Resiina-keskustelu

Olen kiinnostunut Palosuon asemasta tuolla Mikkelissä. Matkustin kesällä tuon aseman ohitse, ja siellä se oli. Mutta kuvia en tuosta asemarakennuksesta ole löytänyt. Muistaakseni sen väritys oli harvinaisempi aseman väri, oranssi. Nimikylttikin taisi olla. (En takaa, että muistan oikein.) Onko missään kuvaa?

Koetin viime syksynä tiirailla kyseistä rakennusta lätän ikkunasta. Palosuon nimikilpi oli kiinnitetty entisellä liikennepaikalla sijaitsevaan pitkähköön rakennukseen, joka lienee asuinrakennus. Asema on purettu 1980-luvulla.

Rakennuksen väriä en muista. Keltainen, tai saattoi olla myös oranssi. Kuvaa en ole nähnyt missään. Itselläni on ollut pari kertaa tarkoituksena ottaa kuva Palosuolta, mutta suunnitelmat eivät ole (vielä) toteutuneet.

Olen ollut siinä käsityksessä, että pitkä rakennus on ollut Palosuon asema aina. Ainakaan kansallisarkiston rakennuskortit eivät tunne Palosuolta muita rakennuksia kuin: asuinrakennus, ulkohuone, laiturisuojarakennus, ohikulkukoju, vaihdekoju ja sauna. Relehuone on rakennettu vuonna 1960 rakennukseen "asuinrakennus", jossa se myös oli käytössä loppuun asti (2002). Liikennepaikka perustettiin jo ennen kauko-ohjausta 1940-luvun lopulla.

Rakennus on nyt ainoastaan asuinkäytössä.

No niin, lättäretkellähän tuo Palosuo nähtiin. Olin ottanut sijainnin ylös, 313+075. Toivoinpa vielä hidastustakin liikennepaikan kohdalla. Odotin asemaa näkyväksi juurikin hieman 313 -tolpan jälkeen, mutta yhtäkkiä olimmekin jo menneet aseman ohi - se (asemarakennus) oli varmasti aivan "tolpalla", ehkä noin 313+010. Jotenka näin aseman vain puoliksi eikä kuvaa tullut - mutta, oranssi se oli.

Pahoittelen kämmiäni  :-X

Saiko joku muu kuvaa asemasta?

Palosuo oli melkoisen eristäytynyt kohtauspaikka. Lähellä eteläistä vaihdetta oli liikennepaikkarakennus, sellainen todella pieni, jossa ilmeisesti yksi kerrallaan törrötti työvuoronsa siirtyen sinne kukin vuorollaan taaemmasta asemarakennuksesta. Olen nähnyt rakennuksesta kuvankin, mutta en muista missä. Palosuon kyltti komisti pitkään asuinrakennuksen seinää. Voi toki olla, että siinäkin rakennuksessa on ollut huoneusto liikennetehtäviä varten jossain vaiheessa.

Palosuon vanha asemarakennus purettiin kauko-ohjauksen valmistuttua. Vietin Palosuolla kesällä 1964 useita päiviä ja maalasin siellä kaikki opastimet ja relekaapit. Silloin muistaakseni vanha tönö oli vielä pystyssä, tosin ränsistyneenä. Asuintalo oli neljän perheen asuttava. Samojen piirustusten mukaan oli mm. Pieksämäellä Kangaskadulla (Tallikangas) 2 asuintaloa. Kesällä -64 talossa asui 3 perhettä, kaikki siis virka-asunnossa. Pohjoisin asunto oli muutettu reletilaksi ja siellä oli myös mahdollista ohjata Palosuota paikallisesti. Paikan oveen sopi VR:n yleisavain, siis ABLOY. Kävin muutaman kerran kyseisissä tiloissa, koska siellä oli puhelin. Opastinpuhelimilla kun pääsi vain "KAUKOON".
Kuriositeettina mainittakoon, että yhden talossa asuvan perheen vekaroilla oli kesy varis. Tapasin variksen ekan kerran, kun hain talon kaivosta vettä helteisenä päivänä. Linnulla oli myös jano ja osasi sen minulle kertoa ja sai juodakseen. Vaakku lensi sitten mukanani vaihdekopille, jossa minulla oli eväät. Lintu istui olkapäälläni, kun söin leipiä. Välillä se veti nokallaan korvastani ja örähti; se tarkoitti lisää limppua.
Palosuolta oli muuten mukava ajella resiinalla Mikkeliin. Meni koko välin lähes veivaamatta, koska pudotusta Saimaan pintaan oli useita kymmeniä metrejä. Vastaavasti takaisinpäin joutui kiskomaan aikalailla.
Raskaat tavarajunat veturinaan Risto pitivät aikamoista mekkalaa noustessaan Mikkelistä Palosuolle.

http://vaunut.org/kuva/75155?u=1688&d=21.05.2012
Kävin Palosuon liikennepaikalla mutta eipä siellä ihmeitä näy. Puskan peittämä asuinrakennus näkyy vielä jotenkin. Itse aseman paikkaa en huomannut missä olisi ollut. Toinen raide purettu pois ilmeisesti radan peruskorjauksen yhteydessä.

Tapiolla on Palosuosta käytännön kokemusta, enkä niitä tietoja halua mitenkään korjata, mutta "vanhan kunnon" Rautatiehallituksen termejä noudattaen Palosuo oli korkeimmillaan "vain" pysäkki 1949-1962. Palosuo avattiin ns. valvontapaikkana 8.3.1948 ja junakohtauspaikkana 1.6.1948. Pysäkiksi Palosuo ylennettiin 1.2.1949 alkaen ja 1.5.1962 alennettiin seisakevaihteeksi. Valvontapaikan merkitystä en tähän hätään muista enkä jaksanut lähteä enää tarkistamaan vanhoista junaturvallisuussäännöistä. Kyseinen valvontapaikka oli sitä ennen sijainnut Rämälän seisakkeella.

Palosuon liikennepaikka, lakkautettiin. Savonradan peruskorjauksen, jälkeen 2001 touko kesäkuun vaihteessa. Muita poistettuja liikennepaikkoja olivat, Kirjokivi Vuolinko Kantala Pitkäaho Hietanen Multamäki. Itse kävin valokuvaamassa, mm Kirjokivi ja Pitkäaho. Toukokuussa 2001 ajattelin käydä, käydä Palosuolla mutta tie ei ollut, kelirikon takia ajokunnossa.

Valvontapaikka oli käytännössä junasuorituspaikka, jolla ei järjestetty junakohtauksia kuin poikkeustapauksissa. Tosin tuohon aikaan ei puhuttu junasuorituspaikoista ensinkään, vaan liikennepaikkojen hallinnollinen laji määräsi niiden käytön. Niinpä kaikki asemat ja pysäkit oli ensinnäkin avattu täydelliselle liikenteelle (matkustajat, vaunukuormat ja kappaletavara) omalla tilityksellä ja toimivat lisäksi junanlähetyspaikkoina kaikille junille ja niillä voitiin järjestää kohtauksia. Muut liikennepaikat olivat epäitsenäisiä: ne tilittivät päällystöasemalle (tai -pysäkille) ja niillä saattoi olla liikennöintirajoituksia (esim vaunukuormille oli luonnollisesti avattuja vain sellaiset epäitsenäiset liikennepaikat, joilla oli sivuraiteita; näitä olivat laiturivaihteet ja seisakevaihteet). Lisäksi junanlähetyssopimukset tehtiin epäitsenäisten liikennepaikkojen ohi eli asemalta toiselle (pysäkit mukaanlukien). Junien peräkkäinkulun järjestämiseksi junanlähetysvälille saatettiin järjestää niin sanottuja puhelinvartiopaikkoja. Ne olivat laitureita tai laiturivaihteita, joiden tuli turvata ennalta määrättyjen junien peräkkäin kulku junanlähetysvälillä päällystöaseman junanlähettäjän ohjeiden mukaisesti. Valvontapaikka oli sitten sellainen puhelinvartiopaikka, joka suoritti tällä periaatteella kaikki junat. Valvontapaikalla pidettiin normaalimallista junapäiväkirjaa, mutta junanlähetyssopimukset tehtiin siis silti valvontapaikan ohi.

Jos joku ei tiedä aseman ja pysäkin eroa, niin itsenäinen liikennepaikka oli asema, jos sillä oli asemapäällikön virka, muuten pysäkki. Ja epäitsenäinen liikennepaikka oli laituri (tai laiturivaihde jos sillä oli sivuraiteita), jos se oli miehitetty, muuten seisake (tai seisakevaihde). Joten Marko, "vanhan kunnon" Rautatiehallituksen termejä noudattaen Rämälän on täytynyt olla laituri eikä seisake, jos se oli valvontapaikka. :)

Seuraavanlainen tarkennus löytyi: Rämälän valvontapaikka siirrettiin 8.3.1948 lukien uuteen paikkaan (km 313:lle) ja valvontapaikan nimeksi muutettiin "Palosuo". Sen sijaan Rämälän seisake pysytettiin entisellä paikallaan (km 311) [lähde Käskylehti 13/1948]. Eli päättelin että Rämälä olisi ennen muutosta ollut seisake+valvontapaikka, sillä Käskylehdessä ei mainita mitään laiturista. Ehkä Rämälässä oli silloin valvontapaikkaa varten koppi tms. rakennus miehitystä varten ja sen lisäksi seisake. Tai ehkä Rämälä toimi laiturina sen aikaa vuorokaudesta kun siellä miehitys ja lopun aikaa vuorokaudesta se olisi ollut pelkkä seisake. Tämä oli varmaan hyvin tilapäinen järjestely, mutta en löytänyt mainintaa siitä milloin Rämälän valvontapaikka oli perustettu. Aikaisintaan kuitenkin 1.6.1947, koska silloin lisättiin Junaturvallisuussääntöön liite B, jossa Rautatiehallitus määritti käsitteet suojastuspaikka, valvontapaikka ja puhelinvartiopaikka [Käskylehti 19/1947]. Valvontapaikat merkittiin aikataulukirjaan. Olikohan tämä tarpeeksi monimutkaista :)

Kirjasessa "Liite No 2 Aikataulukirjaan No 113" vuodelta 1947 Rämälän kohdalla on kellonaikamerkintä 0.00-24.00, joka tarkoittaa puhelinvartiopaikkana olemista. Päällystöasemana on Hiirola, ja etäisyys Mikkelistä on 6,1 km.

Kuvia Palosuon ex-liikennepaikalta: http://vaunut.org/kuvat/?liikp1=1294

Vuotta myöhemmin, eli "Liite No 2 Aikataulukirjaan No 114" vuodelta 1948 Palosuon kohdalla on merkintä 0.00-24.00, etäisyys Mikkelistä 7,9 km. Rämälän kohdalla ei ole enää junalähetystä lainkaan. Tämä siis vain todentaa Kl 13/48 annetun Markon siteeraaman tiedon.