|
Otsikko: Itsemurhan tekijä voi pilata ammattikuljettajan työkyvyn Kirjoitti: Joonas Lassila - Heinäkuu 07, 2012, 23:24:08 Kun itsemurhan tekijä hyppää junan alle tai ajaa päin rekkaa, joutuu uhriksi myös toisen pahoinvointiin syytön ammattikuljettaja. Kuljettaja voi vammautua paitsi fyysisesti myös henkisesti.
– Rekan hytissä ei ole robotti, vaan ajatteleva, tunteva ja yleensä perheellinen mies tai nainen, painottaa toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen raskaan liikenteen kuljettajajärjestöstä Rahtareista. Lehtinen kertoo, että itsemurhaan osalliseksi joutuminen vaikuttaa kuljettajiin eri tavoin. – Osa voi selvitä vähäisillä vaurioilla, toisilla mielenterveys järkkyy. Ei voi lähteä enää rattiin, koska pelkää vastaavaa tilannetta. Puhumme, että kuljettaja saa ikään kuin hiutalekuumeen. Jos onnettomuus on sattunut lumisateella, kuljettaja pelkää samanlaisissa olosuhteissa, hän sanoo. Pahimmillaan itsemurhan tekijä voi pilata ammattikuljettajan työkyvyn ja elämän. Tilanne on usein vaikein raskaassa liikenteessä, jossa 90 prosenttia yrityksistä on yhden tai kahden auton yrityksiä. – Yhden auton yrittäjällä menee auto alta, työ alta ja terveys alta. Jos työkalu on romuna pöheikössä, ei sovittuja kuljetuksia pysty hoitamaan ja asiakassuhteet menevät, Lehtinen toteaa. Takahikiällä apu kaukana Liikenneitsemurhiin osallisiksi joutuville ammattikuljettajille annetaan apua vaihtelevasti. VR:n ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) mukaan junan-, metron- ja raitiovaununkuljettajilla on aina oikeus saada tukea työterveydestä. VR:llä kuljettaja vaihdetaan heti kun mahdollista. Hän korkeintaan siirtää junan seuraavalle asemalle. Myös HKL:llä kuljettajan työpäivä päättyy heti. – Ei jätetä sen varaan, uskooko kuljettaja pystyvänsä jatkamaan vai ei. Työnjohto hoitaa vaihtokuljettajan, keskustelee kuljettajan kanssa niin pitkään kuin kuljettaja haluaa ja ohjaa hänet tarvittaessa työterveyshuoltoon. Kuljettaja voi miettiä pitkäänkin, miksi hän ei tehnyt sitä tai tätä, mutta käytännössä on hyvin vähän mahdollisuuksia tehdä mitään, kertoo HKL:n työsuojelupäällikkö Jyri Kaisla. Tilanne on heikompi raskaassa tieliikenteessä. VR ja HKL luokittelevat kuljettajan kohtaamat itsemurhat tyypillisesti työtapaturmiksi. Rekkaliikenteessä ne saatetaan laskea liikennevahingoiksi, joiden jälkeen pitäisi pystyä ajamaan heti. Tällöin myöskään työterveyshuolto ei tule mukaan automaattisesti. – Apua pitäisi saada välittömästi terveyskeskuksen kautta, mutta nämä sattuvat usein, kun kuljettaja on jossain takahikiällä. Silloin voi olla vaikea löytää heti apua, Rahtarien Lehtinen kertoo. Alan yritysten etujärjestöstä Suomen kuljetus ja logistiikka SKALista kerrotaan, että ongelmana on usein tilanteiden ainutkertaisuus yksittäiselle kuljetusyritykselle. Toimintatapoja ei ole valmiina toisin kuin esimerkiksi VR:llä ja HKL:llä, joissa tilanne kohdataan useammin. – Ei ole ketään, joka ottaisi tilanteen haltuun, sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Vertaistuki paikkaa Tuen saamista on yritetty helpottaa vertaistukijärjestelmällä, joka on pyörinyt kolme vuotta. SKAL on kouluttanut Suomen Punaisen Ristin avulla noin 20 vapaaehtoista vertaistukijoiksi, jotka antavat kuuntelu- ja keskusteluapua haluaville. – Vapaaehtoiset ovat tavalla tai toisella olleet vastaavanlaisessa tilanteessa. Jos heistä vähänkään tuntuu, että asianomainen saattaisi tarvita ammattiapua, he ohjaavat eteenpäin, Lehtonen kertoo. Kaleva (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/itsemurhan-tekija-voi-pilata-ammattikuljettajan-tyokyvyn/598807/) |