Resiina-keskustelu

Botnian Kaskisten tehtaan alasajon jälkeen kansalaisliike Kaskisista kajahtaa lobbasi päättäjiä Suupohjan radan puolesta. Nyt kansalaisliike elvytettiin uudelleen, koska radan peruskorjaus ei ole edennyt. Päättäjiä on jo lähestytty kirjeellä.

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/02/kaskisista_kajahtaa_jalleen_suupohjan_rata_kuntoon_3260379.html

Tämään olis aivan mahtava juttu! Sähköjä ei missään tapauksessa kannata laittaa mutta rata kuntoon vain, niin voisi tulla tälle mielenkiintoiselle radalle lisää liikennettä.

Mistähän sitä lisäliikennettä radalle tulisi? Nykyään kulussa vain yksi junapari päivässä.

Henkilöliikennättökö mahdollisesti? mielestäni täysin kannattamaton ajatus. Ajatellen esim matkustajamääriä.

Ei välttämättä, koska rata kulkee viljavan Suupohjan läpi, ja matkan varrella on isojakin pitäjiä.
Radan läpäisemissä kunnissa asuu n. 60000 ihmistä, jos Seinäjokea ei lasketa. Lisäksi rata palvelisi Kristiinankaupunkia ja Karijokea, n. 8500 as.

Kalustona 1xDm12, 4 h kierrosaika ja päivä käyntiin Kaskisista aamujunalla Seinäjoelle ja päivän päätteeksi takaisin Kaskisiin. Moottorivaunu ehtisi ajamaan neljä vuoroparia päivässä, kahdessa työvuorossa. Lisäksi voisi olla perusteltua ajaa Kauhajoen ja Seinäjoen välistä pendeliä toisella moottorivaunulla, tai sitten yhdellä moottorivaunulla aamulla ja iltapäivällä ainoastaan Kauhajoen ja Seinäjoen väliä, mutta käydä yhden vuoroparin verran Kaskisissa päiväseltään (ja mahdollisesti vielä ehtoolla hakemaan Kaskisissa käyvät matkailijat takaisin Seinäjoelle).

Kauhajoen asemalta keskustaan tarvittaisiin syöttöbussi, koska asema on muutaman kilometrin päässä keskustasta.

Pysähdyspaikkoina voisi olla ainakin:

Kaskinen - Kaskö
Närpiö - Närpes
Perälä
Teuva - Östermark
Kauhajoki
Kurikka
Koskenkorva
Ilmajoki - Ilmola
Ahonkylä
Jouppi / Seinäjoki-Läntinen
Seinäjoki

Jätin tarkoituksella välistä muutaman ehkä-potentiaalisen seisakkeen, koska rinnakkainen maantie on olemassa, ja lähimmälle asemalle pyörämatka.

Kannataisi ensin tietenkin teettää kannattavuuslaskelma onko edelllytyksiä aloittaa. Taajamajuna liikennöintiä sk - ksk - sk jos muistan oikein lättäliikenne lopetettiin 1960 luvun puolivälissä nimenomaan kannattamattomana toisaalta jos esim liikennöinti on sitten tappiollista kaatuuko tämäkin mahdollisesti? ns liikenneministeriö ostaa koko helahoidon.

Olisi muuten ollut aika ihme, jos tällä aikataululla olisi Suupohjan radan henkilöliikenne osoittautunut kannattavaksi. Liitteenä aikataulu 24.9.67 alkaen. Testasin huhti-toukokuussa 1968 sekä Kristiinankaupungin että Kaskisten yhteydet ja ei ne junat ja bussit kyllä täysiä olleet, pitkälti yli puolet paikoista oli vapaina minun matkapäivinäni.. 

60-luvun alkupuolella oli Seinäjoen ja Kristiinankaupungin välillä neljä päivittäistä henkilöjunaparia, joten en pitäisi tarjontaa huonona. Vuosi 1967 oli jo lopun alkua tuon radan henkilöliikenteen historiassa.

Niin, kyllä 1967 pyyhe oli jo heitetty kehään ja tarjonta oli jonkinlainen pakkopulla. Ohessa vertailuksi tarjonta 1961 kesällä. 

Eljaksen liitteenä olevassa loppuajan aikataulussa ajetaan Kristiinankaupunkiin yöjunan jatkoyhteyttä. Vastaavanlainen aikataulu oli Taivalkosken radalla kevääseen 1982 asti, jolloin liikenne loppui. Ihmetyttää, miten kannatti liikennöidä harvaanasutussa Kainuussa pitempään kuin paljon runsasväkisemmällä Etelä-Pohjanmaalla. Ehkä viimeistään Parkanon rata nopeutti Seinäjoen yhteyksiä niin, että ainakaan yöjunan jatkoyhteydelle ei ollut enää tarvetta.

Matkustin kesällä 1974 reitin Ristijärvi-Taivalkoski-Kemijärvi-Kemi lättähatulla, postiautolla ja yöjunalla. Näistä vain Kemijärven yöjuna on jäljellä ja sekin oli vähällä loppua.

Sikäli mikäli suomeen syntyisi suuri määrä lähitulevaisuudessa kaivosteollisuutta, luulisi niiden ottavan haltuun niin suuren määrän pohjoisista satamien kapasiteetistä, että metsäteollisuuteen pohjautuva perinteinen vientituote olisi ohjattavissa juurikin kaskisten kaltaisissa satamista. Ellei suuria supistuksia tule, luulisi sen olevan pohjanmaan radan investoinnin jälkeen asiakasystävällisempi hinnaltaan, kuin kilpailu prioriteetistä metalli ja miineraali sektorin kanssa.

Ja vaikka kyseessä olisi toistaiseksi ollut se yksi juna päivässä pelkänä suojatyön luomisena, olisi punnittava myös valtiontaloudellisesti epäsuorasti tulevat työttömät jotka johtuvat sataman kilpailukyvyn heikkenemisen seurauksena suhteessa investoinnin rationaaliseen suhteeseen. Ja vienti tuotteen tuomat rahat ovat myös PAMin prosentuaalisesti suurimman jäsenistökunnan, helsinkiläisen Penan hyödyksi vieraalta kunnalta eikä toisinpäin, vaikka salaliittoteorioissaan niin usein väittävät.

Vaan eipä ole yksikään selväjärkinen vielä vedonnut koskenkorvan alasajoon/kieltämiseen. Edes Stefa Walin ei ole asiaa ottanut puheen aiheeksi koska kysessa olisi merkittävä sisäinen finanssi-farssi. Siksipä kiskot Koskenkorvaan on säilytettävä maanpuolustuslailla.

Entisen Auralan seisakkeen kohdalla oli Lauri Tähkä & Elonkerjuun kauppa, mutta toiminta loppuikin tunnetusta syystä viime heinäkuussa. Muuten olisi ollut hyvin varteenotettava pysähdyspaikka, ainoa vaan että laiturista ei ole tietoakaan ja asema on kilometrin päässä. On siinä vielä myös Auralan puolipuomilaitoskin.  Mutta on kyllä alasajettua tämä liikenne Kaskisiin, sinne meni kesällä vähintään 2 ellei 3 junaparia.