Resiina-keskustelu

Kalustolla on tunnetusti pitkä elinkaari, mutta mikä mahtaa olla Pendolinojen suunniteltu käyttöikä? Eikös ensimmäisillä yksilöillä ole ikää jo lähes parikymmentä vuotta? Pendojen korvaaminen ei liene ole vielä hetkeen ajankohtaista?

Ilmeistä lienee myös ratainfran kehitys tulevaisuudessa. Tokkopa lähdetään tekemään kovin radikaaleja kalustoratkaisuja, mikäli nykyinen niukkuus ratojen ylläpidossa jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Voisiko olla jopa mahdollista, että Pendolinojen tultua viimeiselle asemalle, ko. tyyppisistä junista luovutaan kokonaan (ajatellen kaikkia niitä haasteita, mitä Pendojen kanssa on kohdattu)? Tuleva sähköveturi-investointi ja vaunukaluston kehittyminen nostanee junien, ainakin teoreettiset, nopeudet lähelle Pendolinoja.

Porkkanan kohtalo lienee Pendojenkin kohtalo. Tuskin edes museokappaletta jää Suomen ensimmäisestä ja viimeisestä luotijunasta, jonka piti viilettävän Joensuusta Helsinkiin kolmessa tunnissa.

Miten olisi puolikas juna, jos kokonaisen säilyttäminen vaatii liikaa tilaa? Tosiaan Dm4 ja Dm8 eivät pitkäikäisiä olleet. Niiden käyttöiän Pendolino epäilemättä ylittää mutta yllättävää, jos se ikäennätyksiä joskus rikkoisi. Tämän kaltaiset junat soveltuvat ilmeisen huonosti muuhun kuin alun perin ajateltuun käyttötarkoitukseen ja sitten kun aika niistä ajaa siinä ohi on jatkokäyttöä hankala keksiä.

Kytkimethän on nyt vaihdettu kaikkiin runkoihin ja nyt on VR tilannut Robert Boschilta uuden kallistusjärjestelmän sm3:siin ( Bosch Rexroth )

VR on kehittänyt yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa Sm3-juniin digi-hydrauliikkaan pohjautuvan kallistusjärjestelmän ja sitä tukevan älykkään ohjausjärjes- telmän, jolle on haettu suomalainen sovelluspatentti – patenttihakemus nro. 20125907 - ja laaja eurooppalainen sovelluspatentti – patenttihakemus nro EP13182316.3. Toteutus sisältää Tampereen teknillisessä yliopistossa työskentelevien keksijöiden patentoimia ratkaisuja, joista patentin nro. 8635939 käyttöoikeus on myönnetty Robert Bosch GmbH:lle. VR:n kehittämä ratkaisu on tuotteistettu Robert Bosch GmbH:n kuuluvan Bosch Rexroth Oy:n kanssa hyödyntäen sillä olevaa patentin nro 8635939 käyttöoikeutta ja ratkaisu on viritetty toimimaan optimaalisesti Suomen rataverkolla käyttäen Bosch Rexrothin toimi- laitteita ja komponentteja. Järjestelmän suoritusarvot, luotettavuus ja käyttökustannukset ovat uudessa ratkaisussa merkittävästi Sm3-junien alkuperäistä toteutusta paremmat. Bosch Rexroth on ainoa toimittaja, jolla on tarvittava osaaminen ja oikeudet valmistaa Sm3-juniin räätälöity digihydraulinen järjestelmä.

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2014-019252/

Joten jonkinlaista kehittämistä tapahtuu,n. 2.6 me menee tähän. Kai noita käytetään vielä pitkään.

niin kyllähän pystyy asentaa näitä updating-paketteja "Elinkaaripäivityksiä". Sm6 toimiva peketti, joten vanhempaa versiota tullaan päivittää sitä kohti. Veturijunakiimaa en oikeen aina ymmärrä..Länsimaissa veturit kuuluu enenmmän tavarajuniin..

niin, allegrohan on uusi pendolino. Ei ole tainnut olla suurempia ongelmia ?

Ja näyttäisi seuraava käyttöönotto olevan Puolassa vielä tänä vuonna. Ja nopeemmin mennään sielläkin kuin Suomessa, nimittäin 250 km/t. Testeissä 293 km/t.

Ja nykyisinhän Pendoliinon saa myös ilman kallistusta.

Mutta koska sm3 pääsee samaan käyttövarmuuteen kuin sm6 ?

Sm3 ja Sm6 ovat teknisesti kaksi aivan eri junaa, joista jälkimmäiselle vaan on poikkeuksellisesti annettu eri junatyyppiä matkivat kuoret.

Normaalisti tuollainen New Pendolino näyttää tältä:
(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS-l8KMnp0Dmo3K7uIzLQ_gHZzsO2ljD00ZNi24phcgte-2rzL3jQ)

Koska New Pendolino on korkeampi kuin Pendolino, Sm6:n yläosa on maalattu harmaaksi, jotta se näyttäisi vain joltain katolle lisätyltä asialta eikä junan yläosalta.
Sm6:n toimiminen kertoo Sm3:n toimimisesta yhtä paljon kuin Sm6:n toimiminen kertoo Sm4:n toimimisesta. Sama valmistaja kyllä, mutta eri laite.

Jänniä teorioita.

Höh? Miten muuten Sm6:sta mielestäsi edes olisi voinut saada Sm3:n näköisen ilman, että koko tekniikka olisi pitänyt siirtää katolta muualle?

Tässä tapauksessa vorg-teoria on päässyt jo niin lähelle totuutta, ettei lähemmäskään pääse.  ::)

Tuukka: Näkyy siellä Sm 3:senkin katolla olevan jonkinmoisia "kalustosuksiboxseja". Allussa niille on tehty koko vaunun mittainen koppanen, siitä saa tämän takia korkeamman vaikutelman. Toimiiko tämä  eri jännitteellä meillä (25 Kv) ja naapurissa (?), jos näin, niin katolla on varmaan siihen liittyviä hilppeitä.

Siis se tieto, että Allegro on samaa sukua kuin ETR600, eli New Pendolino, eikä siten sen lähempää sukua Sm3:lle kuin Sm4:kään on, on Alstomin sivuilta. Esim tämän ekalta sivulta: http://www.alstom.com/Global/Finland/Resources/Documents/Allegro%20brochure_eng.pdf .
Ja se, että ETR600:n kori on korkeampi kuin ETR460:n (jonka sukua Sm3 on), on fakta. Kyllä, totta kai siellä on tekniikkaa alla miksi ihmeessä ei olisi, mutta ETR600:n ulkoasusta ei voi saada täysin sellaista kuin ETR460:n ulkoasu on, eli että katolla on joukko suksibokseja, vaan katto on pakko jättää korkeaksi. Ja jos halutaan ETR600:sta ETR460:n näköinen, niin sitten tuo tehty ratkaisu on totta vie ainoa mahdollinen.
Nykyaikainen kaksivirtatekniikka vie sen verran vähän tilaa yksivirtatekniikkaan verrattuna, ettei sille paljoakaan tarvitse laitetilaa varata. 25000 voltin vaihtovirtaa syövä veturi muuttaa litkimänsä sähkön kuitenkin välillä 3000 V tasavirraksi, minkä takia käytännössä kaikki veturit ovat teknisesti monivirtavetureita, vaikka ne sitten lopulta pistettäisiinkin syömään vain yhtä jännitettä. Venäläisen 3000 V virtajärjestelmän sähkön siistiminen junalle kelpaavaksi 3000 V virraksi ei ole mikään hirveän vaikea proseduuri. Tuon kokoisten sähkölaitteiden mittakaavassa siis. En tiedä mitä ETR600:n yläkerrassa asustaa, mutta sen tiedän, että muissa ETR600-sarjalaisissa katto on myöskin korkeammalla kuin ETR460-sarjalaisissa ja että niissä muissa ei näy mitään rajaa katon yläosan ja muun korin välissä.

Sm6 on ETR600-pohjainen ja ilmeisesti ainoa ETR600-sukuinen, joka on ETR460-sarjalaisen ulkoasua matkivissa kuorissa. ETR460-sarja on teknisesti niin erilainen ETR600-sarjasta, ettei ole oikeasti mitään mieltä puhua siitä, että Sm6:n ominaisuudet vaikuttaisivat Sm3:n kehitykseen sen enempää kuin Sm4:n tai Sr3:n ominaisuudet siihen vaikuttavat. Varmaan jonkun verran vaikuttavatkin, mutta eivät sukulaisuuden takia vaan siksi, että nuo kaikki ovat rautatiehärveleitä.

Tähän väliin voisi kyllä sitten mainita, että Sm3:n koriin Suomen talviolosuhteiden huomioimiseksi tehdyt muutostyöt on varmaan ollut helpompi soveltaa Sm6:n koriin, kun korista on yritetty tehdä mahdollisimman samankaltainen Sm3:n korin kanssa. Sekään ei silti tarkoita, että Sm6 olisi Sm3:n kanssa samankaltainen, koska saisihan tuollaisen Sm3-tyyppisen korin väännettyä vaikka Velaroon tai Sm1:een, jos mieli tekisi, vaikkeivat kumpikaan ole Alstomin tekeleitä. Kori ja tekniikka kun ovat kaksi aivan eri asiaa.

Riippumatta mitä Alstom sivuillaan sanoo, olen käsityksessä, ettei Sm6 ole täysiverinen ETR 600, vaan se on erikseen räätälöity vekotin, johon on otettu ominaisuuksia eri sukupolvien Pendolinoista.

Kannattaa se lukea itsekin jos siihen viittaa ;D

Suomeksi: Allegro perustuu "new Pendolino"-perheeseen ja on Suomessa käytössä olevien Pendolinojen jatkokehitelmä.

Kyllä, periaatteessa noin. Jätin ton kohdan pois siksi, että toi on niin perinteistä mainoskieltä. Tuohan on tulkittavissa myös niin, että Sm6 on "jatkokehitelmä Pendolino-junayksiköistä. Pendolino-junayksiköitä on ollut käytössä Suomessa jo useita vuosia" ja Alstomilla on hyvinkin voinut olla perusteensa korostaa yhtenäisyyttä toisen tuotteen kanssa, jotta on voinut esimerkiksi saada kilpailutuksessa lisäpisteitä.

Alhstomin kansainvälisillä sivuilla on muutama kuva ja uudet pdf Uudesta Pendolista sekä kuvia ja kukas se 4 kuvassa keikistelee ?

http://www.alstom.com/products-services/product-catalogue/rail-systems/trains/products/pendolino/

Mutta kumpikin sm3 ja sm6 on hankittu samalle käyttötarkoitukselle: kallistuvakorillinen juna, jolla voidaan ajaa lujempaa kuin perinteisillä junilla Suomen mutkaisilla radoilla. Kuitenkin luotettavuus on aivan eri luokkaa sm6:ssä kuin sm3:ssä. Miksi ?

Itse kuitenkin vetosit tuohon dokumenttiin perusteena kyseisten junien eroista. Ei sieltä silloin voi valikoiden "jättää pois" kohtia vaikka kuinka olisi mainoskieltä.


Ei siinä niin sanota, joten ei sitä oikein niin voi myöskään tulkita. Siinä sanotaan näin:

Eli Allegro perustuu uuteen Pendolinoon ja on jatkokehitelmä Suomessa jo käytössä olevista Pendolinoista. Tuo on melkolailla suora suomennos. Muut tulkinnat menevät jo fiktion puolelle.

Markkinointiteksti ei tietenkään ole tekninen dokumentti.