaiset ovat ilahduttava poikkeus, mutta kyllä baltit muutoin syvästi venäläisiä ovat. Esimerkiksi Riika ja Tallinna eroavat toisistaan hämmästyttävän paljon, vaikka vanhoja hansakaupunkeja ovatkin. Tallinnassa ollaan selvästi Euroopassa, mutta Riika on jo syvästi slaavilainen kaupunki.

Baltiassa on paljon venäläistä väestöä, mutta siitä slaavilaisuudesta en tiedä. Kai sitäkin on jäljellä. Oma kokemukseni Riiasta on muutama vuosi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Paikallisessa ravintolassa, joka oli jopa ns. koulutusravintola, nuoret tarjoilijat eivät suostuneet ymmärtämään. Kun hoono engelska oli kokeiltu, pyysimme virolaista pakkovenäjänsä opiskellutta matkakumppania kertomaan toiveemme venäjäksi. Ei mennyt  sanoma tytöille perille.