Resiina-keskustelu

Tervehdys,

En tiedä miten tänne kirjoitetaan ja onko tämä havainto minkään arvoinen, mutta kuulin että eilen olisi ajettu venäläinen tilausjuna Kemijärvelle kahdella Dr16-tyyppisellä dieselsähköisellä veturilla. Veturi oli vaihdettu sähköveturista dieselveturiin Kemissä.

Olen kuullut, että Kemijärvelle ei voisi ajaa näillä isoilla dieselvetureilla junia, mutta näin kuitenkin kuulin. Juna tuli Kemijärvelle klo 16.25 ja lähti pois Kemijärveltä klo 21.00.

terv. Jarkko.

Havainto on mielestäni arvokas. Kirjoitat näköjään tarkkaan jotkin asiat, esim. "kahdella Dr16-tyyppisellä dieselsähköisellä veturilla" voisi kirjoittaa: kahdella Dr16-veturilla.

Kuitenkin, tervetuloa v.orgiin!

Tätä havaintoa voisi kutsua jopa vuoden havainnoksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin veturien vaihdot tapahtuvat näillä lisäjunilla nimenomaan Kemissä. Tarkkaavaisuutta pohjoiseen seuraavan saapuessa.

Tervehdys,


Pidetään korvat auki ja silmät kiinni jatkossa.

Onko teillä tietoa siitä, miksi niitä dieselsähköisiä Dr16-vetureita käytettiin venäläisissä junissa? Yksi konduktoori sanoi mulle, että niistä saa sitä diiselsähköä vaunuihin ja siksi niillä ajettiin Kemijärvelle. Muistelin niin, että niistä ei olisi saanut sähköä muuta kuin autovaunuihin, eikä siinä junassa kai ollut autovaunuja.

terv. Jarkko.

p.s. vastaus olis kiva

Samaa 1500 V sähköä autovaunut syö kuin muutkin. Kemijärvelle ei ole haluttu ajaa kaksikerrosvaunuja pelkän Dr16:n varassa, koska kaksikerrosvaunuissa on vain sähkölämmitys ja aiemmin vika-alttiin Dr16:n hajotessa matkustajat saattaisivat vilustuilla. Venäläisvaunut lämpiävät mukana kulkevilla hiilillä, joten niiden suhteen tällaista ongelmaa ei ole.

EDIT: Volttimäärä korjattu

1500V ei 4000V.

Tervehdys,

Guuglailin vähän intternettiä ja huomasin, että venäläisillä vaunuilla juna vaunujen lämmitys toimii kivihiilillä (eli koksilla). Ei kai sitten dieselsähköinen veturi voi näitä vaunuja lämmittää sähkövirralla? Vai voiko siellä olla niin sanottu tuplalämmitys (sähköllä ja koksilla samaan aikaan)? Onko vaunuissa jonkinlainen termostaatti, joka osaa vaihtaa aina parempaan lämmitystapaan?

terv. Jarkko.

Eiköhän lämmitys toimi yksinomaan hiilillä ja sillä hyvä.

Ja tästä syystä ei ole käsittääkseni käytössä Helsingin päärautatieasemalla.

Junien lämmitys on lähtökohtaisesti veturista syötettävä sähkö, mutta varavoimana on hiili.

Oon muuten pari kertaa katsellut Helsinki C:llä, miten niistä venäläisvaunujen savuhormeista kohoaa tummanharmaata savua. En tiedä, onko vaunuja saanut hiilillä lämmittää, mutta ainakin niin on tehty. Ja tämä siis aikana, jolloin asema oli jo katettu.

Olen antanut itselleni kertoa, että hiililämmitys olisi nykyään kielletty, mutta mistä alkaen niin en tiedä.

Ei kai sitä kukaan ole kieltänyt, ja se savu tullee vain samovaarin hiilipesästä, vaikka juna olisikin muuten sähkölämmöllä.

Jostain syystä näin minulle kerrottiin. Nyt on "kait" vastakkain.

Kysymys on ovelasti muotoiltu, kuten suomi antaakin myöten.
Yksi vastaus on: Helsinkiin saavuttaessa Tikkurilasta eteenpäin ei enää saisi lisätä hiiliä.

Enpä näin ovelaa itse ajatellut, mutta vastaus tuli silti.

Vaunuja lämmitettäneen kivihiilellä ja koksi on puolestaan jatkojalostettua kivihiiltä.

Tästä hyvä aasinsilta: törmäsin sanan "koksi" kohdalla wikipediassa väitteeseen, että nimenomaan koksi olisi ollut välttämätön polttoaine höyryvetureille riittävän toimintamatkan takaamiseksi.

Näinköhän? Olen ollut käsityksessä, että aina ja kaikkialla olisi höyryvetureissa poltettu jonkunlaatuista kivihiiltä mutta ei kuitenkaan koksia?

(Ei olisi ensimmäinen kerta kun wikipediaan on kirjoitettu puutaheinää).

Antrasiitti ja/tai ruskohiili?

Toisin sanoen Hiekkaharjun kohdalla pesään laitetaan niin paljon hiiltä kuin sinne mahtuu, ja näin on erityisolosuhdetsuhnabyrokraattien määräykset tulleet noudatetuiksi.

Yleisesti kaiketi vain ruskohiiltä? Antrasiitti oli/on kaiketi yleisin vain Yhdysvalloissa jossa sitä varten tehtiin erikoisia kattiloita vetureihin. Tunnetuin ehkä 2-6-2 Camelback-veturi jossa oli niin suuri tulipesä, jolloin kuljettajan paikka siirrettiin kattilan päälle. Tosin wikipedia tietää kertoa, että noissa poltettiin anrasiitti-jätettä...hmmm. Onkohan Kimmolla asiaan mitään varmempaa tietoa, poltettiinko antrasiittiä vetureissa vai oliko se 'liian' hyvä polttoaine niihin?
http://en.wikipedia.org/wiki/Camelback_locomotive

Antrasiitti polttoaineena USAssa http://himedo.net/TheHopkinThomasProject/TimeLine/BeaverMeadows/HopThomasMasterMechanic/Warner_DevAnthraciteLocomotive.htm  ja Neukuissa http://gekgasifier.com/forums/index.php/gallery/image/297-1939-anthracite-gasification-steam-locomotive/

Todennäköisin syin näin, sillä Helsingin aseman katoksen alla lienee useita palohälyytyskojeita, ja kovasti savuuttava venäjäläinen juna aikaansaisi suuren autokolonnan Stadin Brankkarin varikolta kohti keskusrautatienasemaa.

Olen ollut käsityksessä, että ruskohiili on aikamoista moskaa, joka ei oikein sovellu modernin (1900-luvun, tehokkaan, taloudellisen) höyryveturin polttoaineeksi. Esim. saksalaiset vakioveturit oli kaiketi mitoitettu korkealaatuiselle Ruhrin tms. kivihiilelle ja samantapaista kamaa kai Englannissa ja Puolassa tuotetaan. Saksan jaon jälkeen kuitenkin DDR:läisille jäi korkealaatuista kivihiiltä vaativia vetureita ja niihin poltettavaksi pelkkää ruskohiilen moskaa, ja tästä seurasi suuria ongelmia, jotka ratkaistiin rakentamalla vetureihin uudet Reko(nstruktion)-kattilat. Ruskohiiltä voidaan polttaa voimalaitoksissa ja tämä oli osasyy DDR:n uudelleen liikkeelle polkaistuun sähköistysohjelmaan joskus vuonna 1980, mutta höryveturipolttoaineeksi siitä ei oikein ole.

Oliko näin, Eljas ja muut tietäjät?

Mutta se koksi, joka on siis periaatteessa eri aine kuin kivihiili eli on kuivatislattua kivihiiltä. Onko koksia käytetty edes mainittavia määriä höyryvetureissa?

Minä en kyllä ole mikään tietäjä polttoaineiden suhteen. Höyryveturi tarvitsee jotain palavaa polttoainetta ja niitähän on monenmoisia virityksiä ollut. Ruskohiilestä tulevat mieleen lähinnä hiilipölykokeet (vai onko se hiilijauhe?) Saksassa ja Australiassa. Kummassakin maassa on suuret ruskohiilivarannot. Sellaisenaan se ei kyllä ole ollut suosittua veturikäytössä.

Aiemmin ketjussa mainittiin koksi. Veturikäytössä se tuo mieleen 1800-luvun alkupuoliskon, jolloin vetureiden "piti syödä oma savunsa" (koksi kun on melko savutonta). Mutta taitaa sen käyttö veturipolttoaineena olla ollut aika marginaalista jotain 1850-60-lukujen jälkeen.

Olisikohan koksia käytetty Lontoon alkupään 'maanalaisten' polttoaineena, niissä kun vaadittiin savuttomia koneita, tai ainakin vähäsavuisia.

Mielestäni koksia on käytetty myös suomalaisissa vetureissa. En tiedä missä määrin.
Asuin lapsena radan vieressä. Itse asiassa rata kulki kotitilamme läpi. Viereisellä tontilla asui ratavartija, joka työnsä ohella keräili vetureista pudonnutta polttoainetta mökkinsä lämmittimeksi. Häneltä opimme yhtä sun toista. Sota-aikojen jälkeenkin vielä pitkään  vetureissa poltettiin lähes kaikkea palavaa ja yksi niistä oli koksi.