Resiina-keskustelu

Ranskalainen liikennejätti Veolia haluaisi Suomen raiteille. Suomen henkilöliikenteen vapauttamisesta on alustavia suunnitelmia, mutta päätöksiä ei kuulu. Veolian toimitusjohtaja Janne Vihavainen ihmettelee miksei asia etene – kilpailun vapauttamisen hyödyt ovat hänestä selvät.

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/12/19/veolia-haluaa-suomen-raiteille-paatoksia-ei-kuulu/201244092/12

on niin yhtä samaa mitä tullu itte puhuttuu tässä monta vuotta. Hyvä että Veolia tuli ulos.
Kyll vaan on oltava vahva usko että Vr:n monopoli murtuu vielä henkilöliikenteessä aidon oikeasti.
ja tää on paras" Veolialla on oma ohjausjärjestelmänsä, jonka avulla bussit ohjataan rautatieasemille kun juna tulee. Vastaavasti järjestelmä reagoi myös siihen, jos junat ovat jostakin syystä myöhässä."
 eipä täällä monopolien viimeisessä linnakkeessa edes kukaan pysty ajattelee noin luovasti..Vetää oikeesti hiljaiseksi.  Suomi on jäänyt monessa asiassa pahasti jälkeen ja liikennepuoli on yksi kärkikastista heti It-järjestelmien jälkeen.
"– HSL suunnittelee nyt bussiliikenteelle uutta omaa ohjausjärjestelmää, ja VR:lle omaa. Taas tehdään omia tietojärjestelmiä, vaikka vastaavia olisi olemassa Euroopassa jo monia, kustannustehokkuus kärsii."
Tätä oon ihmetelly, mistä näitä omia ERP:jä haluavia kumpuaa? Rahaa palaa ja homma ei toimi..

En ole varma asian tarkemmasta laidasta, mutta tiedän, että Alankomaissa on jo useita vuosia ollutjärjestelmä, jossa koko joukkoliikenneverkkoa ajatellaan nimenomaan yhteen toimivana verkkona ja jossa erityisesti vaihdoille - etenkin niiden toimivuudelle ja luotettaviidlle - on annettu on paljon painoarvoa.
Saattaa siis olla, että Veolian toiminta tämän asian suhteen ei ole alankomaalaisittain mitenkään epätavallista, vaan Veolia yksinkertaisesti tekee kuten kaikki muutkin.

Mietinpä tässä vaan, että mistäkohän Veolia aikoo hankkia junahenkilökunnan ? Vai mennäänkö linja-auto puolen malliin, jossa työntekijät siirtyvät kilpailun hävinneeltä operaattorilta, kilpailun voittaneen palvelukseen ? Sitten tietysti kysymys, kuinka moni VR:n työntekijä edes haluaa mennä toisen operaattorin palvelukseen ?

Jos vaihtoehtona on lomautus VR:llä, tai työskentely toisen työnantajan palveluksessa, luulisi työnteon (ja palkanmaksun) kuitenkin houkuttavan enemmän.

Minun käsittääkseni rautatiealan henkilökunta on ollut keskimäärin tyytyväisempää pienempien työnantajien palveluksessa kuin suurissa valtionyhtiöissä. Esimerkiksi Ruotsissa oli Svenska Tågkompaniet taannoin erään rautatieläisten mielipidemittauksen mukaan alan paras työnantaja. Olisikohan Norrköpingin kirjeenvaihtajallamme Ruotsin tilanteesta tarkempaa tietoa?

Sinänsä kysymys siitä, miksi Suomessa ei tehdä päätöstä henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle, on turha. Vasemmistolainen liikenneministeri ei sellaista päätöstä tee. Pitäisi ennemminkin kysyä, miksi meillä on vasemmistolainen liikenneministeri...?

Henkilökunta ei ole mikään ongelma. Ihmiset menee töihin sinne, missä on töitä. Ja hakijoita tarjolla aiemmin olleisiin (VR:n) koulutuspaikkoihin on sadasta tuhanteen per yksi avoin paikka. Koulutus ei ole mikään ongelma, kun sitä saa ne joilla on tarjota töitä. Ongelmaa ei nähdäkseni ole kuin tuo kilpailun luonne tai asenne itsessään. Ongelma on jonkinasteinen VR-protektionismi. Sitä taas harjoittaa lähinnä osa VR:stä ja osa poliitikoista itse. Loput myötäilee mukana joo-joo asenteellaan. Sillä tosin ei liene juuri mitään merkitystä liikenteen kannalta ajaako niitä junia VR vai Veolia. Palvelu voi olla huonompaa tai parempaa tai pysyä samana.

Eiköhän kilpailutustilanteessa henkilökunta siirry ilman muuta vaihtuneen työnantajan palvelukseen. Rautatiealalla lienevät voimassa yleissitovat TES:it eli rautatiealalla on aina sovellettava samoja työehtoja, halusipa työnantaja sitä tai ei.

On siis myönnettävä vähintään samat edut, mutta kukaan ei tietenkään kiellä maksamasta vähän parempaa palkkaa, antamasta pidempää vuosilomaa ja järjestämästä pientä eläkesäästöä. Tämäntapaisilla keinoilla saatettaisiin pystyä kalastamaan henkilökuntaa silloinkin, kun kyseessä ei ole kilpailutuksen voittaminen.

En pitäisi kuitenkaan Veoliaa "pienempänä työnantajana", vaikkakin se ainakin aluksi Suomen raiteilla VR:ää pienempi onkin.

Asetelma ei välttämättä mene noin, koska on olemassa aloja, joilla on käytössä useampia rinnakkaisia työehtosopimuksia (samoista duuneista). Energia-ala on yksi tällainen. Jos energialaitos on kunnallinen liikelaitos, noudatetaan kunta-alan sopimuksia, jos energiayhtiö on yksityinen osakeyhtiö, noudatetaan teollisuusliittojen sopimuskäytäntöä. Lisäksi käytössä oli vielä joitakin vuosia sitten kolmas sopimus, jos energiayhtiö oli kunnan omistama osakeyhtiö. Linja-autoliikenteen työehtosopimuskäytännöissä taisi myös olla jossain vaiheessa jako kunnallisten liikelaitosten ja  yksityisten osakeyhtiöiden välillä.

VR on valtion omistama osakeyhtiö ja markkinoille tulossa olevat kilpailijat ovat yksityisiä osakeyhtiöitä. Voisiko tässäkin tapauksessa syntyä asetelma em. tapaan (en siis tiedä)?

Tämä nyt on tietty pelkkää arvailua, mutta minä kyllä veikkaisin, että alalle tulevat kilpailijat eivät maksa junahenkilökunnalle saman suuruista palkkaa kun VR. Kuljettajien palkkataso Suomessa taitaa olla Euroopan korkeimpia ? Lisäksi urakehityksen kannalta, esim. VR:llä lähiliikenteen konduktöörillä on mahdollisuus halutessaan edetä kaukoliikenteeseen, jos sitten joutuu siirtymään toiselle lähiliikenne operaattorille, tämä urakehitys katkeaa. Mutta mene ja tiedä, se on varmaa, että Suomen rautatieliikenne on suuren murroksen edessä

Jos junahenkilökunnasta ei ole ylitarjontaa työttömyyskortistossa, niin ei kai kilpailijalle jää oikein muuta vaihtoehtoa kuin hankkia työvoimaa kilpailukykyisellä palkalla ja muilla eduilla? Se tuppaa markkinatalous olemaan sellaista. Jos nollasta aloitetaan koko henkilökunnan kouluttaminen, niin pitkä ja kallis on sekin tie.

Jos olisin rautatieläinen, niin en liiemmin murehtisi kilpailun vaikutuksia. Jos rautatieliikenne elää voi hyvin, on se kaikkien alalla olevien etu.

Eikä se elämä VR:lläkään kaiketi pelkkää onnea ja autuutta ole ollut. Monessa pitäjässä on VR ollut suurin työnantaja ja nykyisin rautatieläisten työpaikkoja on pyöreät nolla.

Jos ja kun rautatiekilpailu jossain vaiheessa alkaa täydellä teholla, niin kyseessä on "markkinoiden uusjako", jos nyt tällä hetkellä ylipäätään voidaan puhua markkinoista.  Markkinat ovat kuin pellillinen pannukakkua. Tällä  hetkellä koko pannukakku on VR:n käsissä. Kun alalle ilmaantuu uusia kilpailijoita, tulevat ne jakamaan nykyistä pannukakkua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR:n osuus pienenee väistämättä nykyisestä. Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että VR:n on tehostettava toimintaansa ja tilanne saattaa johtaa myös hintakilpailuun, eli katteet ja sitä kautta kannattavuus saattavat pienentyä (ellei sitten samalla onnistuta tehostamaan toimintaa). Mitä todennäköisimmin tämä tarkoittaa myös sitä, että VR vähentää henkilöstöään pysyvästi. Tällöin vapautuu työvoimaa uusien yrittäjein käyttöön. Kuvio ei ole tietenkään aivan näin suoraviivainen, koska markkina voi myös kasvaa - toisaalta se voi myös kutistua, mikäli vaihtoehtoiset kuljetusmuodot vahvistuvat.

Tottahan toki! Ei kai niitä rautatiealan ammattilaisia muutoin markkinoilla olisikaan, kun kaikki olisivat VR:llä töissä.

Hieman tuosta puheenvuorostasi haiskahtaa sellainen monopolifirman ja sen suojatyöpaikkojen haikailu. Toivottavasti ne ovat jo menneitä aikoja ilman kilpailuakin. Monopoliasema tuottaa joka tapauksessa turhaa pöhöttymistä.

Mahtaako VR:n "kannattamattomuuspolitiikka" sitten oire juurikin tuollaisesta tilanteesta eli kustannukset ovat niin korkeat, ettei mikään tahdo kannattaa. Se on turmiollista rautateiden kilpailukyvylle. Vaikka kiskoilla ei kilpailua olekaan, niin kumipyörät ja ilmailu ovat nimittäin aitoja kilpailijoita kiskoliikenteelle.

Eivätköhän uudet toimijat saa tarvitsemansa henkilökuntansa, siitä tuskin, huolta täällä tarvitse kantaa. Aina löytyy ihmisiä jotka ovat valmiit vaihtamaan työpaikkaa jotka hakevat vaihtelua, uusia tuulia, haasteita tai ovat vain, täysin ymmärtämättömiä tai eivät perusta saavutetuista, erinomaisista eduista.
Tietenkin, suurin huoli on henkilöillä jotka ovat leipääntyneet tai täysin leipääntyneet työhönsä, heitä tuskin, ketään haluaa ristikseen.
 
Pitäisikö hieman, ruveta miettimään mitä muun muassa, Vaunut.orgiin kirjoittelee, jos työaikaa on vielä jäljellä 10 - 30 vuotta? Eteen saattaa tulla tilanne, että on pakko hakeutua uuden operaattorin palkolliseksi.  ::)

Olisikohan pikkuhiljaa, syytä unohtaa 70-luvun edistyksellisyys ja vaihtaa se oikeaksi ja aidoksi etistyksellisyydeksi?    ;D

Oletkos varma saavutettujen etujen erinomaisuudesta, kun niitä ei ole mittautettu vapailla markkinoilla?

Sellaisen alan, jonne pääseminen on tiukasti rajoitettua ja selvät pätevyysvaatimukset varmistavat sen kapean väylän ainoaksi mahdolliseksi tieksi alan ammatteihin, olisi periaatteessa syytä keskittyä koulutettavan työvoiman pitämiseen alhaisena. Toimijoiden määrä tuppaa vain nostamaan ansioita ja muita etuja, jos vaan alalle tulon ehdot ovat tiukat. Esimerkkinä vaikkapa lääkärit ja Lääkäriliitto, joka on menestyksekkäästi kohdistanut tarmonsa koulutusmäärien pitämiseksi pieninä. Avautunut kilpailu ja työnantajien lukumäärän moninkertaistuminen on puolestaan nostanut palkat ja edut pilviin. Tuota taustaa vastaan en ole mitenkään vakuuttunut nykyisten palkkojen ja etujen olevan vielä lähelläkään erinomaisia.

Rautatieala on ainakin nykypäivänä tuollainen ala, jolle pääseminen ei ole yksinkertaista. Ei ainakaan veturinkuljettajaksi.


Saattaa olla hyvinkin aiheellinen kysymys. Toki jos tekijöistä on pulaa, niin ei siinä rivimiesten hakemuksia luettaessa googlailla.

Täysin väärä tulkinta. Työkseni yhden entisen monopolitoimialan avaamista seuranneena on helppo havaita purkamisen tuottamat kansantaloudelliset edut. Tämä vaan näyttää unohtuvan rautatiekilpailuun liittyvässä keskustelussa.

Tietysti ent. VR:n työläisenä olen sitä mieltä, että rautatiealalla toimisi yleissitova TES, kuten Kimmo tuolla aiemmin jo mainitsikin. Muistaakseni, ainakin ennen, mm. tuolla UK:n saarella moinen oli voimassa - kaikki työläiset ovat yhdenvertaisia työnantajasta riippumatta. Mikähän lienee tilanne Hesan bussifirmojen keskuudessa? Entä Ruotsin junaliikenteessä? Joku tarjoaa enemmän palkkaa, mutta esim. terveydenhoidon kustannukset ovat erilaiset, eläkeikä... jne. Epävirallisista ja tarkistamattomista tiedoista (= huhut) olet kuullut, että moni kuljettaja haluaisi Ruotsissa takaisin SJ:n palvelukseen. Ajella 30-vuotta esim. Arlanda Expressiä pitkät päivät toisensa perään 20min:n ajo-ajalla edestakaisin (ainakin reitti tulisi tutuksi).

Veturinkuljettajien osalta yleissitovuus on vahvistettu jo vuonna 2002.

Lähde: http://www.vml.fi/fi/sopimustoiminta

Kilpailu on vain kilpailua. Sen ei pitäisi olla itseisarvo. Kun kyse olisi "voittojen" kotiuttamisista. Parempi on, että jäisivät kotimaahamme. Maassa maan tavalla, omine kustannus/hintarakenteineen.

Eikö Proxion ole suomalainen ja siitä huolimatta sekin on aiheuttanut paljon mielipahaa. Tulevat pentele sentään meidän radoille..

Voittojen kotiuttaminen saa yleensä keskusteluissa ylisuuren painoarvon. Ulkomainen infrastruktuuriyritys on suomalaisen teollisuuspolitiikan kannalta investoija, joka tuo uutta pääomaa maahan. Ulkomainen yritys työllistää myös samalla tavalla kuin suomalainen sekä maksaa yhteisöveroja. Esimerkiksi kotimaisen teollisuuden lippulaiva Nokia on ollut ties kuinka kauan suurimmaksi osaksi ulkomaisten sijoittajien omistama yhtiö, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että osingot ovat virranneet rajojen ulkopuolelle. Tämä ei ole aiheuttanut suuremmin mitään itkuja, koska vastapainona työllistävä vaikutus ja yhteisöverot ovat kuitenkin tuoneet sitä kaivattua hyvää kansantaloudelle. Jos tarkastellaan teollisuushistoriaa, niin suurin osa suomalaisista metsäteollisuusyrityksistä on alkujaan ollut ulkomaisia, jotka ovat tulleet investoimaan Suomeen ja joista myöhemmin muodostui suomalainen viennin perusta. Mikään kansantalous ei nykyään pärjää ilman ulkomaisia investoijia. Tähän kuvioon sopivat hyvin myös ulkomaiset liikennöitsijät.

Kun sähkömarkkinat avautuivat, osti ruotsalainen Vattenfall reilun viipaleen suomalaisista sähköyhtiöistä. Fennovoiman uusi ydinvoimalaitoshanke taas näyttää karahtavan karille, kun yhtiön suurin investoija saksalainen E.ON on vetäytymässä hankkeesta. Suomi on hitaasti taantuva kansantalous, jonka omat pääomat eivät enää riitä.

Minusta se kilpaillu on huono...Esim. Sveitsissä on tullut tytäryhtiö ( Regionalps )   Valtio rautatiestä . Veturinkujettajat ajoivat vain alueellisen liikenteen , tylsää.... ja palka menee alas.........!!

Ja kysymyskin on turvalisuusta, mitten ne yhten firma valmistevat ne henkilöt ??

Toivon kovasti että suomessa veturinkuljettaja saa aina ajaa kaikkia junoita ajatelen  henkillö, tavara.

Stepu.

Mitä voittojen kotiuttamiseen tulee, esim. kauppaketju Lidl tekee Suomessa toistaiseksi tappiota, mutta luo paljon työpaikkoja ja myy edullista tavaraa kuluttajille.

Terve Markku !

Ymmäränkin, mutta minkä palkaa ja minkä työoloihin ne työntekijät on ?

Kysyit ymmärtääkseni, millainen palkka ja millaiset työolot Liiterin työntekijöillä on?
Parille Liiterin työntekijälle olen harmitellut heidän oletettuja huonoja työolojaan. Eivät ole ymmärtäneet, mistä puhun.
Minulle on syntynyt vaikutelma, että he eivät kumpikaan erityisesti kärsi. Tietenkin otanta on pieni, mutta hirveästä kidutuksesta ei silti voine olla kyse, kun kyseiset pari henkilöä eivät firman sisällä ole tehneet ongelmista mitään havaintoa.

Käsittääkseni Lidlin suurimmat ongelmat palkkauksen ja työolojen kanssa ovat siinä, että ne ovat liian houkuttelevat. Suomen kauppojen poikkeuksellinen kannattavuus perustuu duopoliin, jolla hinnat saadaan pidettyä keinotekoisen korkeina. Lidl on niille siksi vakava uhka ja niiden kannattaa yrittää välittää Lidlistä mahdollisimman paljon negatiivisia mielikuvia. Jos Lidl olisi nykyistä huonompi kauppana tai työpaikkana (tai molempina), sen toiminnassa ei nähtäisi mitään ongelmaa.

Tässä kohtaa täytyy oikaista väärä tieto, juuri luin kauppalehdestä että Lidlillä menee Suomessa melko hyvin, ja nyt asian tarkistettuani näin on. Viimeiset 3 vuotta on ollut voitollisia, ja voitto on viime vuosina vain suurentunut (esim tilikaudella 31,5 milj. voitto). Hyvä näin, sillä en pidä alkuunkaan S-ryhmän ja Keskon tavoista toimia. On erinomaista että joku pistää vähän kampoihin, kilpailua lisää vaan niin loppuu tämä kahden suuren pelleily.

Esitin siis vanhaa tietoa. Kiitos korjauksesta. Tämä osoittaa, että pienemmilläkin katteilla voi tehdä voittoa kun asia järkevästi hoidetaan. Myös liikennöitsijä saattaa saada tappiolliseksi todetun toiminnan kannattavaksi kun ajattelee toiminnan uusiksi eikä nojaa luutuneisiin asenteisiin.

Lidl ei saa tontteja keskustajohtoisissa kunnissa, ABC &SOK jyrää ..