Resiina-keskustelu

Morjensta!

Eli heippa vaan taas pitkästä aikaa. Eipä ole tullut pitkään aikaan kirjoiteltua tänne sen suurempia, kun olen yrittänyt viettää tätä kesälomaa irtautumalla internetin ihmeellisestä maailmasta. Enimmäkseen olen vain ollut ja viettänyt aikaa mökillä järven rannalla. Muutamissa rippijuhlissa on tullut myös pistäydyttyä. Noh, mitäs teille kuuluu rakkaat vorgilaiset? :)

Sitten olisi vielä pari kysymystä tähän loppuun. Elikkä vieläkö on mahdollista ulkopuolisten päästä veturiin kuljettajan mukaan tai konduktöörin mukaan? (luvan kanssa, tietenkin!) Ja oisko täällä sellasia henkilöitä, jotka olisi valmiita ottamaan minut mukaan, jos se on enään nykypäivänä mahdollista? (konduktöörivaunuun tai vaihtoehtoisesti veturiin). Aluetta voisin rajata sen verran, että Oulun ympäristöstä mieluiten, mutta jos joku tarjoaa muualtakin niin katsotaan :)

Hyvää kesän jatkoa kaikille junahörhöille! ;) (omia kesäkuulumisia saapi kirjotella tähän aiheeseen)

Hyvää kuuluu! Kesätyöt loppuvat huomenna ja torstaina pitäisi lähteä Vaalaan. Pääsenpä muutaman sellaisen radan joilla en ole ollut (Parkanon oikorata, Seinäjoki-Oulu ja Oulu-Vaala).

12.7 sitten Sappeelle radioamatöörileirille  :)

Mökkimme sijaitsee Vaalassa :) (ei kuitenkaan keskustassa, mutta Vaalan kunnassa)

Sattuipa hyvin  :D

Tänään vein rungon ja putken Lahteen Foto Riihelään, josta pistävät laitteet Jas Tekniikalle. Tarkennusongelmaa on kummassakin. Hyvin on muuten rullaillut kesä. :)

Veturiin (liikkeellä olevaan) pääsemiseen tarvitaan nykyään "veturilupa", joita ymmärtääkseni myönnetään varsin nihkeästi. Joitain toimittajia ja muita PR-toimintaan liittyviä henkilöitä on lupia saanut, kuten myös joitain ulkomaalaisia rautatieharrastajia - ilmeisesti siksi, koska aikoivat kirjoittaa kokemuksistaan oman maansa harrastuslehteen.

Lähtöoletus mahdollisuuteen luvan saamiseksi on niin heikko, etten ole edes koskaan selvittänyt mitä kautta lupia saisi, vaikka minulta on asiasta kyselty aiemminkin.

Jaa kesäkuulumisia... Töitä ja töitä, "kesä"loma kun alkaa näppärästi vasta hieman ennen syyskuuta. :)

Onko siis niin, että on parasta haudata kaikki toiveet luvan saamisesta?  ???

Minä anoin veturilupaa kirjallisesti VR:n pääkonttorista keväällä 1997. Anomus koski tiettyjä vähäliikenteisiä rataosia, joilla oli vain tavaraliikennettä. Perustelin lupaa tarpeella dokumentoida katoavia asema-alueita ja ratalinjoja osin veturista käsin. En enää muista silloisia yhteystietoja, eikä niillä enää usean organisaatiouudistuksen jälkeen olisi merkitystäkään. Vastaus oli joka tapauksessa kielteinen, mutta sain sentään määräaikaisen kulkuluvan rata-alueella liikkumiseen.

Kesä on mennyt lomaa odotellessa (alkaa 13.7.) ja lomasuunnitelmiin kuuluu pääasiassa joutenoloa  :)

Kylläpä maailma muuttuu. Haminan matkustajaliikenteen haihduttua matkustimme usein koko perheen voimalla veturisiirron kyydissä Kouvolaan, Vv15 hyttiin mahtui hyvin 2+2 ylimääräistä ja jostakin kumman syystä raudat olivat usein auki ihan laitureille, ei tarvinnut tarpoa ratapihalla. Nakkikioskin kyydissä ei koko perhe mahtunut olemaan etupäässä ja takaa ei nähnyt kuin seuraavan vaunun, joten niillä ei juuri menty, lähtöpaikkakin oli Hillo, mikä oli hankalaa. Olihan se pienen pojan elämässä jotain suurta kun tultiin veturilla asemalle tavallisen kansan joukkoon lankonkia pitkin kävellen ja yleensä Voivotti lähti vielä meidät jätettyään liikkeelle näyttävästi, suora kasi puhui ja kansa katsoi suut auki. Kankikoneen kulku Hamina-Inkeroinen -välillä on muuten uskomatonta, joku taisikin sanoa, että veturin kulkiessa tasaisesti olemme pudonneet kiskoilta.

Suhteilla toki pääsi, olen isäukon ansiosta istunut varmaan joka dieselin kyydissä ja näin vuosia myöhemmin voin sanoa myös ajaneeni joitakin, ainakin Vv-sarjalaisia, feel the power. Lättähattua tuli myös kokeiltua moneen otteeseen ja aivan viimeisenä Tka 7:aa ratapiharemontin ja JuHa-radan aikaan, kun vakikuskit eivät saaneet mua muuten pois hytistä kuin antamalla ajaa.

Nykypäivänä luulisi vieraiden olevan terapiaa, kun lämmittäjääkään ei ole enää puhumassa p***aa ja ainoa ajanviete on kuolleen miehen jarru, tai millä nimellä tuo viihdelaitteen viimeisin tuleminen kulkeekaan. Mutkaradoilla pitkän konesuojan takaa tähystäminen ei ole kyllä yhden miehen työtä, mutta päätöksiä tehdään useimmiten vailla käytännön kokemusta, puku ja kravatti kävelevät järjen yli.

Olen ymmärtänyt, että nykyisen kiellon taustalla on vakuutustekniset ja oikeuskäsittelypelkotekniset seikat.

Mutta toisaalta ihan vertaukseksi: Kymmenisen vuotta sitten DB AG myi jopa ihan julkisestikin veturilippuja, kun legendaarisen veturisarjan 103 piti poistua liikenteestä. Käsittääkseni lisäksi ainakin jotkut sveitsiläisoperaattorit ovat myyneet veturilippuja vielä 2000-luvulla. Saksassa viime helmikuussa tarjottiin suomalaisharrastajille mahdollisuutta veturimatkaan höyryveturijunassa Eisenachin ja Arnstadtin välillä.

Kivastihan kesä on mennyt. Huomenna Viipuriin Allegrolla.

Tosta veturihommeilsta, tuttavuudet ovat myös hyödyllisiä... ;)

Harmi, kun setäkin on jo eläkkeellä... jäi 55v muutama vuosi taaksepäin. Kontiomäellä työskenteli.

Kävin taluttamassa Haminan uudelta Järjestelymestari Viitalan autoni kyytiin alkusyksystä -84, eihän tuo olisi muuten hommia lopettanut, taisi muuten olla noin viides työmatka nelipyöräisellä. Toisen polven VR:läinen, äiteensä jynssäsi Haminan pikajunan vaunuja noin vuoteen -60. Eläkeseremonioiden jälkeen reissattiin sitten autolla aina ehtiessäni kaikki vanhat rataosat läpi, missä hän oli ollut konnarina ja kuulin jutut varmaan sataan kertaan.

Uskomaton muisti noilla vanhoilla matkustajajunan konnareilla, faijakin latoi joskus ulkomuistista kaikki seuraavan rataosuuden liikennepaikat ja osasi jopa ennustaa matka-ajan seuraavalle pysäkille, vaikka oli lävistänyt lippuja viimeksi vuoden ennen syntymääni, eli -64.

Faijan asemasta oli se hyöty, että pentuna sain matkustaa ykkösluokassa minne vain junalla pääsi ja lippuja oli reilusti käytössä, periaatteessa olisin voinut matkustaa kolmanneksen vuodesta. Henkilökuntalippu oli myös järjestyksenpitäjä vaunussa, 15-kesäinen kolli rauhotti ympäristön juopot sillä, että konnari totesi mun reissaavan ekan luokan henkilökuntalipulla paikallisjunassa. Aikoinaan faija nosti muutaman häirikön asemalaiturille pelkästään henkilökorttinsa valtuuksin, nuo olivat kovaa valuuttaa silloin. Laitureilla oli yleensä muutama siipipyöräveikko, jotka hoitelivat häiriköt vähin äänin vähemmän miellyttävään ympäristöön.

70-luvulla ajelimme herroiksi Kouvolaan tyhjissä RUK:n lomajunien palautuksissa. Armeija käytti Haminan vanhaa loppuun saakka, sotilasjunat kuormattiin siellä ja pitkät lomajunatkin ajettiin ihan asemalle asti ennen Onni Vilkkaan laivaston laajentumista. Vilkas ajoikin lomavuorot Lappia myöden loppuunsa saakka, kelta-vihreä vinttikoirabussi tuli tutuksi kaikkialla.

Tapsa M:lle pieni Hamina-knoppi:

Pienenä poikana Hietakylässä isoäitiäni tervehtiessä oli laitureilla vielä kiskoja. Milloin Hietakylän sataman raide purettiin ja oliko kyseessä useampi raide?

Ilmeisesti merikaupungin aivan ensimmäinen satama sijaitsi Hietakylän niemen nokassa.

Myönnän olevani vannoutunut kesäihminen. 8) Talvi pimeyksineen, pakkasineen, liukkauksineen, lumineen, loskineen ja paksuine vaatekertoineen on minusta olemassa lähinnä vain kontrastina, korostamassa kesän hienoutta. Joskin kivan näköisiä maisemat myös talvella ovat. Pidän kesälomani kahdessa osassa, joista ensimmäinen on heinäkuun kahdella ekalla viikolla, toinen elokuun kahdella vikalla viikolla.

Kohta viikon olenkin siis jo ehtinyt naatiskella lomasta. (Kesästä muistan toki nautiskella myös töissä ollessani.) Matkustimme loman aluksi bussilla Kauhajoelle, josta vaimoni on kotoisin. Lainasinpa siellä appiukon Mondeonkin pariksi tunniksi – käytiin Peräseinäjoella ikuistamassa ”teippijuna”. Hyvin kulki kärry, vaikka vähän tietysti piti varoa klommottamasta helmoja, appiukko on sentään aito Härmän häjy. ;) Palasin eilen Seinäjoen kautta yksin edeltä kotiin, vapauttaen äitini huolehtimasta kissoista. Vaimo jäi vielä loppuviikoksi kotipuoleensa. Tuossa viime yönä heräilin kolmelta kuvaamaan the Happojunan ja ruokkimaan samalla hyttysiä. On se keveää näin kesällä.

Ensi viikolla ajattelin ostaa bussipassin ja käydä heittämässä jonkinlaisen rundin junabongailun merkeissä. Tämän matsin VR Group hävisi. Oy Matkahuolto Ab teki edullisemman tarjouksen. Linja-autolla sitä paitsi pääsee moniin sellaisiinkin paikkoihin, joissa juna ei pysähdy.

Loman jälkimmäiselle osiolle, elokuun loppuun, mietin yhtenä sellaista skenaariota, että matkustaisin kaurismäkeläisimmästä kaupungistamme Porista klo 15:15 pikavuorolla Jyväskylään. Vuoro on minusta elävä legenda. Vielä muutama vuosi sitten vuoro loppui Virroille, ja sitä liikennöi Artturi Anttila loppuunajetulla Kutterilla. Nyt vuoroa ajaa Satakunnan Liikenne yhteistyössä Jyväskylän Liikenteen kanssa. Vuoro kohtaa vastaparinsa Kihniössä, jossa kuljettajat vaihtuvat päittäin. Samalla rohkeimmat ja nälkäisimmät/janoisimmat matkustajat rynnivät Kihniön Siwaan. ;D Vuoron käyttämä pikitie Vt 23 seurailee monin paikoin Mierontietä. Loppumatkasta vuoro ajaa usein kilvan H 450:n kanssa. Pari kertaa on tullut matkustettua sillä Haapamäelle tai Jyväskylään. Jyväskylästä takaisin rannikolle voisin palailla polkupyörällä seuraillen rautatietä Tampereen kautta. Siellä on tunneleita, Markkulan siltaa, Siuroa jne. Matkassa hurahtaisi helposti viikkokin.

Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla.

Mukavaa loppukesää .orglaisille! :)

Samaa kurjuutta täällä. Peili irtosi ja runko meni JASsille hoidettavaksi, ja ainakin pari viikkoa menee. Mutta ilmeisesti se saadaan kuntoon hyvissä ajoin ennen museopäiviä. Muuten ahdistaa rajusti, vaikka saankin huonomman rungon lainaan.

Harmi. 5D palvellee muuten oikein hyvin? Mikä on lainarunkosi?

Vanhemmilla on 1000D, jota ajattelin pyytää lainaan. Olen hieman harkinnut rungon vuokraamistakin, mutta sinä viikonloppuna  on myös yhdet bileet, jossa on aina riski että runko saa siipeensä. Ja sitten siinä on sekin, että jos nyt testaa 5D Mark III:sta, sitä alkaa tehdä mieli aivan liikaa. Jossain vaiheessa olen ajatellut sellaisen ostaa, mutta tänä kesänä on muita rahareikiä korkeammilla prioriteeteilla.

5D on ihan OK junahommiin. Tarkennus on hieman vanhanaikainen, mutta junakuvauksessa ylivoimainen valtaosa ruuduista on tarkennettu minne pitää. Hämärässä saisi herkkyyttä olla enemmän, mutta ison kennon ansiosta kohinat ovat jokseenkin siedettäviä vielä 1600 herkkyydellä.

5D Mark III olisi kyllä mainio. Tosin omaan käyttööni se luultavasti olisi ominaisuuksiltaan reilusti yliampuva. Mutta täyskenno on aina täyskenno. :)