Resiina-keskustelu

Ensimmäinen veturi "Ilmarinen" liikkui 8. Elokuuta 1861.
Koeajoja Helsingistä pohjoiseen  ilmeisesti eripituisia matkoja. Eri vetureita ( 4 vaihtoehtoa)
Ensimmäinen matkustajajuna (ylimääräinen) liikkui Helsinki - Hämeenlinna - Helsinki välillä 31. tammikuuta 1862.
Veturina "Lemminkäinen"
Toinen matkustajajuna (ylimääräinen) liikkui Helsinki - Hämeenlinna - Helsinki välillä 2.2.1862. Veturina ??
Kolmas matkustjajuna (ylimääräinen ) liikkui Hämeenlinna - Helsinki - Hämeenlinna välillä  ??   Veturina ?? (tämä tieto perustuu Hämeenlinnalaiseen suomenkieliseen lehteen. Ilmestymispäivä n. 18.3 )
Ensimmäinen vuoron mukainen juna likkui Helsingistä - Hämeenlinnaan 17. maaliskuuta 1862. Veturina ??

Harmittavan myöhään tulee vihje, enää ei kerkeä kuvaamaan :D

Kävi ensin hieman nolosti  :o, merkitsin koeajoihin 6 vaihtoehtoa, mutta veturit 5 (Voima) ja 6 (Pohja) valmistettiin vasta 1863.

Muistaakseni Ilmarinen veti tämän junan. On tosin tapauksesta jo sen verran aikaa, että muistikuvani on vähän hatara...

No, minä olen sen verran nuorempi, että pääsin todistamaan maan ensimmäisen matkustajajunan vetoa 31.1.1862. Vetäjänä oli tällöin Lemminkäinen  :)

Valitettavasti en työesteiden vuoksi päässyt tuolloin 17.3. paikalle.

Kruunun trengi G. R. Hytönen väittää tiistain 6.8. olleen ensimmäinen koeajopäivä :)

Toinen matka Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tehtiin sunnuntaina 2.2.1862, kyydissään mm. rautatien (tuleva) johtaja Strömberg, rautatiejohtokunnan jäsenet ja pari senaattoria. Paluumatkalle Hämeenlinnasta juna lähti jo klo 1 tervetulomaljojen ja -puheiden jälkeen. Tämä sunnuntain juna toi myös mukanaan 200 tynnyriä kivihiiltä Hämeenlinnaan (joten junaa voisi melkein kutsua sekajunaksi). [Lähde: Hämäläinen 7.2.1862 s. 1]

Ja joku lehtimies sanoo 8.8.1861 olleen ensimmäisen koeajopäivän:
"Ja, den 8 augusti 1861 var en dag, som förtjenar att alltid ihågkommas i Helsingfors, och Finlands annaler. På den dagen tog Finland ett steg framåt, som på sätt och vis kan kallas omätligt, ehuru det på sätt och vis kan mätas och till den anspråkslösa längden af ungefär 1/4 mil. (= 2,5km) På den dagen ilade för första gången ett lokomotiv öfver finska land och vatten. På den dagen öppnade sig för allas våra ögon en andlös rad af ljufliga perspektiv.

Det var tidigt på morgonen ... som den nya Ilmarinen, så hette det första finska lokomotivet, likasom ock den första ångbåten så hetat, gaf sig ut från bangårdens verkstad på sin allra första proftur i verlden. Detta första försök, som man ännu kunde anse för något vågadt, hade med afsigt hållits hemligt. I färden deltogo endast verkstadens föreståndare, ingeniör Törnudd, som förde lokomotivet, två af jernvägsofficerarne och några arbetare."

Artikkeli jatkuu kertomalla seuraavasta kolmesta edestakaisesta matkasta Fredriksbergin lähelle ja joka kerta luottamus lisääntyi ja ajettiin aina vain kovempaa. Muutaman tunnin harjoittelun jälkeen saavutettiin lopulta nopeus 6 mil i timmen (= 60km/h). Lounastauon jälkeen koeajoja jatkettiin paikalle kertyneen katsojajoukon ihmetellessä ja hurratessa. Kyytiin mukaan otettiin vuorollaan eri tehtävissä rautateiden palveluksessa olevaa väkeä. Illan viimeiselle koeajolle otettiin lastiksi 10 hiekalla lastattua vaunua ja siitäkin tehtävästä Ilmarinen suoriutui moitteetta.

Elokuun 8. vuonna 1861 teki Suomen ensimmäinen veturi ILMARINEN koeajoja Helsingin ja Pasilan välillä. Veturia oli tarkoitus kokeilla jo pari päivää aiemmin, mutta rata ei ollut vielä kunnossa koeajoa varten. Olikohan erilaisia laatikoita raiteilla, ”kun sieltä ei junaa ole vielä kuitenkaan tulossa”?   :-\  

Nämä tiedot ovat hieman sieltä ja täällä. Siksipä ajattelin että saisimme selvyyttä asiaan näin 150 vuoden jälkeen.

Sanomia Turusta nro 33 1861 kertoo ensimmäisestä höyryvaunusta:

Ensimmäinen höyrywaunu Suomen rautatiellä lähti tän kuun 8 p:n ehtoona liikkeelle ja kulki se valmiin radan Helsingin ja Fredriksbergin wälillä. Ajelu uudistettiin useita kertoja, lisätyllä wauhdilla ja wiimeiset santakuorma-waunuilla. Koetusretket olit kaikin tawoin mielenmukaisia. Lähestyneet katsojat joka luokasta, terwehtivät, kehoitettuina tältä uudelta ja merkilliseltä näyltä, sitä höyryä-kuorsuwaa Ilmarista raikuwilla hurra-huudoilla. (Omia kirjoitusvirheitä on varmasti tuossa!)

Kansalliskirjaston sivuilta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=3625 löytyy runsaasti vanhoja rautatieuutisia. On vain aikaa vievää ja raskasta selailla sekä lukea wanhaa Suomen kieltä. Iso osa lehdistä on ruotsinkielisiä.