Resiina-keskustelu

Elikkäs haluaisin tietää vähän enemmän tuosta koulutuksesta. Mitä tapahtuu sen jälkeen kun olet lähettänyt
hakemuksen ja se on hyväksytty? Missä järjestyksessä siis mennään. Sitten haluan tietää mitä koulutukseen kuuluu. (eli siis kuinka suuri osuus teoriaa, simulaattoria, käytännön juttuja, jne.) Kun "valmistuu" koulutuksesta niin kauanko ajetaan vielä jonkun toisen kanssa? Muustakin koulutukseen liittyvästä saa kertoa... palkoista, työstä yleensä jne..
Jos tälläinen aihe on niin ohjatkaa minut sinne kiitos ja poistakaa tämä. En ainakaan itse löytänyt.

Kiitos etukäteen vastaajille.

Mitä koulutusta tarkoitat? VR Koulutuskeskus kouluttaa paljon muitakin kuin veturinkuljettajia. Sieltä valmistuu liikenteenohjaajia, konduktööreijä, ratatyökoneen kuljettajia, junamyyjiä ja muita, sekä mm. jatkokoulutetaan henkilökuntaa työnopastajiksi sun muuta.

"VR koulutus" on aika laaja käsite.

Haluasin tietää juuri tuosta veturinkuljettajan koulutuksesta.

Omalla kohdalla meni näin:

-helmikuussa 2005 laitoin hakemuksen (Hki & Tpe)
-maaliskuussa 2005 haastattelu Helsingissä. Tulin valituksi siitä seuraavan kurssin psykotesteihin.
-syyskuussa 2005 psykotestit
-lokakuussa 2005 lääkärintarkastus
-tammikuussa 2006 alkoi kurssi. 2 viikon perehdytyksen jälkeen VR koulutuskeskuksessa n. 3 kk teoriajakso.
-toukokuusta lokakuuhun 2006 työssäoppimis (top) jakso. Ensin 8 viikkoa työvuoroja työnopastajien kanssa Ilmalan ja Pasilan ratapihoilla sekä Hki satamissa ja sen jälkeen 12 viikkoa linjalla Hki ajoalueella. Top-jaksoon kuuluivat tyyppikoulutukset Dv16, Sr1 ja Sr2 -sarjoihin.
-lokakuusta joulukuuhun 2006 eli valmistumisen jälkeen ns. loppuharjoittelu 9 viikkoa. Silloin ollaan jo kuljettajia mutta vain kaksinajopäteviä. Työvuorot olivat valtaosin räätälöityjä eli ei Helsingin omia.
-joulun välipäivistä 2006 tammikuun lopulle 2007 yksinajossa, heitossa ilman sm-pätevyyksiä
-Sm1,2,4 koulutuksiin ja lähiliikenneharjoitteluun meni ainakin silloin n.1,5 kk, maaliskuussa 2007 olivat kaikki "pakolliset tyyppikoulutukset" käyty. Sen jälkeen niitä on tullut muutama lisää (Sm3,5,6, Dv12, Dr14).

Moni asia on ainakin Helsingissä tämän jälkeen muuttunut, esim. top-jaksolla ei enää anneta koulutusta ratapihalle, vaan lähiliikennekoulutus annetaan jo oppilasaikana. Mutta näin se minulla meni. Hyvin olen viihtynyt, Helsingissä takana 5 vuotta ja pian edessä siirto Riihimäkeen. Mihinpäin olet hakenut/hakemassa?

Kiitos sinulle vastauksesta
Olen hakemassa luultavasti Ouluun. Oliko vaikeata päästä? Riittääkö peruskoulu + logistiikkapuoli ammattikoulussa? (minulla on) Oppiiko kaikki tarvittavat jutut esim. opastimet helposti? Mitä mieltä olet palkasta? (voit toki ilmoittaa oman palkkasi jos haluat) Olen kuullut että täällä pohjoisessa on erinlaiset työajat ja palkat.

Muistaakseni Helsinkiin oli n. 400 hakijaa ja meitä valittiin 16. Itselläni on juuri sama pohja + rekkakurssi akk:ssa eli hyvin tuntui riittävän.  :) Kyllähän nuo oppi teoriassakin kun jaksoi opiskella, moni asia olikin sitten käytännön työssä helpompi kuin paperilla.

Palkalla on tullut toimeen. Tuskin tuloissa suurempaa eroa on etelän ja pohjoisen välillä, työajat kyllä vaihtelevat paikkakunnittain. Oulussa, kuten myös esim. Kokkolassa ja Riihimäellä, on paljon tavaraliikennettä ja yötyötä. Helsingissä molempia on vähemmän, tosin yötyön määrä riippuu paljon siitä, missä vuorotaulussa ollaan. Karkeasti ottaen yötyötä on noin kolmannes työajasta.

Minkä ikäisenä sinä itse hait? Katsooko ne esim. jos 19 vuotias hakee niin ne ottaa mieluummin sen 20 vuotiaan tms. Luin tällä viikolla noista vaatimuksista (näkö,värinäkö,kuulo,ei saa käyttää huumeita, sairaudet jne.) niin täytän ne. (ei siis sairauksia, en käytä huumeita, näkö, värinäkö, kuulo on kaikki kunnossa jne.) Jakautuvatko työvuorot esim. jos ajat kaksi "tavarajuna vuoroa" peräkkäin niin ajat sitten seuraavaksi pari matkustaja vuoroa? Ja auton ajokorttia tai muutakaan korttia ei tarvitse veturinkuljettajaksi hakemiseen esim. mopo, traktori?

Kurssin alkaessa olin 21 ja siellä oli 3 minua vuoden nuorempaa. Nyt ikää 27. Valtaosa uusista oppilaista on 30v molemmin puolin, ikähaarukka on karkeasti 20-40. Tietenkään sen ei pidä antaa masentaa, kyllä nuorenakin voi päästä. Ja jos ei tärppää ensimmäisellä kerralla, niin uutta yritystä vaan. Sehän taitaa olla monissa korkeakouluissakin enemmän sääntö kuin poikkeus. Myöskään tuota hakijoiden/päässeiden suhdetta ei kannata miettiä. Harva hakisi jos miettisi...

Työvuorojen jakautumisessa ei ole minkäänlaista logiikkaa tässä mielessä. Helsingissä ajetaan lähinnä henkilöliikennettä. Toisissa vuoroissa lähi-, toisissa kaukoliikennettä, joissain molempia vaihtelevissa suhteissa. Joillakin paikoilla voi mennä toisinpäin, eli tavarajunia suurimmaksi osaksi. Monesti samassa työvuorossa ajetaan molempia. Oulun ajoista en paremmin osaa sanoa, siellä on kyllä molempia.

Ajokorttia ei sinänsä tarvitse, mutta voi olla että kortiton karsiutuu jo alkuvaiheessa. Logistiikka-alan käyneenähän sinulla on varmasti riittävästi kirjaimia kortissa. Muutenkin se on varmasti sopivin pohjakoulutus, ylipäätään tekninen koulutus on plussaa.

Kiitos. Mitä hakemukseen on sopivaa kirjoittaa? Mitä ne siellä toisessa päässä haluavat tietää? Ottaakohan ne 19 vuotiata koulutukseen.. no aina kannattaa yrittää (: Koulutushan on helsingissä. Missä sen 9kk voi sitten oikein majailla? Joku opiskelija/vuokrakämppä?

Juuri näin, yrittäminen ei maksa mitään ja vuotta myöhemmin on taas vuosi enemmän työkokemusta jolla hakea jne.  :) Jaa-a, mitähän siihen tuli kirjoitettua...? En muista. Aika montaa asiaa taidettiin kysyä erikseen, ehkä yksi kohta oli sellainen, missä "sana oli vapaa". Tietysti ammatissa vaaditaan tunnollisuutta, vastuuta, rauhallisuutta ja kykyä epäsäännölliseen vuorotyöhön ja yksintyöskentelyyn. Jos tällaisia taipumuksia löytyy, niin kyllä se kannattaa kertoa.

Tästä on välillä ollut hauskoja keskusteluja konduktöörien kanssa, kun jotkut ihmettelevät että miten siellä yörahdissa viihtyy itsekseen. Vastaan aina ettei ole mitään ongelmaa kun vaan saa pidettyä väsymyksen pois, mutta päivääkään en tuolla vaunuissa kykenisi olemaan satojen ihmisten kanssa!  :D Eli erilaisia luonteita vaaditaan näissä töissä, osa tietysti menestyisi molemmissa ammateissa. Itse sen taksituurarina kuljettajakurssin aikana totesin, että ihmisten kanssa työskentely ei ole oma juttu.

Kai siellä majoitus on järjestynyt muillekin...? Itsekin olen nyt asunut vähän aikaa Helsingissä VR:n asunnoissa. Kurssin aikana kuljin Riihimäeltä, joten ei silloin tarvinnut asiaa miettiä.

Pääsit siis sisään ensimmäisellä kerralla. Itse olen suunnitellut siis hakevani tuonne Ouluun, kun se nyt
on lähin paikka. Omasta mielestä sopisin tähän ammattiin täydellisesti. Mitä muuten soveltuvuus/psykotesteissa kysyttiin jne.?
Entäs nuo työn varjopuolet... onko sulla omakohtaisia kokemuksia allejäänneistä?

Niin tai toisella... miten sen ottaa. Yksi haku riitti, seuraavalle kurssille sitten pääsin. Parempi olikin niin, ehti vähän intin jälkeen tienata. Kurssiltahan ei saa muuta kuin opintotuet. Psykotesteistä en muistanut samana iltanakaan enää "mitään", sen verran sai keskittyä. Erilaisia logiikkatehtäviä oli usempia, osassa pieni kiire päällä eli varmaan mittasivat paineensietokykyä. Sitä myös testattiin, että pystyykö keskittymään moneen asiaan yhtäaikaa. Joku ryhmätehtävä siellä myös oli.

On kokemusta sekä onnistuneesta että yritykseksi jääneistä. Ei mukavia asioita, mutta ei niitä auta miettiä. Onneksi ei mitään onnettomuuksia, lapsia tms kuitenkaan *koputtaa ohimoa*

Www.vr.fi sivuilla ilmoittavat kun seuraavan kerran haetaan. Jos juuri Ouluun ei haeta, niin johonkin "naapurivarikolle", kuten Kokkolaan, Kemiin tai Kontiomäelle vaan hakua ja aikanaan sitten siirtoa anomaan. Niin tein/teen minäkin, silloin ei Riihimäkeen koulutettu. Muutenkin kannattaa hakea useampaan paikkaan, mahdollisuudet paranevat. Onnea hakuun!

Haluaisin kysyä vielä tuosta terveystarkastuksesta. Eli siis mitä erinlaisia kokeita/testejä siellä otetaan? Onko henkinen kunto tärkeämpi tässä työssä kuin fyysinen? Ja sitten vielä tuosta "netti hakemuksesta", että hylkääkö ne jo siinä ensimmäisessa hakemuksessa osan porukasta? Kiitos.

Netissä tehtävien hakemusten perusteella karsiutuu ylivoimaisesti suurin osa, arviolta noin 90 % matka päättyy siihen. Vain n. 10 % valitaan haastatteluun, jossa karsitaan lisää. Psykotesteissä sitten viimeinen karsinta, jolloin päästään siihen 1-3 % valittavien määrään.

Terveystarkastuksessa ei enää pudoteta porukkaa pois, mikäli sen läpäisee. Terveystarkastuksen yksityiskohtia en muista, mutta kattava se oli. Verikokeet, virtsanäytteet, näkö, kuulo, yms.

Jos karsiutuu pois jo tässä netti hakemuksessa, niin onko siinä jotain aikarajaa milloin saa hakea uudestaan
esim. 1 vuosi tms. ?

Ei ole aikarajaa. Hakukertojakaan ei ole rajattu, mutta toisaalta jos ei vaikkapa viidennellä yrittämällä pääse edes haastatteluihin, niin en ehkä itse hakisi kuudetta kertaa. :)

Ensimmäistä kertaa kyllä haen. :) Itselläni on kovat odotukset, sillä omasta mielestäni sovin tähän työhön
hyvin ja täytän kaikki tarvittavat vaatimukset. Töissä kun ollaan niin keskitytään ainoastaan vain
siihen.

Itse en kyllä hirveästi usko tuohon, että jos et omistaja ajokorttia niin se vaikuttaisi sinun pääsyyn,
sillä esim. rekan ajaminenhan on ihan toisesta päästä kuin junan.

Hienoa olla eläkkeellä.
Työpaikkaa hakiessani keskustelin ihan ihmisen, enkä netin kanssa.

Saa kai sitä vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Totta kai saa. Ja sitähän tämäkin on, vaikka koneiden avustuksella. Sitä en oikein ymmärrä, että valinta työhön tapahtuu jonkin tietokoneohjelman perusteella.

Minä itse en ole valinnut ammattia "tietokoneohjelman" perusteella. Olen pienestä asti ollut kiinnostunut junista ja mm. enon mukana olen kulkenut. Tosin hän on nyt eläkkeellä... (55 vuotiaana jäi)

Hanki kuitenkin siinäkin tapauksessa varasuunnitelmia. Voi mennä vuodet hukkaan, jos yrittää vain VR:lle...

Tietenkin. VR:lle haen ainakin kahteen paikkaan (Oulu, Kontiomäki).

Ei tässä tietokone ole mitään perusteita asettamassakaan. Haku tapahtuu netin välityksellä, mutta "hakupaperit" käsittelee ihan ihminen.

Ajokortillisuuteen: joissain työvuoroissa voi olla merkittynä siirtymisiä autoilla, itse ajaen. Esimerkiksi Imatralla ymmärtääkseni tällaista on aseman ja varikon välillä. Samoin joissain paikallishommissa (esim. huoltokuljettajana) on käytössä henkilöauto tarvittaviin siirtymisiin.

Ja kuten aiemmin sanottiin, se varasuunnitelma pitää olla. Ei putoa aivan pohjalle, jos ei suurista odotuksista huolimatta pääsekään unelma-ammattiinsa.

Täydennyskoulutuksethan on aina omalla työpaikalla?

Ajokortti on tosiaankin jokseenkin välttämätön. Itse ajaen joutuu siirtyilemään ainakin Tampereella ja Pieksämäellä ja paikkakuntia lienee muitakin.

Työ ei ole vaikeaa, kun sen osaa. Ja perusteet oppii kouluaikana. Teoriapuoli on varsin vaativa ja kovatahtinen ja se kannattaa ottaa tosissaan. Teoriaan ei palata enää yleisellä tasolla, vaan teoriakurssin päätyttyä oletetaan, että tuleva vek hallitsee "Jt":n eli säännöstön ja kaluston tekniikan teoriaosan, että tyyppikoulutuksissa voidaan keskittyä olennaiseen, eli kulloisenkin tyypin erityistekniikkaan. Sääntöä puolestaan kerrataan kerran vuodessa mutta hanskassa se pitää olla aina. Teoriajakso on läpäistävä koulutuksen jatkamiseksi eli tie kuskipukille saattaa tyssätä jo tässä vaiheessa.

Teoriapuolen jälkeen on siis TOP-jakso (TOP=työnopastus), jossa tehdään noin, ehkä, kukaties 60 ihan tavallista vek-työvuoroa niin, että työskennellään TOP:in opastuksessa niin, että TOP neuvoo joka asian alkuun ja sitten tehdään itse loput, vähän asiasta riippuen, mutta TOP-jakson loppupuolella täytyy voida jo vaatia, että oppilas suoriutuu oikeastaan kaikesta työvuoroon kuuluvista asioista itsenäisesti ja TOP:ille jää tarkkailijan ja neuvojan rooli, toki TOP on koko ajan valmiina puuttumaan mahdollisiin virheisiin eli koko työskentely on TOP:in vastuulla. TOP myös raportoi oppilaan edistymisestä TOP-koordinaattorille ja ongelmatapauksissa VR Koulutuskeskus saattaa jopa keskeyttää (lopettaa) koulutuksen, jos oppilas on selvästi väärällä alalla.

TOP:it ovat vapaaehtoisesti tähän kouluttajakuljettajahommaansa hakeutuneita kavereita, joilla on sitten oikeus päästää jopa ihan ekoja reissuja tekevä oppilas ajamaan. TOP-työvuorot eivät välttämättä ole mitenkään helpommasta päästä, vaan oppilas ajaa jo TOP-jaksolla IC:tä, Pendoa jne. Hesassa reissuvalikoima on kovin lähiliikennepainotteista ja jossain pikkuvarikolla muuten vain suppea, joten nämä tietenkin vaikuttavat TOP-reissujen valintaan.

Työvuoroon kuuluu mm.
-työvuorojen hallinta eli osaa tulla oikeaan aikaan töihin ja ilmoittautua (nykyään ilmoittaudutaan koneelle) ja ymmärtää, mitä työvuoroselite sisältää: mitä junia ajetaan mistä minne ja mitä muuta (vaunustojen siirtelyä lähtö- ja määräpaikoilla tai päivystystyötä tai varallaoloa) työvuoro sisältää
-asiakirjahallinta: osaa hankkia ja tarkastaa työvuorossa tarvittavat asiakirjat
-liikkuminen veturilla: osaa selvittää, mistä veturi otetaan ja siirtyä sillä, tarvittavine luvanpyytämisineen, junan eteen, kytkeytyä junaan joko itse kytkien (tavarajunat ja poikkeustapauksissa henkilöjunat) tai kytkijän kanssa (henkilöjunat)  ja suorittaa jarrujen tarkastuksen yhdessä jarrut tarkastavan henkilön (ns. maahenkilökuntaa) kanssa
-ajaa junan lähtöpaikalta määräpaikalle, irrottaa veturin joko yksin tai kytkijän kanssa, siirtyä seisontaraiteelle tai sopivaan paikkaan tauolle tai seuraavaan junaan, luvanpyytämisineen ja tallipäivystäjän kanssa neuvottelemisineen
-tehdä työvuoroselitteen seuraava työ (ajaa seuraava juna kaikkine valmisteluineen, ajaa paluujuna tai jäädä päivystämään tai jotain)
-lopettaa työvuoro ja ajaa veturi seisontaraiteelle, ja joko palauttaa asiakirjat ja muut työkalut ja lähteä kotiin tai vieraalla paikkakunnalla lähteä levolle (yhden hengen lepohuone tai joskus poikkeuksellisesti hotelli; tähän kohtaa yleensä sattuvat ne autolla ajon tarpeet)
-jatkaa vieraalla paikkakunnalla työvuoroa levon jälkeen
-jne.

TOP-jakson päättyessä on ammattinäyte, joka on vetopalveluasiantuntijan (veturinkuljettajien jonkinlainen käyttötekninen esimies) vastaanottama tentti, jossa oppilas osoittaa hallitsevansa vek-ammatin perusasiat.

Tässä vaiheessa tehdään työsopimus, jos oppilas on menestyksekkäästi läpäissyt TOP-jakson ja ammattinäytteen. Työsopparin teon jälkeen uusi vek ajaa yhdeksän viikkoa vain vanhemman kuljettajan seurassa ja kerää kokemusta siihen, että eräänä kauniina päivänä on aika lähteä ihan yksin töihin. Nuoremmille ja kokemattomille vek:eille ei ole erikseen jotain helpompia hommia, vaan heitä voidaan joutua käyttämään esim. tuuraamaan pendokuskia tai lähiliikennekuljettajaa.

Pärjätäkseen kaikissa työreissuissa nuorempi vek tarvitsee tyyppikoulutukset kaikkiin käytettäviin vetokalustotyyppeihin ja ainakin isommilla varikoilla tarvitaan Dv12, Sr1 ja Sr2 lisäksi Pendo, ehkä Dm12 ja eteläisessä Suomessa Sm1-2-4 ja kohtapuoliin Sm5. Tyyppikoulutus saattaa olla esim. sitä, että istutaan työviikko koulun penkillä ja tutustutaan ko. tyypin ominaisuuksiin ja erikoisuuksiin aamupäivät ja iltapäivät kolutaan varikolla ko. tyypin laitesijoittelua, ajotekniikkaa yms. Sitten seuraavalla viikolla kukin vek lähtee ajoharjoitteluun niin, että mukana on kunkin työvuoron alkuperäinen vek (ei TOP), jolla luonnollisesti on tyyppipätevyys eli ns. kortti ko. tyyppiin. Tyyppikoulutus päättyy vetopalveluasiantuntijan vastaanottamaan tenttiin eli ajonäytteeseen. Tyyppikoulutukset, samoin kuin ensiapu-, Jt- ja VAK (vaarallisten aineiden kuljetussäännöstö) -kertauskoulutuksetkin ovat palkallisia.

Työssä rasittavinta on varmaankin vuorotyö, ainakin jos työvuorot osuvat öille ja aikaisille aamuille. Joku kuvitteellinen työvuoro saattaisi mennä esim. näin
ma vapaa
ti 14.12-23.41
ke 11.16-19.14
to 05.11-14.22
pe 01.10-08.32 (lepo vieraalla paikalla, ja jatkuu:) 14.20-17.15
la vapaa
su vapaa
ma vapaa
ti vapaa
ke 03.10-09.32
to 06.10-17.57
pe 04.20-10.15, uudelleen illalla 21.10 (jatkuu la puolelle)
la päättyy klo 05.50
su 16.21-22.26
ma vapaa
ti 22.10 (jatkuu ke puolelle)
ke päättyy klo 2.36, uudelleen klo 14.00-22.00
 ja niin edelleen, seuraavat 40 vuotta...

Työ ei välttämättä muutu uran kuluessa juurikaan. Tampereella juuri valmistuneet vek:it menevät vuoroon, jossa on linjajunia, lähiliikennettä ja Pendoja, ja vanhimmat, 30 vuotta palvelleet vek:it tekevät linjajunia ja Pendoja ja muutamat vapaaehtoisesti myös lähiliikennettä. Luokkaa 2-3 % kuljettajista tekee opetuskuljettajan tai kouluttajan työtä, mutta sitäkin vain rajallisen ajan, ja palaa tämän jälkeen jälleen kuskipukille.

Palkka on jonkun verran enemmän kuin säännöllisen työajan ansio rekkakuskilla, sairaanhoitajalla tai metallimiehellä mutta lääkärin tai diplomi-insinöörin ansioihin ei vek pääse.

Joillakin varikoilla nuoremmat vek:it tekevät huonompia tai raskaampia vuoroja, mutta monilla myös työskentelevät samanlaisissa vuoroissa vanhimpienkin vek:ien kanssa.

Vekin on hyväksyttävä ja ymmärrettävä se, että alkoholin käyttö on rajattava vapaa-ajalle eikä koskaan saa olla pienintäkään vaaraa siitä, että töihin tullessa olisi vielä promilleja. 0,1 promillea on hyväksyttävä syy irtisanomiseen ja sama seuraamus on (vapaa-aikana tapahtuneesta) rattijuopumuksesta saaduilla sakoilla. Huumeissa on ehdoton nollatoleranssi eli ei saa löytyä edes jälkiä, että niitä olisi joskus käyttänyt. Terveydentilan on oltava moitteeton myös uran jatkuessa, diabetes, korkea verenpaine tai pyörtyminen vapaa-aikana muodostavat vakavan uhan vek-työn hoitamiselle. Joiden mielestä nämä ovat väärin, ovat hakeutumassa väärälle alalle.

Vek-työ on enemmän kuin työ, se on elämäntapa. Oman perheen on tavalla tai toisella sopeuduttava tähän erittäin epäsäännölliseen työhön. Vek joutuu monesti nukkumaan päiväunet jaksaakseen lähteä yövuoroon ja perheen on huomioitava tämä. Monet harrastukset kärsivät siitä, kun vapaapäivä ei osu ikinä harjoitusten tai pelien kanssa kohdalleen.

Toisaalta, arkenakin on vapaata. Saa lähteä tiistaiaamuna klo 10 torille juomaan kahvia ja voi olla torstain-perjantain Tallinnassa perheen kanssa koulujen syyslomalla. Ja paljon muuta.

Vek-työ on itsenäistä työtä. Ei ole pomoa selän takana ja joskus saattaa mennä kuukausitolkulla, ettei näe esimiestään eikä päällikköään, päivystävän esimiehen roolia vetävää tallipäivystäjää lukuun ottamatta. Työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina ja vuodenajan vaihteluiden seuraaminen on hienoa ja mukavaa. Vek-työ on yllättävän luonnonläheistä, koska radat kulkevat pitkälti harvaan asutuilla seuduila. Kesäaamu kello neljä auringon noustessa on yhtä lailla hieno kuin iltapäivän hämärä lumisateessa.

Vek-työ vaatii aivan omanlaistaan sopeutumista. On sopeuduttava työn epäsäännöllisyyteen sekä loputtomaan yksintyöskentelyyn. On sopeuduttava jatkuviin, rasittaviltakin tuntuviin muutoksiin. On sopeuduttava siihen. että linja-ajossa tunti toisensa jälkeen ei välttämättä tapahdu juuri mitään, mutta on oltava valmiina toimimaan heti ja oikealla tavalla, kun tarvetta yhtäkkiä ilmaantyy. Mutta ne, jotka sopeutuvat, viihtyvät vek-ammatissa. Esim. Tampereelta on kahdensadan vekin joukosta vv. 1981-2011 eli 30 vuoden aikana lähtenyt muihin tehtäviin alle kymmenen henkilöä, ja heistä noin puolet on opintojen jälkeen palannut rautatiealalle. Eli vaihtuvuus on olematonta.

Vek-ammatissa on jotain, joka pitää miehen (tai naisen) rautatiellä.

Kiitos Kimmolle monipuolisesta vastauksesta! :)

Samat sanat!  Hyvin antoisaa luettavaa sellaisellekin, joka ei ole hakemassa veturinkuljettajaksi!

TOP-jaksohan pidetään siellä minne on hakenut esim. Oulu?

Näin on.

Teoriajakso on siis VR Koulutuskeskuksessa Pasilassa. Normaalisti koulupäivät ovat ma-pe ja Tampereen ja  Kouvolan etäisyydeltä kaverit kulkevat päivittäin junalla, mutta tämä on aika raskas tapa. Oulusta kuljettaessa on ilman muuta hankittava vuokrakämppä Helsingistä tai lähistöltä teoriajakson ajaksi.

Hakemiseen liittyy sellainen havainto, että joku kaveri on saattanut hakea hätäpäissään eri paikkakunnalle, mihin pitkän päälle tähtää. On käynyt niin, että siirtoa ei saakaan vuosikausiin; puhutaan jopa yli viiden vuoden odottamisista, ennen kuin pääsee kotipaikkakunnalleen.

Suosittelen lämpimästi, että hakija kohdistaa kaiken hakutarmonsa vain ja ainoastaan sille paikkakunnalle, jolla haluaa uransa tehdä.

Kiitokset Kimmolle täältäkin! Juolahti mieleen, että olikos tuo työvuorojuttu niin, että päivän työajat saa tietää parhaassa tapauksessa vasta samana päivänä?

Ei nyt sentään. Ainakin täällä Oulun puolessa heitossakin vuoron tietää edellisenä päivänä. Kotivara (liekö enää semmoista vuoroa?) on asia erikseen, mutta siihen vuoroonhan kuuluu olla lähtövalmiudessa käskyn käydessä.

Kauankos tämä teoriajakso kestää? 3kk? (kauanko sinulla kesti?)

Teoriajakso on 4-5 kk eli niin ja niin monta viikkoa (en muista tarkkaa arvoa).

Niin, heittosakki. Se on vuoro, johon varikosta riippuen joko joudutaan (nuorimmat esim. Hesassa) tai hakeudutaan (kuka hyvänsä esim. Tampereella).  Heittovuorossa on etukäteen ilmoitetut vapaapäivät, mutta työpäivää (siis ei-vapaapäivää) edeltävänä päivänä vek soittaa töihin klo 16.15 jälkeen ja tiedustelee, tarvitaanko häntä seuraavana päivänä. Vastaus on yleensä myönteinen (se voi olla kielteinenkin, jolloin pidetään seuraava päivä vapaata. Tämä vapaa ei ole pois etukäteen sovituista vapaapäivistä) , ja sitten vek saa kuulla, koska pitää tulla töihin ja minkälainen työvuoro on edessä. Ja seuraavana päivänä sitten taas sama uudelleen, paitsi jos vek palaa kotivarikolle esim. klo 18 niin hän näkee näppärästi seuraavan päivän työt siinä samalla työkaluja palauttaessaan.

Heittovuorolaisen työvuoro voi olla periaatteessa mikä tahansa ja se voi alkaa klo 0.01 tai 23.59 tai jotain. Tietyt työaikasopimukset määrittelevät esim. peräkkäisten yövuorojen määrää ja laatua, mutta muuten heittosakkilainen ei paljoa voi elämäänsä työpäivien osalta suunnitella. Työvuorosuunnitteluun voi jättää toivomuksen tai käydä sopimassa vapaa-ajanpätkästä esim. tiistaina klo 18-23 pitäisi päästä treeneihin ja ensi kuun 17. päivä on turnaus; nämä työvuorosuunnittelu toteuttaa, jos työtilanne sen mahdollistaa.

Heittosakki tekee sairaslomasijaisuudet ja sovitut häät ja hautajaiset yms.  eri vuoroista ja ajaa esim. lyhyellä varoitusajalla tilatut puujunat tai jazzjuhlien tilausjunat, koeajot sekä muuntajakuljetukset ja paljon muuta.

Työvuorosuunnittelu voi halutessaan ilmoittaa heittosakkilaiselle työvuoroja etukäteenkin: esim. määrätä heittosakkilaisen tekemään ensi viikosta alkaen vuorosta 2 kohdan 8, joka kestää kolme viikkoa ja josta vek on pitkällä sairaslomalla. Heittosakkilainen toimii tässä tavallaan lomantekijänä.

Koska heittosakkia ei ole kaikilla varikoilla, mutta sairaslomittajien yms. tarpeita on varmasti kaikkialla, on joillain varikoilla heitto korvattu ns. käyttöpäivillä. Viisi peräkkäistä käyttöpäivää vuoroon merkittynä tarkoittaa, että näinä päivinä vek käyttäytyy kuin heiton vek ja kysyy työnsä aina käyttöpäivää edeltävänä päivänä.

Heittosakki on vuoroista varmasti monipuolisin.

Lisäyksenä aiemmin kirjoitettuun (eikä tässäkään vielä kaikki, sanottaisiin ostoskanavalla...aiheesta riittää kirjoitettavaa): Veturinkuljettajien työtilanne on ollut erittäin hyvä. Viime taantuman aikaan selvittelin hieman asiaa, ja näyttäisi siltä, että jos 1930-luvun alun lamavuosina on veturimiehiä irtisanottu tai lomautettu työn vähyyden vuoksi, niin sitten on, mutta sen jälkeen näin ei ole tapahtunut. Joskus 1960-luvulla nuoria lämmittäjiä pidettiin jossain tallihommissa, kun veturimiestyötä ei ollut, mutta tällöinkään ei lomautuksia eikä irtisanomisia ollut. Niinikään viime taantuman aikaan ei lomautuksiin jouduttu.

Eli jos nyt oikein ymmärsin niin esim. oulusta tulevan tarvitsee asua vain sen 4-5 kuukautta helsingissä ja loput
hoidetaan sitten hakemallaan työpaikalla? Kertauskurssejahan on vuoden välein, mutta nekin ilmeisesti hoidetaan omalla työpaikalla.

Ymmärsit aivan oikein.

Eri aiheisiin liittyviä kertauskursseja järjestetään isommilla varikoilla, joihin Oulu luettakoon. Niitä on käytävä:  Jt eli Sääntö "LiiTu" kerran vuodessa, ensiavun kertauskurssi ja VAK-kuljetusten kertauskurssi muistaakseni kerran kolmessa vuodessa.

Kertauskurssin tyypillinen kestoaika on yksi päivä, klo 8-16.

Tuli mieleen vielä yksi kysymys.. Voiko työvuoro loppua vieraalle paikkakunnalle vai loppuuko työvuoro aina
"sinne mistä lähdetään"?

Muodossa tai toisessa työvuoroon sisältyy aina paluu kotivarikolle. Ellei työvuoro sisällä paluujunaa, palataan matkustajana seuraavalla mahdollisella matkustajajunalla. Työvuoro voi olla myös toisin päin: mennään ensin matkustajana vieraalle paikkakunnalle ja tuodaan sieltä paluujuna kotivarikolle.

Tampereen työvuoroissa on kohta, jossa iltapäivävuoroon tuleva vek ajaa Valkeakoskelle, n. 40 km,  firman autolla (ajokortti!) ja aamupäivän Valkeakosken ratapihapäivystäjässä tehnyt vek ajaa mainitulla autolla takaisin Tampereelle.

Vielä itse hakuprosessiin, muistettakoon mitä lisäsin äskettäin kommentiksi erääseen kuvakeskusteluun:

"Mutta vakavasti otettava ja toteuttamiskelpoinen b-suunnitelma on hyvä olla, sillä koulutukseen pääsy on ihan oikeasti todella vaikeaa. Teatterikorkeaan ja muutamaan muuhun "harvinaiseen" koulutukseen on tällä hetkellä helpompi päästä kuin veturinkuljettajakoulutukseen. Karsiutumisprosentti on luokkaa 98, ja siinä ei välttämättä huikeastakaan motivaatiosta ole apua vaan siinä yksinkertaisesti saattaa jäädä muiden jalkoihin, koska koulutukseen pyrkijöitä on TODELLA paljon. "

Aivan, niin sanottu B suunnitelma täytyy olla jos ei jostain syystä hakemaansa ammattiin.
Onneksi yrittäminen ei maksa mitään.

Muistaakseni luin jostain, että n. 10 vuoden sisään eläkkeelle jää noin 1500 työntekijää,
mikä tarkoittaa, että VR hakee tiukkaa tahtia uusia veturinkuljettajia, konduktööreja,
ratapihantyöntekijöitä jne.

Muistathan kuitenkin, että hakijoiden määräkin on aivan kreisi :)

Noin seitsemän vuoden aikana on koulutettava noin 700-900 veturinkuljettajaa. Sen jälkeen tahti hidastunee melko lailla.

Koulutuksen aloituspaikkoja on siis tiedossa tuo määrä, ja pohjoisessa Oulu/Kemi tarve on varmaankin pitkällä sadan paremmalla puolella.

Muutama vuosi sitten Ouluun hakijoita oli n. 450 ja vain 5 otettiin joista yksi oli nainen. Tarkoitan, että tässä 7 vuoden sisään on siis vähän paremmat mahdollisuudet päästä koulutukseen. :)

Niin, mutta kun jokaisessa haussa on joka kerta se n. 500 hakijaa (per varikko, noin suurin piirtein, esim. Helsingkiin on viime aikoina ollut n. tuhat hakijaa per haku), niin ei se pääsyprosentti siitä parane mihinkään. :)

Missähän hinnoissa tuolla hesassa noiden vuokrakämppien hinnat oikeen pyörii?
Ei tarvi olla mikään "luksushotelli" kuhan pystyy elämään..

Itse maksoin aiemmasta kämpästäni 1396 EUR / kk (sisälsi veden yhdelle hengelle). Muuan Leikolan Ismo asuu samaisessa mökissä nykyään ja vuokranantaja on nostanut hinnan puoleentoistatonniin. Mutta näissä hinnoissa siis liikutaan täällä päin.

Opiskelijakämpät on hinnoissaan näemmä.

Oliko kaukanakin tätä VR:än koulutuskeskusta?

Helsingin Opiskelija-asuntosäätiöllä soluhuone maksaa vähän yli 200 euroa per kuukausi.
Yksiön saa sitten johonkin noin neljäänsataan euroon.
Tässä HOAS:n kotisivut: http://www.hoas.fi/ , klikkaa yläreunasta linkkiä "Hae asuntoa" ja valitse avautuvan sivun listasta sitten "VR Koulutuskeskus", niin saat listan asunnoista, joiden on katsottu olevan kohtuullisen matkan päässä VRKK:sta.
Jos pääset läpi, hauskaa Helsinkiä. Tallinna on lähellä :)

Noh, jos nyt ei ihan kahden kerroksen luksuskämppään Helsingissä ole varaa niin on niitä halvempiakin :) Koulutusjaksoltahan ei palkkaa makseta ja kelalta saanee(?) asumiskuluihin jotakin. Miksei hommata kimppakämpää kurrsikaverin/kaverien kanssa pariksi kuukaudeksi?

Terveisin maanantaina lähiliikennekonduktöörikoulutuksen aloittava (JEE!)

Totta. Tai sitten jos helsingissä asuu sukulaisia/tuttuja niin ehkä niidenkin luokse on mahdollista majoittua.

Jarkolle: Oliko vaikea päästä? Miksi just konnarin homma?

Hakijoita oli vajaa 500, vakansseja ymmärtääkseni n. 25. Hakuprosessina oli tuon nettilomakkeen täyttö, sitten kutsu haastatteluun, jossa jatkoon päässeet passitettiin terveydenhoitajan tarkastukseen, lääkäritarkastukseen ja psykologisiin testeihin ja kappas, tulin valituksi. Konduktöörin ammatti on ollut mulla jonkinlaisena pikkupojan haaveena aina, kuskin hommiin lienen liian myyrä (aika vahvat lasit, hain pari kertaa kyllä mutta ei tullut edes haastattelukutsua). Sitäpaitsi melko sosiaalisena persoonana tykkään tehdä ihmisten kanssa työtä. Että tästä nyt sitten aloitellaan uraa rautatieläisenä. Open homma jää taakse.

Minusta veturinkuljettajan työ on mielenkiintoisempaa, eikä pomo ole joka välissä hengittämässä
niskaan.. (ei kyllä konnarillakaan). Lisäksi se on itsenäistä.

Kuinkas moni teistä on ollut TET:issä veturinkuljettajan kanssa? Miten pääsitte? Mitä teitte siellä ollessa?
Saako VR enään ottaa työharjoitteluun?

Olin v. 1994 keväällä TET:issä kaukoliikennekonduktöörin kanssa (lukiossa 1 päivän tet). Teimme matkan Kouvola-Kotka-Kouvola, jossa pääsin Sm-junan ohjaamoon. Sitten oli ruokatauko Kouvolassa. Iltapäivällä oli matka pikajunassa Kouvola-Helsinki ja paluu IC-junassa Helsinki-Kouvola. Istuimme parin konduktöörin kanssa ykkösluokan 6-hlön hytissä Cx-vaunussa, penkit olivat mallia kääntyvät. Päivän lopuksi sain kasan VR:n pr-krääsää mukaan. Elämäni hienoimpia päiviä.

Menit vain ja kysyit pääsekös TET:iin?

Juu. Muistaakseni marssin Kouvolan asemalle lipunmyyntiin vai oliko silloin matkatavaratiskikin miehitetty ja kysäisin ja siitä mut delegoitiin eteenpäin. Ehkä kuukausi ennen TET-ajankohtaa kysäisin. Kysäise ihmeessä! Maailma on tosin muuttunut vuodesta 1994 ja en tiedä estääkö joku turvallisuuspykälä joko koulun tahi VR:n puolesta asian.

Voisin kertoa oman tarinani tähän:

Itse pyrin lukioaikoina menemään aina sieltä, missä aita on matalin ja skippaamaan mahdolliset pakolliset tunnit ja välttämään mahdollisuuksien mukaan opiskelua. Meillä oli TET-päivä Martsarin lukiossa joskus 17.3.1995 ja olin hommannut itseni Tampereen torniin päiväksi. 1.3.1995 oli tullut uusi röökilaki voimaan ja sen huomasi jo silloin Tampereella.

Enivei, sain tuota TET-reissua varten VR Pääkonttorista (kyllä, jo tuolloin mentiin tällä nimellä, vaikka yhtiöittäminen tuli voimaan vasta 1.7.1995) erikoisvaparin välille Martinlaakso-Tampere-Martinlaakso. Kyseinen reissu oli varsin nasta ja homman purku meidän äikäntunnilla oli ns. kuuminta hottia, kun muuan joht. Nyman oli käynyt oikein maakunnassa TET-päivänä, eikä esim. käynyt tutustumassa paikalliseen Mäkkäriin ja läskinpaistoon siellä.

Kun sitten tultiin syyskuuhun 1998, pyrin ja pääsin VR:lle duuniin ja olin siellä aspassa duunissa. Jobi oli sinänsä ihan jees, mutta yhtiö toimi vielä 90-luvulla satapinnaisen virastomaisesti. Vituttaa ja hävettää vieläkin se, kun kukaan ei ottanut koskaan minkäänlaista vastuuta mistään. Ei muuten mitään, mutta kun normaalissa osakeyhtiössä asiakas maksaa viulut ja luo tuloslaskelmaan katteen, ei siis niin, että valtion budjetista säädellään fyrkkaa enemmän tai vähemmän liiketoiminnan pyörittämiseen.

Liekkö mahdollista enään, sillä junaan pääsyn esteenä
saattaisi olla esimerkiksi turvallisuuskysymykset..
Noh, täytyy kysäistä :)

TET:iin liittyen, hain itse viimevuonna (8lk), ja uudestaan tänä vuonna (9lk) Vr:lle Ilmalan varikolle. Kummallakaan kerralla varikolle ei otettu tettiläisiä turvallisuuteen perustuen. Töölön raitiovaunuhuollossa vietin sitten mukavan ja työntäyteisen viikon viimevuonna ;)

En usko, että ns. veturin päälle otetaan TET:läisiä. Lupa matkustaa veturissa on kiven alla ja tuskin ihan joka kiven.

Muualle voi aina kysyä.

Konduktöörin "hommiin" saattaisi ehkä päästä..
Näin muuten tässä syksyllä, kun konnari tuli lippuja tarkistamaan niin sen seurassa oli joku poika (kenties tettiläinen?) mukana. Se seurasi sitä ja katseli kun hän leimasi ja myi lippuja..

Itse olin 9. luokalla Ilmalassa marraskuussa 2008 2 viikkoa. :)

Otto, mitä teit siellä?

Olin 14-vuotiaana (syksy 2004) peruskoulun yhdeksännen luokan TET-harjoittelussa Ilmalan varikolla kaksi viikkoa.
Ensimmäisen viikon olin sähköveturihuollossa asentajien mukana, toisen viikon olin mokkien eli Sr-huoltokuljettajien touhuja seuraamassa (vetureiden hiekoitusta, lasien pesuja, huoltoonohjausta jne). Ei ainakaan silloin ollut mitään ongelmia turvallisuuspuolen kanssa, ekana päivänä sain pikakoulutuksen sähkön vaaroista varikkoalueella.

20-vuotiaana hain ja pääsin veturinkuljettajakoulutukseen, ja hyvin olen viihtynyt (reilut 7kk ajellut nyt). Taustalla logistiikan perustutkinto (yhdistelmäajoneuvonkuljettaja), BE CE-ajokortti, vuoden asepalvelus rekkakuskina, reilu vuosi pikaruokaravintolassa sekä reilu vuosi paketti- ja kuorma-autokuskina. Valmistuessani olin maan nuorin kuski, mutta tilanne on jo ehtinyt muuttua. Vanhimmat kurssikaverit olivat neljänkymmenen paikkeilla.

Petri ja kumppanit kertoivat jo varsin kattavasti hakuprosessista ja koulutuksesta, eikä niihin ole hirveästi lisättävää.
Psykotesteihin asti jos pääset niin voin kaivella arkistosta omia muistoja kyseisestä päivästä, oli ihan mielenkiintoista :)

Voisitko antaa vinkkejä hakemuksen ja haastattelun suhteen jos sinne satun pääsemään? Eli mitä kannattaa kertoa.

Öhm, mitähän nyt sanoisi.
Vinkkejä joita itse kuulin aikanaan: hakemuksessa kannattaa kehua itseään sopivasti, mutta kuitenkin hyvän maun rajoissa (niin kuin työhakemuksissa yleensäkin). Kannattaa painottaa omaa sopivuuttaan erittäin epäsäännölliseen vuorotyöhön (jos ei ole sopiva niin ei kannata hakeakaan), ja sitä ettei yötyötkään haittaa.
Suomi24:n keskusteluja kerran vilkaisseena huomasin että siellä monet ovat sitä mieltä ettei hakemuksen muulla sisällöllä ole väliä kunhan jossain kentässä mainitsee isän/enon/tjs olevan kuskina, mutta se ei varmastikaan pidä paikkaansa; oman kurssin luokkakavereista (24 hlö/luokka, 72 per kurssi) ehkä yhdellä tai kahdella oli sukua VR:llä.

Haastatteluissa kannattaa tuoda ilmi omat etukäteistiedot työnkuvasta (eivät varmasti katso hyvällä jos vasta siinä vaiheessa hakijalle valkenee että jonkun täytyy ajaa junia yöllä ja jopa joulunakin), ja tuoda muutenkin ilmi motivaationsa/kiinnostuksensa ammattia kohtaan.
Rautatieharrastusta katsotaan huhujen mukaan pahasti, mutta itse en ainakaan erityisemmin piilotellut asiaa, vaan vastasin rehellisesti kun kysyivät mitä kautta olen alasta kiinnostunut.

En myöskään usko että siitä on haittaa jos mainitsee varasuunnitelmista siinä vaiheessa kun puheeksi tulee tulevaisuudensuunnitelmasi. Hyvä vastaus sisältää jotain muutakin kuin sen että aiot toimia veturinkuljettajana eläkeikään asti.

Sattumalta enoni on ollut veturinkuljettaja, niin kuin jo olen sanonut aikaisemmin. Jäi siis eläkkeelle 55v
muutama vuosi taaksepäin.
Veturinkuljettajanhan täytyy tiedostaa riskit ja toimia ohjeiden mukaan. (onnettomuustilanteet tms.)
Annettuja sääntöjä ja määräyksiä tulee luonnollisesti noudattaa ja tehtä työnsä vastuuntuntoisesti.
Työaikana keskitytään vain siihen työhön eikä mihinkään muuhun!

En käyttäisi Suoli24:ää hakuteoksena minkään asian suhteen. Näyttäisi, että siellä saavat purkaa omaa turhautumistaan jos jonkinlaiset asiantuntijat "älkää ostako volkkareita ne on ihan romuja kaikki" ja tuskin se asiantuntemus vek-asioista sen korkeammalla on.

Käsittääkseni siellä ei ole kovin paljoa kuitenkaan puhuttu ammatista itsessään, ja hyvä niin. Niitä keskusteluja varten ovat Veturimiesliiton omat foorumit. Linja-autonkuljettajat näkyvät retostelevan omia ammattiasioitaan Suoli24:ssä ja mielestäni se ei ole hyvä asia.

Sukulaisuusuhteilla ei ole minkäänlaista vaikutusta kursseille pääsyyn. Koulutuksen on läpäissyt joukko kuljettajien lapsia mutta varmasti suurella enemmistöllä ei ole ketään ollut todistettavasti VR:ää lähelläkään viimeiseen viiteen sukupolveen  ;)

Vaikuttavatko arvosanat veturinkuljettajaksi pääsyyn? Ei sillä, että minulla olisi huonosti mennyt
kunhan ajattelin. Tarkoitan siis ammattikoulun ja peruskoulun arvosanoja.

Peruskoulutodistusta en edes vienyt näytille, ammattikoulussa ka 3.71, eli ei ihan surkea muttei tosiaan mikään kehuttava :P

/ Offtopic: pistin Nikolakselle yksitysviestiä /

Sr-puolella ihan perushommia: hiekoitusta, pesua ja muita pieniä huoltotoimenpiteitä. :)

Käsittääkseni kuskeille ja konduktööreille on voimassa samat tev1-vaatimukset. Löytynevät googlella helposti jos joku haluaa tarkemmin tutkia.

Mistä lähtien tuo palkan maksu sitten alkaa? Silloin kun on kaksinajo pätevyys?

Kun oppilasaika päättyy ja on hyväksytysti suorittanut koko koulutuksen eli ns. päässyt läpi, tehdään työsopimus. Kaksinajovaiheen ajalta saa palkkaa, joka on jonkun verran alempi kuin nuoremman vekin palkka. Tämä puolestaan alkaa pyöriä automaattisesti kaksinajovaiheen päättyessä.

Mitenkäs kun ajattelin soittaa tuonne VR:lle tuosta TET paikasta,
niin mihinkäs numeroon sitä soittelisi..? Olisiko mitään vinkkiä
antaa ettei ihan jokaista numeroa läpi tarvitse käydä.

VR vaihde: 0307 10

Sieltä opastavat varmasti oikeaan suuntaan.

Päteekö konduktööreillä sekä veturinkuljettajilla samat vaatimukset?

Käytännössä ei. Konduktööriksi pääsee helpommin, tosin nykyään taitaa heidän uraputki käydä junamyyjän kautta.

Kai konduktöörien koulutuksia pidetään vielä muutenkin?

Kaipa ne käytännöt voi muuttua nopeastikin, mutta ymmärtääkseni viime aikoina on konduktöörejä koulutettu pääasiassa junamyyjistä. Esimerkiksi tällä hetkellä Helsinkiin haetaan vain junamyyjiä, ei konduktöörejä.

Kuten Topi sanoi, käytännöt muuttuvat nopeasti.
Jokin aika sitten oli kovasti puhetta että konduktööriksi pääsee vain junamyyjänä olleet, mutta senkin jälkeen on järjestetty (ilmeisesti tässä syksyn/alkutalven aikana?) ihan suoraan konduktöörikurssi, muistaakseni hakivat lähiliikenteeseen Helsinkiin sekä kaukoliikenteeseen Seinäjoelle.

Nyt on menossa kaksi konduktöörikurssia, jolla toisesta itsekin olen. Tietääkseni pari molempien kurssien yhteensä päälle viidestäkymmenestä on tehnyt työtä junamyyjänä ja muutamalla muulla on erilaista VR-taustaa. Suurin osa on kuitenkin täysin "pystymetsästä" vedettyjä maallikoita (kuten minä). Junamyyjiä taas koulutettiin konduktööreiksi kaiketi noin parikymmentä juuri valmistuneella kurssilla. Mukana kurssin kaikille annettavalla 2kk teoriaosalla on siis noin 40  lähiliikennekonnaria, loput tulevia Seinäjoen, Kouvolan ja Kuopion kaukoliikennekonnareita.

Veturinkuljettajien palkka on kuulemma kohtuullinen. Kuka haluaisi kertoa peruspalkoista + lisistä yms. tarkemmin. Onkohan soveliasta kysyä... : o Konduktöörin palkoistakin saa vihjasta ; ) Vaihteleeko palkat muuten eri kunnittain?

Tiedot veturmiesten palkoista löytyy työehtosopimuksesta:
http://www.veturimiesliitto.fi/easydata/customers/vml/files/Anne-Maarit/vml_tes__2010-2012_paino_lah_vml_141010.pdf

Uudella veturinkuljettajalla kuukausipalkka 2100 euroa ja sata erilaista lisää työn tekemisestä siihen päälle.

Keväällä voimaan tuleva työehtosopimus taisi olla uusimmassa veturimieslehdessä, jos sellaisen saa käsiinsä.

Ja miksipä ei saisi: http://www.veturimiesliitto.fi/ (http://www.veturimiesliitto.fi/) (vasen alakulma)

Kuljettajan palkka vaihtelee paljonkin johuen juurikin lisistä. Itselläni on vuoden keskimääräinen kuukausibruttopalkka osunut toistaiseksi haarukkaan 3300-3900 €, sisältäen verottomat matkapäivärahat ja ylityöt. Koko ammattikunnan keskiansiota en lähde arvailemaan.

Miten muuten on, hain viime haussa ekaa kertaa veturinkuljettaja koulutukseen, pääsin Psyconiin saakka, josta sain tuloksen 3. Mietin kannattaako enään edes hakea uudestaan, aina luotettavalla suoli24 joku sanoo, että on turha hakea, eivät ota edes haastatteluun, tämä oli kuulemma sanottu heti kurssin alussa. Onko teillä jollain tietoa, vai kannattako haudata koko idea ?

Heipsan

VR hakee tällä hetkellä uusia veturinkuljettajia Helsinkiin, Iisalmeen, Joensuuhun, Jyväskylään, Kouvolaan, Kuopioon, Pieksämäelle, Seinäjoelle ja Tampereelle. (http://careers.fi/vr/careers.cgi?unit=vr_yhtyma&corporation=vr)

Sivuja selaillessa huomasin erään mielenkiintoisen kohdan; Tarjoamme kaikille koulutuksen hyväksytysti suorittaneille mielenkiintoisen ja haasteellisen työn veturinkuljettajan tehtävissä uudistuvan kaluston ja asiakaspalvelun parissa.

Uutena kalustona ovat tulossa ainakin ensi vuonna ohjausvaunut ja siitä parin vuoden päästä uudet, ilmeisesti Siemensin veturit.

Ehtineeköhän ohjausvaunut ensivuodelle?

Muistaakseni tuo sama mainoslause on kummitellut noissa ilmoituksissa jo useamman vuoden. Kalusto on uudistunut hiljakseen jatkuvasti koko VR:n 150-vuotisen historian ajan. Sotien aikoihin otettiin vähän takapakkia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uutta vetokalustoa on tullut sarjoihin Sr2, Sm3, Sm4, Sm5, Sm6 ja Dm12. Lisäksi Dv12 2500:n ja Dr14:n tuunaukset voi kaiketi katsoa kaluston uudistumiseksi. Nyt Sr3:sta odotellessa lause saa uuden merkityksen.

Osaako joku kertoa mille linjalle kannattaisi hakeutua peruskoulun jälkeen, jotta siitä olisi hyötyä myöhemmin veturinkuljettajaksi haettaessa?

En ole vek, joten muut täydentänevät. Mutta, vekkien kanssa jutellessa on ilmennyt, että aika monilla on aiempaa kokemusta rekkakuskin työstä ja/tai sähköalan koulutus.

Mulla oli pohjalla tet-harjoittelu varikolla, logistiikan perustutkinto sekä vuosi yhdistelmäajoneuvonkuljettajana Karjalan Prikaatissa. Sähköalan koulutusta katsotaan myös hyvällä, mutta on tuolla jokunen ylioppilaskin ollut mukana. Työkokemus noilta aloilta ja vuorotyöstä myös iso plussa.

Arpapeliksi en valintaprosessia kutsuisi, mutta fakta on se, että hakijoita on niin perkuleen paljon. Moni täysin pätevä jää ulkopuolelle ihan jo siitä syystä, että täysin päteviä on enemmän kuin avoimia paikkoja.

Ei suoranaista arpapeliä, mutta myönnettäköön, että valinnoissa on oltava tuuriakin mukana.

Topi on oikeassa kirjoittaessaan, että hakijoita on paljon, ja se vaikeuttaa pääsyä. Jos oletettaisiin aloituspaikkoja olevan kymmenen ja hakijoita tuhat, homma aloitettaneen jonkinlaisella alkukarsinnalla. Hakijat eivät ole mitään sattumalta työvoimatoimiston ohi kävelleitä kavereita, vaan hakemuksia tuskin juuri jätetään ilman, että pohjakoulutus- yms. vaatimukset täyttyvät.

Niinpä aluksi on tuhat sinänsä hyväksyttävissä olevaa paperia ja näistä pitäisi löytää ne sopivat. Alkukarsinnoissa pudotetaan pois ehkä 900 kaveria ja tehtävä ei välttämättä ole helppo, koska kaikki täyttävät perusvaatimukset ja toisaalta, tässä vaiheessa ei itse henkilöistä tiedetä mitään. Tämä lienee se vaihe, jolloin "menetetään" paljon sopivia kavereita eikä siinä auta, vaikka motivaatio olisi hurja ja into kova. Tässä vaiheessa on todella vaikea erottautua joukosta.

Sitten loput sata kaveria haastatellaan ja heistä etsitään sopivimmat. Haastattelujen ja Psyconin testien perusteella on paljon helpompi löytää luonteeltaan parhaiten sopivat, pitkäpinnaiset, rauhalliset ja fiksut tyypit.

"Ongelma" on siis tuo papereiden perusteella karsiutuminen. Esimerkissäni on pakko karsia tuhannesta kaverista se 900, jotta päästään eteenpäin. Ja tällä kohtaa tarvitaan tuuriakin, ettei karsiutuisi ikään kuin vahingossa.

Tavallaan "kohtalo" on ehkä helpompi hyväksyä, jos Psyconin soveltuvuustestistä tulee tulokseksi vain keskiverto eikä hyvä; hakijoita on niin paljon, että keskivertoja ei tarvita kun voidaan valita hyviäkin. Niin ikään, jos lääkäri sanoo että pientä värinäkövirhettä on niin se on good bye eikä tarvitse soitella. Nou kän duu.

Jos haastatteluvaiheeseen saakka pääsee, eikä suoranaista syytä kerrota siihen, että ei koulutukseen päässytkään, silloin on jo jalka tukevasti oven välissä ja yrittämistä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Kurssit ovat ehkä täynnä ja varasijat täytetty, seuraavalla kerralla ehkä jo pääsee sisään.

"Uusissa", vuoden 2000 jälkeen koulutetuissa veturinkuljettajissa näkyy nuorison vahva koulutustaso: on aherrettu peruskoulussa eikä nukuttu tunneilla (kuten allekirjoittanut ainakin biologian tunneilla mutta se on oma tarinansa  :) ) ja on suoritettu nuoruuden innolla jatko-opinnot. Tuloksena on ollut vino pino erinomaisia, harkitsevia ja ammattitaitoisia veturinkuljettajia.

Mutta tsemppiä, Ari-Pekka. Motivaatio kuulostaisi olevan kohdallasi kohdallaan ja niin kauan, kun selkeätä hylkäystä (ks. yllä) ei tule, kannattaa jatkaa yrittämistä. Koulutus pyörii maksimiteholla suunnilleen vuoteen 2017 tai 2018 saakka, ja sen jälkeen hiljenee. Iän puolesta voi alle nelikymppisenä vielä hakea huoletta. Toivottavasti tärppää  ;)

Näin on. Suurimpina ammattiryhminä erottuvat linja-autonkuljettajat ja erilaisten kuorma-autojen kuljettajat (jakeluautosta ulkomaan rekkaliikenteeseen). Myös muu raskaan kaluston kanssa "pelaaminen" ts. erilaiset asentajan hommat ovat näköjään edesauttaneet koulutukseen pääsemistä. Vuorotyökokemus on ollut myös monille eduksi ja logistiikan perustutkintoja kuuluu olevan monilla kavereilla.

Konduktöörejä ja vaihtotyönjohtajia on vähän mutta muutamia heitäkin. Muista VR-ammateista tulevat alkavat olla jo tosi harvinaisia ehkä työkoneenkuljettajia lukuun ottamatta.

Naispuolisten taustoista mainittakoon ainakin vartijat (vuorotyökokemus ja vastuullisuus!).

Ei suoranaista arpapeliä, eli kaikilla ei siis ole samoja lähtökohtia vaan vek-isän pojat pääsee "jonon ohi"... Niinkö? ;)

Tuurin tarvetta perustelin jo (tapani mukaan  ;) ) aika monisanaisesti joten siitä ei sen enempää.

En ole kuullut tapauksesta, että vek-isän poika olisi jotenkin päässyt jonon ohi tai muuta vastaavaa. Sellainen näkyisi aika helposti vek:ien poikien (ja tyttärien) suurena määränä koulutuksessa ja näinhän ei ole. Tässä nimenomaisessa suhteessa valintaprosessi on melko läpinäkyvä, samoin kuin aiemmin mainitsemieni ammattien suosimisessa eli koulutettujen taustoja tarkastelemalla voidaan päätellä yhtä ja toista.

Sen sijaan tiedän, että sukulaisuussuhde ei ole estänyt koulutuksen keskeyttämistä ts. ettei läpäisekään koulutusta.

Onko siis veturinkuljettajaksi pääsy enemmän asenteesta kuin koulutuksesta kiinni?

On se toki siitäkin, mutta  koulutus ja varsinkin työkokemus ratkaisee paljon.

On se kiinni myös tilastollisesta todennäköisyydestä eli keskimäärin 5000 hakijaa ja 20 paikkaa = 0,4 % mahdollisuus.

Ehkei nyt kuitenkaan 5000 hakijaa, mutta yli 1000 ainakin. Viime syksynä oli noin 1200 hakijaa. Mutta mikä estää hakemasta jos työ kiinnostaa? Haastattelussa kerrottiin kaverista joka oli hakenut 7 kertaa, ennen kuin pääsi soveltuvuustestiin ja lopulta kurssille. Itse pääsin soveltuvuusarviointiin saakka, mutta kuljettajan työ ei olisi ollut minun työtä. Minua kiinnostaa enemmän ratapihatyöntekijän / konduktöörin työt.  Veturinkuljettajalla on aina ollut tiukat vaatimukset, luin tältä palstalta, että siihen aikaan kun oli veturissa oli vielä lämmittäjä / koneapulainen, niin heistäkään kaikki eivät päässeet kuljettajiksi saakka
Tuolta löytyy lisätietoa määräyksistä :
http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset

Se ois reilun kuukauden päästä yhteishaku ja ensi syksynä suuntaan luultavasti logistiikka-alalle!
Tämä luultavasti auttaa minua pääsemään veturinkuljettajaksi tai konduktööriksi vai mitä mieltä olette kaverit ;)
Oon vähän vielä kahden vaiheilla kumpi sopisi minulle paremmin, mutta onhan tässä vielä aikaa miettiä.

Joonas

Järjestetäänkö tuleville konduktööreille kielikokeita? Ammatissahan on kuitenkin tärkeää osata ainakin Ruotsin ja Englannin kieltä Suomen lisäksi :)

Venäjää ei kannata väheksyä. Varmasti antaa lisäpisteitä.

Eipä järjestetä, mutta sujuva kielitaito kyllä kannattaa ottaa itse aktiivisesti esiin työhaastattelussa.

TET-jakso VR:llä onnistui. :) Pääsen konduktöörin matkaan viikoksi linjalle Muhos - Kuopio tai Muhos - Oulu - Kouvola.
Junavuorot saan valita itse. (päiväjunat)

Eli jos täällä muitakin junista kiinnostuneita asiasta niin ottakaa ihmeessä yhteyttä VR:lle. :)

Mistäs päin muuten lähdit tuota kyselemään?

Oulun henkilöliikenteen esimieheltä.

Voisin nyt tähän väliin kirjoitaa, että olin TET:issä VR:llä viime lokakuussa kaksi viikkoa Helsingissä konnarin matkassa 6 tuntia päivässä. Kahtena päivänä 2 viikosta olin tukipalvelupisteessä ja viimeisenä TET päivänä operaatiokeskuksessa Nylundin Larin kanssa. Tämä oli pilottihanke ja luultavasti nyt tuon TET -jaksoni jälkeen on taas ollut mahdollista hakea VR:lle TET:iin moniin vuosiin. Taisi olla niin, että VR:lle ei ole päässyt TET:iin viime vuosina, mutta kuitenkin joskus 2000 -luvun alussa on tainnut olla siihen mahdollisuus.

Tietääkö joku onko mahdollista päästä TET harjoitteluun Tampereelle Perkiön varikolle? Kuulemani mukaan joku olisi ollut siellä tetissä

Aina voi kysyä. Kannattaa melkeinpä VR vaihteen (ma-pe klo 08-16, puh. 0307 10) kautta sinne olla omatoimisesti yhteydessä. Sieltä ne yhdistää sut oikealle henkilölle, joka näihin osaa vastata (varmaan Perkiön varikolle).

3-4 vuotta sitten ainakin otettiin Ilmalan varikolle TET-harjoittelijoita, en tosin tiedä sitä tilannetta tällä hetkellä. Mutta ethän sä mitään häviä kysymällä :)

Olin VR:llä TET:issä koduktöörin matkassa kaksi viikkoa viime syksynä lähinnä Pk-seudulla, tähän sisältyi myös työskentelyä VR:n Helsingin tukipalvelupisteessä 2 päivää, jonka aikana opettelin myyntilaitteen käyttöä, maksuvyöhykkeet ja samalla vyöhykelippujen hintoja sekä tutustuin VR:n tiloihin Helsingin aseman yhteydessä. Eli kannattaa tiedustella sieltä VR:n puhelinvaihteen kautta niinkuin Ziggy tuossa edellisessä viestissä mainitsi, sieltä ohjataan eteenpäin.