Resiina-keskustelu

VR:n kaukoliikenteen junista 90,6 prosenttia saapui viime vuonna määräasemalleen ajoissa eli korkeintaan viisi minuuttia myöhässä.  VR pitää lukemaa hyvänä, sillä täsmällisyystavoite on 90,0 prosenttia. Marras–joulukuussa kaukoliikenteen täsmällisyys oli 90,3 prosenttia. Aikataulustaan yli viisitoista minuuttia myöhästyi 3,5 prosenttia junista.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys jäi tavoitteestaan. Lähijunien täsmällisyys vuonna 2008 oli 95,9 proenttia, kun tavoite oli vajaat kaksi prosenttiyksikköä korkeampi.

tekniikka&talous (http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article203794.ece?s=r&wtm=-09012009)

Hienoa, että yritys on tyytyväinen saavutukseensa. Mikähän myöhästymis prosentti olisikaan, jos jo yhden minuutin myöhästyminen lasketaan myöhästymiseksi? Joka on tietenkin kohtuuton ajatus, yrityksen kannalta. Maksavan asiakkaan näkökulmasta, se on kuitenkin myöhästymistä.
Eikö parempaan lopputulokseen päästäisi, rukkaamalla tavoitteita? Esim. pitää myöhästyä 22 min ennen kuin on oikeata myöhästymistä, jos tulee jotakin yllättävää, kuten lunta, hellettä, kovaa tuulta, sähkökatkoksia, matkustajaruuhkasta puhumattakaan, näiden seurauksista johtuvia myöhästymisiä ei laskettaisi myöhästymisiksi. Jos hyväksytään tavoitteeksi 90%, se ei ole järin kunnianhimoinen tavoite, oikeastaan ei yhtään mitään! Eikö samalla, olisi voitu laittaa tavoitteeksi 50%. Myöhästymistilasto näyttäisi silloin todella mallikelpoiselle.

Miksi ihmeessä sen rajan pitäisi olla yksi minuutti? Miksei samantien vaikka 30 sekuntia? Jos matka on satoja kilometrejä, on aika ällistyttävä saavutus saada se ajettua minuutilleen samaan aikaan joka päivä, vaikka ovien välissä seisoisi matkustajia väliasemilla tai jotain muuta vastaavaa. Noin pitkällä matkalla voi kuitenkin käydä kaikenlaista, joten kai kuka tahansa järkevä varaa kaukoliikenteen matkojen vaihtoihin sen 10 minuuttia pelivaraa?

Hyvä Tuukka. Kysymys ei ole maksavan asiakkaan joustavuudesta ja ymmärryksestä huomioida, erilaisia asioita, joita matkanvarrella saattaa mahdollisesti sattua. Kysymyksessä on myöhästymistilastosta ja sen lähes olemattomasta tavoitteesta. Jos tavoitetaso on tuollainen ja tulos nippa nappa. Hommahan on kuin suunnitelmatalouden oppikirjasta, olematonta puuhastelua. Tuukka oletko seurannut matkalipun tietoja? Perille tuloaika, poikkeaa huomattavan usein ilmoitetusta, ilmeisesti minulla on moukan tuuria, väärä päivä, väärä juna ym. Minulla on henkilökohtaista kokemusta asiasta, koska kuljen kaukojunilla. Junakokemukseni ei ole pelkästään valokuvauksen ja internetin varassa.  Matkanhinta, se on ja pysyy, siinä liikenteenharjoittaja on saavuttanut 100% täsmällisyyden. Miksei pysty molemmissa samaan? Ei tarvitse, ei huvita.

Omakohtaisesti täytyy tosiaan ihmetellä kuinka HYVIN sitä pystyy pitämään junan lähiliikenteessä aikataulussaan kun siirtymään on karkeasti 2-3min aikaa ja ruuhka-aikaan junaan noustaan asemalla siitä yhdestä ainokaisesta ovesta,kun junassahan ei ole muita ovia.
Kaukoliikenteen puolella mielestäni pysytään hyvin aikataulussa.En tiedä enkä omista suurempia tietoja muun euroopan tilanteesta junien täsmällisyyden suhteen,mutta rohkenen väittä täällä kotoisessa ainaisen marinan maassa tuon olevan parhaimmistoa euroopassa. ::)

Kyllä minuutinkin aikataulusta jälkeen jääminen on myöhästymistä, koska aikataulut on laadittu nimenomaan ko. tarkkuudella. Myöhästymisen syy on sitten jo toinen juttu.

No mut aikataulut on laadittu lähinnä kätevimmän yksikön tarkkuudella. Meikäläisten käyttämässä järjestelmässä valittavissa olevat yksiköt ovat:
sekunti
minuutti
tunti
päivä

Mahdollisesti myös puolituntinen tai vartti olisi mahdollista. Minuutin valitseminen tarkkuudeksi ei kuitenkaan tarkoita, että nimenomaan minuutti olisi oikeasti realistinen valinta virhemarginaaliksi.
Tietysti tarkempaa tietoa junan saapumisajasta tarvitaan, jotta jotensakin tiedetään, missä järjestyksessä junien on suunniteltu asemalle tulevan jne.

In any case, en pidä käytännössä mahdollisena junien kulkua alle minuutin virhemarginaalilla.
Lähiliikenteessä 2-3 minuutin myöhästyminen on mulle aivan yks hailee, kaukoliikenteessä 5-10 minuuttia sitten se raja. 10min alkaa jo vähän kismittää, mutta ei sekään vielä missään nimessä vihaksi pistä.
Mun silmissä tuollainen "kun aikatauluissa lukee minuutintarkka aika, niin sitten kans sen mukaan ajetaan", on ihan turhaa niuhottamista. VR:llä on osin ihan rakenteellista ongelmaa aikataulujensa kanssa, mutta pääosin muutaman minuutin myöhästymiset ovat selkeitä force majeure -tapauksia (jos oven välissä on mummeli, aiheutuisi hänelle tervezsriski junan lähtemisestä liikkeelle.)

Paitsi VR:n aikataulunlaatija.

Junien myöhästymiset ovat usein ketjuja, joiden alkuperäisiä syitä olisi syytä tutkia tarkemmin. Yksi myöhästyminen, olipa sen syynä sitten sää, kaluston hajoaminen, radan ongelmat tai jokin muu, aiheuttaa ketjuna muita myöhästymisiä, ja ne aiheuttavat edelleen uusia myöhästymisiä kun junat odottelevat joko matkustajia, henkilökuntaa, vastaantulijoita yksiraiteisella rataosalla  tai kalustoa saapuvaksi jotta juna voidaan ylipäätään laittaa liikenteeseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni näistä myöhästymisketjuista johtuu operaattorista eli VR:stä ja kuinka moni radanpitäjästä eli RHK:sta.

Matkustajan kannalta on erinomaisen hienoa VR:n tapa hoitaa jatkoyhteydet myöhästymistilanteissa. Kaikki pääsevät aina perille, vaikka joskus tietysti harmittaa. VR ei kuitenkaan hoida jatkoyhteyksien toteutumista muihin liikennevälineisiin, ja myöhästyneen junan seuraus saattaa olla bussista myöhästyminen. Liikennejärjestelmien yhteensovittamiseen pitäisi löytää paremmat keinot.

- Tomi

Ei varmaan paljon lämmitä, jos myöhästyt ulkomaan lennolta. Mahtaneeko VR maksaa uuden lentolipun?

Täältä https://rhk-fi.directo.fi/radan_kaytto/kauko-ja_lahiliikenteen_tasmall/ löytyy vastaus tuohon kysymykseen.

Kuljin viimevuonna, Satakunnan liikenteen, Lauttakylän auto, Koiviston auto, Haldin&Rose, Veolia, Pekola, Pohjolan matka ja Soisalon liikenteen linja-autoilla. Osalla useita kertoja vuoden aikana, meno ja meno/paluu. Pitkiäkin matkoja, yksi yhteinen piirre niillä oli, ne tulivat aikataulussa ilmoitettuna ajankohtana perille ja jos oikein tarkkoja ollaan, ensimmäinen matkustaja poistui bussista, pääsääntöisesti minuuttia ennen ilmoitettua saapumisaikaa. Pisin tekemäni matka oli 527km, ensimmäinen matkustaja poistui 2 min ennen ilmoitettua saapumisaikaa. Molemmat myöhästymiset: Meno Vaasaan, ensimmäinen matkustaja poistui, 4min aikataulun mukaisen tuloajan jälkeen Vaasan linja-auto asemalla, syy myöhästymiseen, "matkustajaruuhka Ylimarkku ja Pirttikylä". Tulo Poriin Helsingistä, jäin välipysäkillä pois, 2min aikaa ajaa linja-autoasemalle, matkalla kolmet liikennevalot, tuskin kerkis.  Joillakin nämä hommat onnistuvat, toisilla taas ei. Mistähän se johtuu, olisko vain ja ainoastaan, asenne? En yritäkään, katsoa tätä asiaa, laaja-alaisesti, kaikkia osapuolia ymmärtävänä. Katson vain ja ainoastaan, täyden hinnan maksavana, ymmärtämättömänä nihilisti "asiakkaana".  Mikä se semonen on, että Suomessa on keskimääräistä paremmin rautatieliikenteessä aikataulu hallussa? Jos jopa on, sittenkö ei tarvitse tehdä mitään parantaakseen? Mitä, jos tilipussissa olisi vai 90,6% sovitusta? Kansainvälisessä vertailussa aivan kelpo suoritus, kelpaisko?  ::)

Aikataulu sisältää junan suunnitellut lähtö- ja tuloajat. VR lupaa, että juna on perillä kaukoliikenteessä 5 minuutin sisällä aikatauluun merkitystä suunnitelmasta. Lähiliikenteessä lupaa, että on perillä 3 minuutin sisällä aikatauluun merkitystä suunnitelmasta. Jos tähän ei päästä, on epäonnistuttu luvatun palvelun tarjoamisesta, eli on myöhästytty.

Ei tässä tuon monimutkaisemmasta asiasta liene kyse.

Matkustjaruuhka Ylimarkussa ja Pirttikylässä!!!  :o  :D

/Pirttikylän mies Robert

Pienin käytetty aikayksikkö on minuutti. Tulo- ja lähtöajalla on pelivaraa lähes minuutti. Siis jos lähtö tai tulo on ilmoitettu klo 12.00, juna on aikataulussaan, jos kello on 12:00:00-12:00:59. Sekunteja ei ole otettu käyttöön.

Ei voi myöskään sanoa, että juna lähti "lähes minuutin myöhässä", jos lähtö tapahtui vaikkapa 12:00:50. Se on kuitenkin ajassaan. Pyrkimys on kuitenkin lähteä 12:00:00, joka on se ensimmäinen sallittu sekuntiaika.

Jos kaikki tekniikka ja ihmiset toimisi kuten pitäisi, ei myöhästymisiä tapahtuisi. Se ei vain ole niin. RHK:lla on netissä suppea aikataulunlaadintaohje, josta selviää joitakin asiaan liittyviä perusasioita, joita otetaan huomioon. VR:n ensimmäiset ja paljon yksityiskohtaisemmat ohjeet eri rataosille ja eri kalustoille on painettu ensikertaa jo 1913.

Sanokoon liikennöijä mitä tahtoo, mutta minuutinkin myöhästyminen on asiakkaalle myöhästymistä. Jos juna on vaikka neljä minuuttia myöhässä, se ei tunnu aina isolta, mutta jos vaikka paikallisbussi lähteekin viisi minuuttia junan tuloajan jälkeen, saattaa se harmittaa. Tai jos vuoro olikin päivän viimeinen. Vaikka ei-virallisia jatkoyhteyksiä olisikin yllinkyllin, aiheuttaa turha odotus silti naamanvääntymistä.

Vaikka Suomessa asiat tehdään niinkuin tehdään, niin kyllä myöhästymistä voidaan mitata myös sekunneissa - ainakin Saksassa. Jonain vuonna Berliinin U-Bahnin keskimääräinen myöhästyminen oli jopa 12 sekuntia. Kyllä varmaan saksalaisilla otti sydämestä. :D Olisi kyllä mielenkiintoista seurattavaa, jos myöhästymistä mitattaisiinkin minuuteissa. Voisi 90% olla aika kiperä tavoite.

Joo Robert, näin oli, 6 tai 7 matkustajaa! Taisi tulla, koko viikon väki yhteen vuoroon. Kertoiko paikallinen lehti tapahtumasta? Oikeasti vuoroa hidastaa mummeli, joka ajoi keskellä tietä, huimaa 40-50km vauhtia ja ohi ei päästy, ennen kuin se kääntyi sivutielle.  ;D

On se hyvä, että olen päässyt eroon teidän kiireisten ihmisten palvelemisesta. Johan tuollainen ainainen kellon tiirailu aiheuttaa stressiä ja vähemmästäkin valituksen aiheiden etsiskelystä saa vatsahaavan. Kyllä sitä ennenkin aina päästiin perille - ennemmin tai myöhemmin - vaikka työläisjunat välillä pysähtelivät oudoilla paikoilla tai iltayön viimeiset junat päästivät matkustajia pois kyydistä omilla ylikäytävillään, kaikki olivat tyytyväisiä, paitsi joskus kyytiin erehtynyt VR:n tarkkailija. Laittakaa se TV tai tietokone iltaisin kiinni ja menkää nukkumaan, herätkää aamulla ajoissa, kävelkää rauhassa asemalle ja kiirehtimättä töihin - kyllähän noita junia kulkee muutaman minuutin välein ainakin Helsingin seudulla. Onkohan tuo kaikkialla kielletty tupakointi aiheuttanut lisää stressiä, rauhoittava tupakki-tauko katkaisisi mukavasti kiireisen rytmin silloin tällöin (museo-liikennöitsijät tuon tietävät). Kuollakko syöpään vai kiireen aiheuttamaan infarktiin...

Linkin takaa löytyy mielenkiintoista tietoa, mutta se ei kuitenkaan käsittele myöhästymisketjuja vaan yksittäisiä myöhästyneitä junia. Ratatekniikan merkittävä osuus myöhästymisen syynä antaa kuitenkin aihetta olettaa, että ratatekniikka on ollut perimmäisenä syynä myös moniin niistä myöhästymisistä, joita mainitut taulukot eivät listaa ratatekniikan syiksi.

- Tomi

No joo, se on totta, ettei tuolla tosiaan ole varsinaisesti myöhästymisketjuja esillä. Lisäksi missään ei ole kerrottu, millä periaatteella noita myöhästymisiä lajitellaan.

Jos juna jää turvalaitevian takia viisi minuuttia myöhään ja tästä riippumattomasti odottelee yhteysjunaa toiset viisi minuuttia muualla ja on perillä kahdeksan minuuttia myöhässä, niin mihin tilastoon tuo sitten mahtaa kuulua...

Hämmentävä tieto, kun ottaa huomioon että U5 tuntuu olevan useammin myöhässä kuin ajoissa - kai lähinnä siksi, että S5 on aina myöhässä ja sitä tarttee vartoa Wuhletalissa.
Ja tietysti on tosi paljon ratatöitäkin, ihan niinkuin millä tahansa metroverkolla. Ratatöiden aiheuttamat myöhästymiset lie siivottu tilastosta pois. Tilaston varsinaisen tarkoituksen kannalta ihan loogista, mutta matkustajaa tuommoinen tilasto hörisyttää :)

Lisäksi olisi mielenkiintoista varmistua siitä, että radanpidollisista syistä myöhästyvän liityntäyhteyden odottaminen lasketaan myöskin radanpidolliseksi myöhästymiseksi.

Tuo sun skenaariosi muuten olisi ainakin järkevintä tulkita neljän minuutin myöhästymiseksi molempiin kategorioihin, jos vain järjestelmät sen mahdollistavat.

Jos ja kun juna ei tule aikataulun mukaan perille, se on myöhästymistä, oli syy mikä tahansa. Vaikka syylliseksi todettaisiin organisaation alimmalla rapulla oleva, ulkoistettu siivooja. Sieltähän se helpoimmin ja yksinkertaisimmin taitaakin löytyäkin. Se on siitä huolimatta myöhästymistä, se ei siitä miksikään muutu.   :-\

Toki täytyy muistaa, että yhden junan myöhästyminen myöhästyttää useita muita junia yhteyksien takia, joka näkyy tilastoissa. Jos jatkoyhteys ei odota, täsmällisyys paranee, mutta palvelu huononee. Itse olen arvostanut sitä, että matkasuunnitelmani ja yhteydet pelaavat eikä kipumarginaali ole työmatkoillakaan minuutin luokkaa. Linja-autoliikenteessähän pääsääntöisesti pelataan viiden minuutin tarkkuudella pl. isompien kaupunkien liikenne.

Miten nämä otsikoinnit saadaan useasti näyttämään sellaisilta, että huonosti menee ja stressi kasvaa... Otsikot ovat mielikuvia luovia tekijöitä ja niiden on tarkoitus hätkähdyttää, mutta mikä ihme siinä on, ettei positiivisia asioita juurikaan mainita niissä koskaan? Itse itselleni vastaten - ne ei hätkähdytä.

"JUNIEN TÄSMÄLLISYYS MAAILMAN HUIPPULUOKKAA JÄLLEEN SUOMESSA"
"ASIAKKAAT TURVALLISESTI JA TÄSMÄLLISESTI PERILLE - 160km/h LUMISATEESSA"

Kyllähän se vain niin on, että jos täsmällisyys ja turvallisuus ovat vaakakupissa, niin toinen painaa enemmän kuin toinen. Sitä sopii miettiä ensi kerralla, kun sekunttiaikataululla on liikenteessä ja juna pysähtyy yksiraiteisella rataosalla odottamaan vastaantulijaa kohtauspaikalle... Haluaisitko itse olla siinä junassa, joka jatkaisi eteenpäin odottamatta ensin vastaantulijan saapumista kohtauspaikalle?

Itte ajan työmatkaa autolla sen 100km suuntaansa joka arkipäivä. Kotoa lähtiessä tiedät minuutin tarkkuudella saapumisajan töihin muusta liikenteestä huolimatta. Sinänsä ihmetyttää ettei radalla samaan pystytä koska sielä muu liikenne on jo ennalta tiedossa. Kaukoliikenteen junat näi ollen voisivat tulla vaikka sen minuutin etuajassa asemalle. :) Itsellä tuota varaa on yleensä useampi minuutti ennen kuin tarvitsee nopeutta nostaa. 
Junamatkustajana tuo 5min on varsin hyvä tarkkuus. Usein junamatkat on sen luontoisia että riittää aikatauluksi vaikka perilläolo aamupäivän aikana. Toki joutava odottelu aina harmittaa.
Jottei kenenkään tarvitse enää miettiä nii kyllä 200km/päivä -> 3.5viikkoa 24/7 kerkee miettimään kaikenlaista ja myös sitä kelloa katsomaan. :)

Tämä on tietysti totta. Ainoa ongelmahan tuossa on, että VR saa aina syyn myöhästymisestä niskoilleen vaikka syy (tai "syy") olisikin radanpitäjässä.

JT, se on tosi kätevä, siihen kun vetoaa ja sen taakse kätkeytyy, ei tarvitse tehdä mitään. Mitä nyt, hieman pyöritellä silmiään ja taivastella, ymmärtämättömien yksinkertaisten maksavien asiakkaiden ymmärtämättömyyttä. olisipa kaikissa muissakin yrityksissä JT!  Hieman yksinkertaistettuna, junanvaihto Pieksämäellä, lähtö viivästyy, syy, odotetaan Kuopion suunnalta tulevaa junaa ja siitä se taas kerran, kaikkien suureksi yllätykseksi lähtee, kuten jo viimeiset 10 vuotta! Eikö jo, olisi korkea aika ruveta toimimaan ja laittaa asia kuntoon? Harjoittelu aikaakin on ollut vasta 146 vuotta. Vai pitäisikö tehdä kahdet aikataulut, toiset asiakkaille ja toiset viranhaltijoille ja työntekijöille, joissa olisi esim. 15 minuutin aikaero? Silloin varmaankin, tultaisiin perille ajoissa tai etuajassa. Toisaaltaan, iso organisaatio onnistuisi senkin sössimään. Huono ja mauton ehdotus, unohdetaan typerä ajatus. :(

Kiinnostaisi kuulla, miten iso mies on onnistunut keräämään sisälleen noin paljon antipatioita VR:ää kohtaan.

Minäkö hapan?  ::) Eihän toki, kaikkea muuta.  Runsaasti viime vuonnakin, VR:n palveluita käytin ja useasti ajallaan tultiin perille. Huolissanihan minä olen VR:stä ja teidän työpaikoista, jos oikein huonosti käy, ei pääse vanhana työntekijän uuden isännän leipiin, jos ja kun, kilpailu tulee. Tämänhetkisellä asenteella ja pikkusievällä tilasto puuhastelulla ei pitkälle pötkitä. Vastaapa Topi, päästään aikakirjoihin ensimmäisenä "erittäin suosittu aihe lätkä" ;D.

Koska ihan pyydettiin, yritän vastata. Tosin en vastaa muuhun, kuin ainoaan löytämääni suoraan kysymykseen:


En tiedä pH-arvoasi. ;)

Teitpä pahan kysymyksen Topi. En tosiaankaan tiedä pH arvoani. Kävin jokin aika sitten ikäkausitarkastuksessa, jossa otettiin kaikki normaalit kokeet ja vähän ylimääräisiäkin, kun kauniisti ja markkinointihenkisesti esittivät. kaikki tulokset olivat ok, ei minkäänlaista aihetta huoleen. järkeä tai sen juoksua ei tutkittu, mitattu, en ainakaan huomannut. Osallistuin viime kesänä Cooperin testiin, tulos oli kiitettävä. Viimeisellä saikulla olen ollut keväällä 1984, kolme tai neljä päivää. Luulen olevani terve. Rautatieharrastus on ollut mukana elämässäni runsaat 40 vuotta, eikä ole näkyvissä että se vähenisi, ehkäpä päinvastoin. Vaunu.orgissa notkuminen on vain pieni ja vähäinen osa koko harrastuksesta. Väittäisin, että olen ollut koko ikäni "VR:n mies", enkä usko, että olisin hyppäämässä aidan toiselle puolen. Loppukuusta on tarkoitus käydä junalla Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kaikki edellä mainitut huomioon ottaen, tuskinpa pH:ni on kovin viturallaan, olisko vaikka 7 tasan. Olisiko minun syytä hieman tarkentaa aikatauluasiaa, olen tuonut hieman huolimattomasti ja yksinkertaistaen asian esille. Teilläkin on yrityksessänne "herratorni" jonne uskoisin näiden asioiden pääsääntöisesti kuuluvan, siellä on ilmeisesti henkilöitä joille maksetaan palkkaa tehdystä työstä, tai ainakin korvausta hukkaa menneestä työajasta, eikö vain? Siellä on ilmeisti henkilöitä, joiden työnkuvaan kuuluu kaikkien töiden ja toimien aikatauluttaminen, yhteensovittaminen, niiden eteenpäinvieminen, toteutuksen seuranta ja edelleen kehittäminen. Tuskinpa näitä hommia on jätetty herroille veturinkuljettajille, konduktööreille ja rahastajille, eiköhän se riitä kun hoitaa oman tonttinsa, jos kovasti osallistuu muille kuuluviin töihin, siinä saattaa jäädä oma tontti hoitamatta, olenko aivan väärässä? On myös todennäköistä, jos hommaa ei toteuteta alkupäässä huolella ja ajatuksella, eikä ongelmiin tartuta, siirtyvät ongelmat koko ketjun läpi, joka näkyy maksaville asiakkaille "jatkuvina ja toistuvina" myöhästymisinä. Mahdanko olla kovin väärässä? Pieni esimerkki myönteisestä toiminnasta. Helsingin ja Porin välillä liikennöivällä Satakunnan Liikenteellä on ollut ongelmia pysyä aikataulussa, ongelma tiedostettiin ja toimiin ryhdyttiin. Vuodenvaihteessa ajoaikaa pidennettiin 15 minuutilla, toimitusjohtaja perusteli asiaa lehdessä, haluavansa asiakkaiden luottavan aikatauluihin. Mitä todennäköisimmin, matkustajat ja kuljettajat ovat tyytyväisiä tehtyyn muutokseen, saatan olla väärässäkin. VR:n johtajakin piipahti täällä kaupungin vieraana, selittelemässä miksi ei ja miksi ei. Imagosyistä tuli ja lähti henkilöautolla, kertoi paikallinen lehti. ::)

Ymmärrän että tämä otsikko on vain esimerkkinä esitetty, mutta aihe on silti kiinnostava. Olisiko Larilla tai jollakulla muulla linkkiä tai viitettä tutkimukseen, jossa junaliikenteen täsmällisyyttä vertaillaan eri maiden tai edes eri operaattorien välillä? (ei kai tuollaista otsikkoa oikeasti voida kirjoittaa, ellei vertailua ole jossain tehty...)

- Tomi

Vertailua tehdessä pitää ottaa myös huomioon eri maiden erilaiset käytännöt. Ymmärtääkseni joissain Euroopan maissa aikataulut ovat verraten löysiä, ja asemilla seistään pidempään. Faktoja odotellessa.

Myöhästymisen ja ajoissa tulon tilastoinnista vielä. VR:hän kirjaa vain pääteaseman tilanteen, mikä varmaan on teknisesti yksinkertaisinta ja selkeintä, mutta välillä ehtii tapahtua paljonkin. Esimerkiksi tämänpäiväinen IC55 voi hyvin tulla Ouluun aikataulussaan, mutta silti huomattavalle osalle matkustajista merkityksellisempi tieto oli se, että juna saapui Riihimäelle kymmenen minuuttia myöhässä. Tilastointijärjestelmässäänkin VR:llä on siis vielä kehittämistä.

terveisin Matkustaja vaunusta 11

Myöhästymisen tilastoinnin ongelmista ja täsmällisyyden tilastointitavoista löytyy tietoa Ratahallintokeskuksen julkaisusarjan A15/2008 julkaisusta Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen http://www.rhk.fi/@Bin/2376055/A%2015_2008%20web.pdf . Sivulla 55 on jotain (kylläkin erittäin niukasti) vertailutietoja muiden maiden tilastoihin. Kiinnostavimmat maat kuitenkin puuttuvat.

Tämä, sekä RHK:n dokumentti A1/2008  "Aikataulusuunnittelu ja rautatieliikenteen täsmällisyys" valaisivatkin asiaa mukavasti. Kansainvälisiä vertailuja on mainitun tutkimuksen mukaan vaikeaa tehdä, sillä mittaustavat eroavat toisistaan. On kuitenkin selvää, että Japani on täsmällisyydessä muiden edellä. Niinpä Larin ehdottama otsikko "JUNIEN TÄSMÄLLISYYS MAAILMAN HUIPPULUOKKAA JÄLLEEN SUOMESSA" ei voi perustua faktoihin - olisi kuitenkin hienoa jos voisi!

Onko VR sitten onnistunut myöhästymisten vähentämisessä eli toimintansa kehittämisessä? Tilastojen mukaan ei merkittävästi, sillä kaukoliikenteen täsmällisyysprosentti on tällä vuosisadalla kehittynyt seuraavasti:

2000: 93%
2001: 91%
2002: 89%
2003: 88%
2004: 92%
2005: 90%
2006: 89%
2007: 88,2%
2008: 90,6%
(lähde: VR)

VR ilmoittaa tavoitteekseen, että 90,0% kaukoliikenteen junista saapuu määräasemalleen myöhästymismääritelmän mukaisesti korkeintaan 5 minuuttia myöhässä. Tämän perusteella lehdistö olisi voinut otsikoida myös "VR saavutti täsmällisyystavoitteensa". Olisiko kuitenkin jo aika miettiä uusia tavoitteita, kun tämä noin 90% taso näyttää olevan mahdollista saavuttaa vuodesta toiseen?

- Tomi

Kun tehdään tavoite, eikö tavoitteen pitäisi olla tavoitteellinen, haasteellinen, olevaa tilaa parempi? Ei sellainen, joka toteutuu luonnollisesti, ellei ole, aivan erityisen huonoa tuuria matkassa. Aikanaan olin "opetettavana" jossa oli hyvin vahvasti mukana tavoitteenasettelu, seuranta ja varsinkin, poikkeuksiin reagoiminen, mitä sitten tehdään ja sitten vasta tehdäänkin. Jos siellä olisi möläyttänyt tavoitetasoksi 90%, ilmeisesti olisi tullut täydellinen hiljaisuus, jonka opettaja olisi rikkonut, ULOS ja adjö. Jos liikennöijällä olisi tavoitetasona 95-98% ja siihen päästäisiin, silloin voitaisiin nostaa hattua ja aivan pikkaisen kehaista, "katos poikia (henkilöitä)". 100% tuskin on realistinen tavoitella liikenteessä/aikatauluissa, se ei voi toteutua kuin täydellisillä henkilöillä ja yrityksillä ja niitä on tosi harvassa. Tilasto, mitä se oikein on? Joskus olen kuullut, valhe, emävalhe. Olisiko niihin joskus, syytä suhtautua hieman epäilevästi ja pienellä varauksella. Olisiko hyvä tietää, mitä ne palvelevat, tukevat tai pönkittävät? Olin aikanaan yrityksessä, jossa tilastointi oli hyvin korkealla sijalla, joskus tuntui niiden ohittivat kaiken muun. Joskus epäilin, tutkitaanko ja seurataanko niitä, ihan oikeasti ja sillä vakavuudella ja hartaudella jolla niitä vaalittiin. Laitoin joskus lähetettävään materiaaliin ”pahoja pukkeja”, jotka näkyivät, jos hiemankin, hallitsi päässälaskua ja omasi itse asiasta, vähäistä tietoa. Koskaan ei tullut kyselyä, onkohan tämä ihan oikein?  :-\

Sattuipa silmään Ruotsista SJ:n X2000 junien täsmällisyysvertailu. Alle 5min myöhässä on perille saapunut 81% 2004, 77% 2005, 74% 2006, 74% 2007 ja 69% 2008. Huonoon kehitykseen tarjotaan kahta selitystä: Banverket ei pidä ratoja tarpeeksi hyvässä kunnossa ja liikaa matkustajia (pysähdysajat eivät riitä). Oman kokemuksen (tyypillisesti neljä X2000 matkaa kuukaudessa) mukaan jälkimmäinen selitys pitää paikkansa. Junien käyttö on niin suurta, ettei 1-2min pysähdysaika väliasemilla riitä. Samoin tulo Tukholmassa lähtölaiturille 5min ennen lähtöä ja ovien avaaminen Malmössä 5min ennen junan lähtöä aiheuttavat väistämättä myöhästyneen lähdön. Usein kaikki istumapaikat ovat käytössä, paitsi jotkut lunastavat matkalaukulleen ilmaisen lastenlipun ja saavat kaksi paikkaa. Konduktööri aina räpisee siitä asianomaisille, mutta sanktioita ei ole käytössä. Pysähdysaikojen lisääminen ja ovien avaaminen 10min ennen lähtöä poistaisivat myöhästymisen syyt, mutta joku iso pamppu tahtoo aikataulujen näyttävän epärealistisen nopeita matka-aikoja. >:( (tilaston lähde SJ, Aftonbladetissa tänään).