Resiina-keskustelu

Pieni Kempele Oulun kupeessa haaveilee omasta rautatieasemasta paikallisen raideliikenteen käyttöön. Aseman alueelle ajatellaan asutuskeskittymää, josta ihmiset pääsisivät kerrostalon hissillä Pikku-Pasilan asemalle.

Kempele haluaa takaisin oman rautatieasemansa, jotta kuntaan saataisiin henkilöliikennettä. Ajatus on saanut kipinän kaksoisraiteesta. Kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mukaan Oulusta etelään kulkevan kaksoisraiteen joukkoliikennevaikutus on merkittävä.

Kunta on ennakoinut tulevaa ja suunnitellut suurempaa asutustaajamaa nykyisen kuntakeskuksen pohjoispuolelle.

- Kun taajaman halkoo kaksoisraide, niin samassa yhteydessä voidaan toteuttaa niin kutsuttu Pikku-Pasila, kunnanjohtaja Kari Ahokas sanoo ja kuvailee, että taajamassa asuvat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, alueella on työpaikkoja ja palveluita.

- Sitten voidaan laskeutua hissillä kerrostalosta, josta on helppo jatkaa junalla vaikkapa töihin, harrastuksiin tai palveluita hakemaan joko pohjoiseen tai etelään.

Kari Ahokas sanoo, että hankkeella haetaan helpotusta myös Oulun seudun hiukan pulmalliseen joukkoliikenteeseen. Suunnitelmien mukaan juna voisi jatkaa Liminkaan ja lentoasemalle olisi junayhteys Oulusta.

- Kempeleen Pikku-Pasilan kautta joukkoliikennettä voitaisiin tukea yksityisliikennesyötöillä, jotka perustuvat polkupyöräilyyn, mopoiluun, kävelyyn ja omaan autoon.

- Miten niin liian lähellä, kunnanjohtaja Kari Ahokas hämmästelee kysymystä Oulun ja rautatieaseman sijaintia reilun kymmenen kilometrin säteellä Kempeleestä.

- Ennen maailmassa rautatieasemia oli muutaman kilometrin välein. Miksei Pohjois-Suomen tiheimmin asutulla alueella voisi olla useampi rautatieasema, jotta ne palvelisivat paremmin, Ahokas puolustaa kaavailuja ja lisää, ettei kyse ole kaukoliikennerautatieasemasta vaan seisakista, joka palvelisi joukkoliikennettä rautatiellä.

Liikennevirasto ja Kempeleen kunta neuvottelevat Kempeleen rautatieaseman ottamisesta uudelleen käyttöön syyskuussa. Kunnanjohtaja Kari Ahokkaan mukaan neuvottelut eivät kuitenkaan johda nopeasti rakentamiseen.

- Kyllä tässä siirrytään tämän vuosikymmenen loppupuolelle.

Ahokkaan mukaan VR ja rautatiehallintoviranomaiset ovat olleet kiinnostuneita kehittämään vastaavanlaisia palvelukokonaisuuksia. Oulun seutu ja Kempeleen taajaman kehittäminen on yksi merkittävä vaihtoehto. Liikennevirasto suhtautuu periaatteessa myönteisesti ajatukseen, mutta rahoitus on vielä hämärän peitossa.

-  Raha ja sen riittävyys ovat ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa tästä eteenpäin todella merkittävästi. En pysty ottamaan kantaa kustannusten jakautumiseen, mutta se on erilliskysymys, joka pitää sitten ratkaista. Periaatteelliset asiat, käytännön toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus pohditaan ensin.

Ahokkaan mukaan Pikku-Pasila voisi olla toteutettavissa yhteiskunnan ja yksityisen varoilla tulevina vuosina.

Kuntalaiset eivät vielä ole tuoreeseen ideaan ehtineet ottaa kantaa, mutta kunnanjohtajan mukaan ihmiset suhtautuvat yleensä myönteisesti uusien palveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen.