Resiina-keskustelu

Ehdotan, että juhlakirja erotetaan näin omaksi aiheekseen.

Ko. opus pätkähti postiin ja ei kun selaamaan.

Kirja alkaa totutusti rautateiden historialla. Ei ole helppoa kirjoittaa aiheesta, joka on selostettu läpikotaisin jo aiemmissa, perinteisesti 25 vuoden välein ilmestyneissä historiikeissä. Kirjan tekijä Seppo Zetterberg on kuitenkin mielestäni onnistunut tekstissään. Kaukaisemmassa historiassa tuskin tekstistä ilmenee varsinaisesti mitään uutta, mutta lähihistoriasta löytyy jo pieniä namusiakin, ellei suorastaan herkkupaloja. Samoin Zetterberg on onnistunut ripottelemaan tekstiin kritiikkiäkin sinne, mihin se kuuluu ja osuvia lainauksia eri henkilöiden haastatteluista ja muistelmista.

Luin ns. ajatuksella ensimmäiseksi kalustohankintaa käsitteleviä tekstejä, ja mm. Sr1 - hankintaa on käsitelty aiempia historiikkeja perusteellisemmin erityisesti eduskunnan ja puoluepolitiikan kannalta. Aivan perimmäiset vastaukset koko hankinnan syihin, lähinnä silloisen pääministeri Koiviston yllättävään päätökseen kiilata neuvostosähköveturihankinta kaiken aiemmin keskustellun ohi, jäävät kuitenkin edelleen hämärän peittoon.

Melkoisena herkkupalana ja ajan kuvana pidän tietoa siitä, että 1956 virkaansa astuneella pääjohtaja Erkki Aallolla oli ollut ratojen sähköistämiseen liittyvä visio VR:n omasta ydinvoimalasta, joka olisi sijoitettu Eläintarhan kallioihin! Jäähdytysvesi olisi vastaavasti otettu Töölönlahdesta...

Kirjan kuvituksessa on sama ongelma kuin moneen kertaan käsitellyn historiikin uudelleen kirjoittamisessa, mutta ilahduttavan monia aiemmin historiikeissa julkaisemattomia kuvia on kirjaan löytynyt. Mukava lisä kuvituksessa on myös lukuisat mainosmateriaalikuvat.

Hätäisen selauksen perusteella kirjaa voi suositella lämpimästi rautatieharrastajan perusteoksena ja "pakollisena" hankintana.

Kirjaa voi nyt jo ostaa ainakin Huutonetistä! :D

Komppaan Kimmoa. Alan kirjallisuudesta ja SRM:n arkistoista jo "kaiken nähneenä" yllätyin positiivisesti monista ennennäkemättömistä kuvista. Tosin yhden virheenkin havaitsin: Ilmalan ja Huopalahden välillä otettu Sm1-kuva ei voi olla vuodelta 1986, koska junassa on vanha turvaraidoitus ja ulkomainoksia katolla. Veikkaisin kuvausvuoden olevan ennemmin 1976.

Suurin positiivinen yllätys minulle olivat kirjassa hyvälaatuiset valokuvat.  Jopa monet vanhat mustavalkokuvat olivat hämmästyttävän teräviä koko aukeaman kokoisinakin.  Eikä kyse ole keinotekoisesta terävöittämisestä, vaan alkuperäisten kuvien detaljirikkaudesta.  Harmaasävytkin toistuvat hyvin, eivätkä yksityiskohdat ole menneet tukkoon kummassakaan ääripäässä.

Arvelisin hyvän tuloksen olevan seurausta siitä, että alkuperäiset kuvat on otettu huolellisesti suurille negatiiveille ja että niiden oikeaan käsittelyyn on myös satsattu.  Kirjan painotekniikka on myös parempi kuin vuosikymmenten takaisissa opuksissa.  Näin ollen vanhat ja tututkin kuvat näyttävät nyt paremmilta.

Tietenkin vanhoissa kuvissa on mukana myös vähemmän tarkkoja, mutta niidenkin alkuperäinen informaatio toistuu mahdollisimman hyvänä.

Kalustoharrastajan tekniikkakäsikirjaksi siitä ei ole, mutta rautateistä laaja-alaisesti kiinnostunelle ilman muuta.

Ja Pendolinon ohjaamokuva, jossa väitetään kuljettavan Lahden oikoradalla, on otettu oikeasti Kytömaalla junan kulkiessa Päärataa etelään.

Kirjaa myydään näköjään VR Shopissa: http://kauppa.vrgroup.fi/