Resiina-keskustelu

Rautatiet ja harrastus => Radat ja laitteet => Aiheen aloitti: Jukka Viitala - Heinäkuu 03, 2012, 21:35:06



Otsikko: Sauvon kalkkirata
Kirjoitti: Jukka Viitala - Heinäkuu 03, 2012, 21:35:06
Yksi kapsu, josta ei varmaan ole kukaan kuullut, on liikkunut Sauvon Järvenkylän ja Marjaniemen välillä. Linnuntietä välimatkaa tulee yli 3 km, joten kyseessä ei ole ollut mikään vähäinen pätkä. Järvenkylässä on 3 vanhaa kalkkilouhosta ja ilmeisesti neljäs haudattuna edellisten väliseen peltoon (näkemäni vanha valokuva esitti kuoppaa ja näkyvät ovat rinteissä) ja alueella olleelta kalkkiuunilta on ollut rautatie Marjaniemen laivalaiturille. Ratapenkasta ei ole muuta tietoa, kuin puolimatkassa oleva Kaukorannantie, joka on vanha penger, siitä Marjaniemeen maatalous on hävittänyt radan. Penger on todennäköisesti olemassa Kaukorannantieltä luoteeseen olevassa metsäsaarekkeessa, ainakin rajalinja ja ilmakuva osoittavat suuntaa ja edelleen tienä pellolla kohti Järvenkylää. Toiminta on ollut aktiivista noin sata vuotta sitten ja muutamia vuosia sitten Nordkalk oli kovasti kiinnostunut alueesta.

Louhosten sijainti: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kalkkikaivos&srs=EPSG%3A3067&y=6693890&mode=rasta&x=269147&lang=fi ja Marjaniemen sataman: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Satama&srs=EPSG%3A3067&y=6691670&mode=rasta&x=271647&lang=fi Kaukorannantie löytyy Marjaniemestä länteen olevan Kalkkimäen lounaispuolelta, Kalkkimäen itäpäässäkin on kalkkilouhos, mutta se vaikuttaa olevan nuorempaa perua.

Sauvon ja Paimion alueella on runsaasti kalkkiesiintymiä, mutta Paraisten kokoluokkaa olevaa esiintymää ei ole sinne siunaantunut, tai sitten sitä ei vain ole löydetty...

Tästäpä sitten pähkäilemään, eli raideleveys? Kalusto? Kuinka kauan toiminnassa ja mitä kalustolle kävi?

Päivitys: GTK:n graafien mukaan kaivos olisi toiminut 1800-luvun ajan, jossain Sauvon historiikissa sen mainittiin toimineen johonkin 1920-luvun lopulle. Lähellä ollut Mariken kaivos toimi ilmeisesti vain 1800-luvulla ja Kalkkimäestä ei ole mainintaa. Ilmeisesti lama ja isojen poikien, Lohjan ja Paraisten, kauppatapa tappoi pienemmät yrittäjät. Kalkkimäen viimeisin louhinta viittaa johonkin sotien jälkeiseen aikaan, mahdollisesti paikallisen maatalouden tarpeisiin tai Salon sokeritehtaalle, ehkä jopa isojen poikien koelouhintaa.