Resiina-keskustelu

Olen joskus miettinyt, mitä liikennepaikkojen (samalla myös kuntien) nimet oikeastaan tarkoittavat. On olemassa paljon selviä nimiä, kuten vaikkapa Koivumäki. Mäki, jolla kasvaa / on kasvanut koivu/-ja. Turku tarkoittaa toria ynnä muuta sen tapaista. Mutta mitä tarkoittaa esimerkiksi Parikkala? Mistä nimi on lähtöisin? Mikä voisi olla "Parikka"? Muitakin esimerkkejä on, vaikkapa Kihniö. Mitä se sana tarkoittaa?

Kertokaa jos tiedätte, ja lisätkää muitakin esimerkkejä, voi olla ihan mielenkiintoisia juttuja.

Muistelen, että joku olisi julkaissut kirjan Suomen paikannimien etymologioista, mutten yhtäkkiä saa päähäni kuka se on. Yritän palauttaa mieleeni.

Parikkala tullee sanasta parikka, joka Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Hki 1985) mukaan on sama kuin paritsa, joka taas tarkoittaa "kaupasta tai vaihdettaessa saatua voittoa, välirahaa, kaupantekijäisiä, harjakaisryyppyä" ja on alkuperältään venäläinen sana. Parikkala tarkoittaisi siis tämän mukaan jonkinlaista kauppapaikkaa. En ole kieliteteilijä enkä tunne lainkaan Parikkalan seudun paikallishistoriaa, joten päättelyni saattoi mennä pieleenkin.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille joka osaa selittää nimen Vanattara. Suomen kielitoimistolta ei löytynyt luotettavaa selitystä.
Kun isäni, karjalan siirtolainen, hankki pientilan Lempäälästä, ja paikalle piti keksiä nimi, joku maanmittari tms. ehdotti nimeä Vanattara, koska sen niminen talo tai torppa oli aikoinaan  seudulla sijainnut. Sittemmin tilaa halkovalle radalle tuli Vanattaran seisake, joka ensin siirrettiin vähän Tampereen suuntaan ja myöhemmin  lakkautettiin. Lähimailla oleva raiteenvaihtopaikka kantaa edelleen samaa nimeä.

Suosittelen kaikille paikkakuntien nimihistoriasta kiinnostuneille Karttakeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa Suomalaista paikannimikirjaa.

Kirjan mukaan Parikkalan nimi juontuu vuodelta 1589, jolloin Pylkkölän kylän verokirjaan merkittiin talonpoika Nils Parikka, joka oli muuttanut Jääsken kihlakunnasta. Tämän uudisasukkaan Parikkala-nimisen talon maille rakennettiin 1600-luvun lopulla luterilainen kirkko, jota alettiin nimittää Parikkalan kirkoksi.

Sanan parikka taustan Timo onkin tuossa edellä selvittänyt.

Edellä mainittu kirja tarjoaa Kihniön nimen alkuperäksi samaa, joka löytyy wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kihni%C3%B6   Kihnata = hangata, kulkea tai tehdä jotain vaivalloisesti.

Mistä tuollaisen kirjan saa? Löytyvätkö esim.  nimet Rämsöö ja Krääkkiö?

Krääkki = kuokka, ja Krääkkiö on yhtä kuin krääkillä raivattu alue. Rämsöötä ja aiemmin kysyttyä Vanattaraa kirjasta ei löydy.

Kirjaa saa vielä hankittua. En tässä ala mainostaa kauppapaikkoja, mutta laittamalla Googleen hakusanaksi ”Suomalainen paikannimikirja” löytyy heti ainakin 3 verkko-ostospaikkaa. Kannattaa katsella ja kysellä myös perinteisistä analogisista kirjakaupoista, ja ensiavun tarjoaa toki lähin hyvinvarustettu kirjasto.

Krääkkiön selitys on minullekin tuttu. Rämsöö on niitä Vesilahden kyliä. Nimen alkuperää en tiedä.
Tämä Vanattara on minulle tosi ongelma. Jotain sen pitää tarkoittaa, koska nimi on ollut käytössä varmaan  jo  1800-luvulla.

Tuota Suomalaista paikannimikirjaa minäkin ajoin aamulla takaa, mutten muistanut silloin nimeä. Hyvä, että löytyi. Kirjan päätoimittaja muuten on sopivasti Sirkka Paikkala. Kirja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisu nro 146.

Suomen paikannimistössähän on suomenkielisten nimien lisäksi myös esimerkiksi saamelaisia ja germaanisia/ruotsalaisia nimiä, jotka usein ovat aikojen kuluessa vääntyneet mikä enemmän, mikä vähemmän.

Syntymäkaupunkini Lappeerannan nimistä tiedän jonkin verran. Lappeellaan = kumossa, vinossa. No rannan tietävät kaikki. Lappeenrannan kaupunkihan on rakennettu Saimaan rannalle, korkean mäen päälle. Eli melkoinen osa kaupungista on juurikin lappeellaan. Mäen yksi huippu, "Vesitorninmäki", on tuossa: http://tinyurl.com/cw2woap . Siitä kohtaa kaikki kadut lähtevät alamäkeen. --- Toinen selitys löytyy Wikipediasta..."sen ajan ruotsin kielessä sana lapp viittasi metsäläisiin eikä nykykielen mukaisesti saamelaisiin." Lappeenrannan vaakunassahan on metsäläinen, johon viittaankin seuraavassa.

Se suomenkielisestä nimestä. Entäpä Villmanstrand? Vaakunan metsäläinenhän voisi olla "villimies", josta "Villman-" osa juontuisi. Eli Villmanstrand = Villimiehenranta.

- - -

Mitähän tarkoittaa Kouvola?

Kouvola:

Lappeenrannassa tosin kaupunki on toissijainen - ensin on Lappeen eli Lapveden pitäjä ja kihlakunta.

Lappeenrannan nimi on johdettu kaupungin emäpitajän Lappeen nimestä. Ja Lappee puolestaan perustuu Lapvesi-nimen d:ttömiin taivutusmuotoihin (Lapveen -> Lappeen). Lapvesi on tarkoittanut Saimaan eteläistä osaa.

Toisaalta nimenosat Lap ja Lappa ovat liittyneet sanoihin Lappi ja lappalainen, ja Lappeen nimi on voinut viitata myös seudulla vallinneeseen saamelaisasutukseen.

Saamelaisasutukseen perustuu myös kaupungin ruotsinkielinen nimi. Keskiajalla saamelaisia pidettiin sivistymättöminä ja villeinä. Siitä Vildman (-> Villman)

Suosittelen edelleenkin edellä mainitsemani kirjan hankkimista tai marssimista huomenna lähimpään kirjastoon..

Timo ja Jukka veivätkin tämän. Mutta tosiaan sen "lappeellaan" -selityksen olen myös kuullut, mistä lie lähtenyt  :-\ Lappeenrannassa on muuten edelleen Lapvesi -niminen paikka, tuolla: http://tinyurl.com/lapvesi Eli siellä Lauritsalan "takana". Liekö asutus ollut alunperin siellä?

On olemassa myös sukunimi Lappeteläinen. Liittyneeköhän se Lapveteen?

Joku kyseli Kouvolaa. Tullee vanhasta etunimestä Kouvo. Kouvo on myös sukunimi.

Sitten seuraavaksi tietenkin pitää kysyä, että mikähän on "kouvo"?

Nimi on alunperin ollut Lap(p)veteläinen. Väestörekisterikeskuksen sukunimihaulla löytyy osumia kaikilla kolmella vaihtoehdolla. Todennäköisesti kytkös Lapveteen on olemassa.

Wanhojen ja nykyaikaisempienkin karttojen mukaan Kouvola sijaitsee nykykouvolasta noin 5 km etelään. Paikka, jossa Kouvola sijaitsee, tunnetaan kartoissa nimellä Karhula. Nimi taisi olla varattuna vuonna 6 joten... Kouvola. Suomen turhin kaupunki.

[/quote]