Resiina-keskustelu

Lehdistötiedote 5.6.2013


Tutkimus: Ilmastonmuutos huolettaa - suomalaisilla vähän tietoa liikenteen ympäristövaikutuksista

VR Groupin teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos huolettaa kahta kolmasosaa suomalaisista, mutta samaan aikaan ihmisten liikennettä koskevassa ympäristötietoisuudessa on puutteita. Halu tehdä ekologisia valintoja liikenteessä on kuitenkin olemassa.

Tutkimus paljastaa, että valtaosa suomalaisista oli hyvin tai jossain määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tiedot erilaisista energiamuodoista ja omien valintojen vaikutuksesta liikenteessä olivat myös vajavaisia.  

– Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että julkisen liikenteen osuutta tulisi kasvattaa. Suomalaiset mieltävät junan liikennevälineistä ympäristöystävällisimmäksi, VR Groupin yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu sanoo.

Tuloksista kävi myös ilmi, että suomalaiset uskovat energian säästämisen olevan helpompaa asumisen yhteydessä kuin liikenteessä.

Liikenteen ympäristövaikutuksia ei tunneta

Lähes viidesosa tutkimukseen vastanneista ei tiennyt vesivoiman olevan uusiutuva energiamuoto. Myös 19 prosenttia naisista ja 10 prosenttia miehistä luokitteli virheellisesti maakaasun uusiutuvaksi energiaksi. Myös muissa tiedoissa on parantamisen varaa.

Vain viidennes vastaajista tiesi junaliikenteen käyttävän pääosin uusiutuvaa energiaa. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi junien tuottavan vähiten liikenteen hiilidioksidipäästöjä muihin välineisiin verrattuna. Suomalaisista 61 prosenttia olisi valmis korvaamaan yksityisautoilua muilla liikkumismuodoilla ja hoitamaan vain pakolliset ajot autolla.

– Tosiasia on, että raideliikenne kuluttaa vähemmän energiaa kuin muu liikenne, ja vesivoimalla kulkevilla sähköjunilla ei ole suoria ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Silti kymmenesosa miehistä olisi edelleen valmis kasvattamaan yksityisautoilun määrää. On huolestuttavaa, että liikenteen ja ilmastonmuutoksen yhteyttä ei ymmärretä, Lehtipuu pohtii.

Päätulokset tutkimuksesta:
- 65 % suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Naiset ovat asiasta huolestuneempia kuin miehet.
- 76 % mielestä liikenteen päästöillä on suuri tai kohtalaisen suuri vaikutus ilmastonmuutokseen.
- 69 % vastaajista on sitä mieltä, että julkisen liikenteen osuutta tulisi nostaa.
- Lyhyillä matkoilla mieluisin oman auton käyttöä korvaava liikkumistapa on pyöräily (63 % vastaajista), pitkillä matkoilla juna (56 %).
Tutkimuksen tiedot kerättiin web-kyselynä 2.5.–5.5.2013 välisenä aikana YouGov Groupin kuluttajapaneelissa, vastaajia kertyi yhteensä 1009. Kohderyhmään kuuluvat 18–74-vuotiaat suomalaiset. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland.

Suomen päästöt ovat vain pisara meressä, ja liikenteen päästöt siitä merkityksetön hippunen. Kiina, Venäjä, Intia sekä Yhdysvallat ovat niitä tahoja jotka oikeasti pystyvät asiaan vaikuttamaan. Lisäksi CO2-päästöt ovat uusimpien tutkimusten mukaan vähämerkityksellinen tekijä ilmastonmuutoksessa, niiden sijaan Freonit yms. klooratut/fluorisoidut hiilivedyt ovat se pahin aiheuttaja.

Pienen Suomen ei päästöistään kannata stressata.

Suomi on sitoutunut kansainvälisen ilmastosopimiuksen kautta ja toisaalta EU:n jäsenenä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Päästöjen vähentämisessä päästökauppa on yksi merkittävä keino, joka alkoi Euroopassa vuonna 2005. Päästökauppasektorin ulkopuolelle jäi liikenne, jolle asetettiin oma sitova päästövähennystavoite. Suomessa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat noin 20 prosenttia Suomen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 päästötasosta.

Kansainvälinen tiedeyhteisö on hyvinkin yksimielinen siitä, että ilmaston lämpeneminen eli kasvihuonelmiö johtuu pääasiallisesti lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä (joista hiilidioksidi on vain yksi) ja että ilmiötä voidaan torjua vähentämällä päästöjä.

Hiilidioksidi- ja muut päästöt ovat yksi monista autoilun haitoista. Paikallisesti hyvin huomattaviksi nousevat melu ja esteettiset haitat sekä turvallisuusnäkökohdat (niin uskomatonta kuin se onkin, harva autoilija ymmärtää edes kärkikolmion merkitystä). Kansantaloudelliset näkökohdat ovat myös hyvin mielenkiintoiset, varsinkin suomalaisittain, kun meillä ei liiemmin ole autoteollisuutta eikä tunnettuja öljyesiintymiäkään. Yksi suurimmista syistä, miksi henkilökohtaisesti olen pidättäytynyt hankkimasta autoa, on se kun auto tunnetusti laiskistaa omistajansa. Autosta tulee salakavalasti ikäänkuin tervejalkaisen liikkumisapuväline. Amerikasta tunnetaan tapauksia, joissa autolla haetaan jopa posti sadan metrin päästä laatikolta. Tätä kautta auto vaikuttaa suoraan kokonaisten kansojen terveyteen.

Autoilun puolustajat nostavat usein pöydälle "sähköautokortin". Sähkökin on kuitenkin aina jossain tuotettava. Tutustukaa vaikka Arto Laurin ajatuksiin ydinvoimasta. Ja käyttövoiman muodosta riippumatta auton itsensä valmistaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja - äkkiseltään ajateltuna enemmän kuin mikään muu kodinkone, etteikö jopa enemmän kuin kaikki muut kodin laitteet yhteensä - puhumattakaan autojen vaatimista teistä ja kaduista lukuisine kaistoineen sekä laajoista pysäköintikentista ja -luolista. Yksi auton ratkaisevaa laatua olevista ongelmista onkin sen tolkuton tilantarve. Se tekee autosta tehottoman liikennemuodon, joka on altis ruuhkautumiselle ja siitä aiheutuville viivästymisille.

Sähkön varastoiminen on osoittautunut aina vaan teknisesti ongelmalliseksi, joten itse ainakin pidän todennäköisempänä siirtymistä tulevaisuudessa uusiutuviin nestemäisiin polttoaineisiin autoissa. Tälläkin tiellä tulevat kuitenkin vastaan maapallomme rajat. Ihmisten (=ruokittavien) määrä lisääntyy jatkuvasti, ja autoilijoiden määrä taitaa lisääntyä vielä nopeammin. Viljelysala sitä vastoin ei lisäänny, päinvastoin maata jää jatkuvasti asfaltin, betonin ja ilmastonmuutoksen myötä ikijäätiköiltä sulavien vesien alle.

Kiinalaisia ja intialaisia tuskin kiinnostaa rajoittaa autoiluansa niin kauan, kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset näyttävät omaa esimerkkiään.

Ilmastopolitiikan toteuttaminen johtaa päästöjen vähentämiseen kaikilla sektoreilla. Liikenteessä tämä pakottaa kehittämään uusia päästöttömiä tai vähäpäästöisiä teknologioita. Sähköauton eduksi voidaan laskea se, että sitä varten tuotettu sähkö syntyy aina paremmalla hyötysuhteella kuin auton polttomoottori kehittää energiaa. Kaikki päästöjä aiheuttavat voimalaitokset ovat jo päästökaupan piirissä ja osa sähkön tuotannosta ei tunnetusti aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Voimalaitosten päästöjä on helpompi kontrolloida kuin yksittäisten autojen.

Muita liikenteen kannalta mielenkiintoisia hankkeita ovat biopohjaisista jätteistä valmistettu biodiesel, jota Suomessakin jo valmistetaan kaupallisesti. Hyvin pitkällä on myös puuperäinen biodiesel. Mädättämisprosessiin perustuva biokaasu soveltuu myös liikennepolttoaineeksi. Ilmeisesti myös polttokennoteknologiassa on tapahtunut läpimurto.

Yksityisautoiluun pitää olla mahdollisuudet, sekä nyt että tulevaisuudessa.

Järkevä yksityisautoilija ottaa tietenkin huomioon muut liikenteessä, eikä aiheuta omalla toiminnallaan onnettomuuksia. Autotekniikka kehittyy vähäpäästöisempään suuntaan ja kaikenlaisia innovaatioita alalta löytyy. Jos autoilua lähdetään vähentämään, se on käytännöllistä vain kehäkolmosen sisäpuolella. Muualla yksityisautoilua tarvitaan välttämättömästi, koska nykyinen julkisen liikenteen palvelutaso kehäkolmosen ulkopuolella ei ole mistään kotoisin, eikä ole riittävän suorituskykyistä ja asiakaslähtöistä kaikkien tarpeisiin. Käytännössä Suomen ruuhkat löytyvät vain kehäkolmosen sisäpuolelta, ei niitä muualla juurikaan ole.

Uuden sukupolven biopolttoaineet ovat sellaisia jotka eivät vie ruuantuotannon viljelysalaa eivätkä pahemmin muitakaan luonnonvaroja, mutta toimivat silti hiilinieluna. Hyvänä esimerkkinä levä. Siinä kiertää kerätty hiilidioksidi mukavasti polttoaineeksi. Mitä suurempi osuus on tällaisilla polttoaineilla, sen tehokkaammin hiili kiertää ympyrää eikä fossiilisia polttoaineita tarvitse kuluttaa niin paljon.

Jos ympäristöystävällistä junaliikennettä haluttaisiin lisätä, niin miksi sitten VR toimii täysin päinvastoin (tavaraliikenne siirtyy osin kumipyörille..), ja vielä kieltäytyy vuokraamasta osin jouten seisovaa veto- sekä vaunukalustoa yksityisille operaattoreille, kuten Proxionille, ja romuttaa esimerkiksi siniset vaunut, joilla olisi vielä teknistä käyttöikää jäljellä? VR:n "viherpesukampanja" ei ole oikein uskottava, kun näin päin toimitaan. Kuluja tietty pitää saada vähemmäksi, ja siinä onnistutaankin... Päästöt sen sijaan kasvavat VR:n toiminan ansiosta, kun raideliikenteestä rekkaliikenteeseen siirtyminen tunnetusti aiheuttaa enemmän päästöjä.

Ruotsissa on täysin päinvastainen suunta, kalustonvuokraus toimii ja tavaraliikennettä siirtyy kumipyöriltä kiskoille. Päästövähennyksiä on helppo toteuttaa siellä sillä tavoin. Täällä ollaan jumiuduttu asenneongelmiin ja toitotetaan että yksityisautoilu paha, siitä pitää päästä eroon. Päinvastoin, yksityisautoilu on joukkoliikennettä ympäristöystävällisempi valinta maaseudulla ja muualla missä julkista liikennettä ei kannata pitää. Yksityisautoilun hankaloittamisella vaan syödään kivasti talouskasvua, ja ammottava valtiontalouden rahareikä kasvaa.

Minun mielestä raskas kumipyöräliikenne on sellainen ala, jossa yhteiskunnan pitäsi lähteä tukemaan kumipyöräkuljetuksien siirtoa yhdistetyiksi kuljetuksiksi, ja yhdistettyjen kuljetusten terminaaleja pitäisi rakentaa esimerkiksi tänne Kuopioon. Lisäksi jonkun rautatietavaraliikenteen operaattorin pitäisi tarjota kustannustehokasta, edullista, suorituskykyistä ja asiakaslähtöistä yhdistettyjen kuljetusten palvelua (rataverkolle kyllä junia mahtuu, vaikka kiertämällä ne liikenteelliset sumput). Näin saataisiin raskaan liikenteen päästöjä alas, ja toisaalta raskaan tieliikenteen aiheuttamat onnettomuudet vähenisivät selkeästi.

Jättirekkojen tulo on täysin väärä suunta, sillä saadaan rautatiekuljetusten määrää vähennetyä entisestään.

Euroopan liikennepoliittisten linjausten tarkoituksena ei ole rajoittaa ihmisten liikkuvuutta. Viime vuonna julkaistu EU:n Liikenteen valkoinen kirja kuitenkin linjaa melko radikaalisti Euroopan tulevaa liikennepolitiikka. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä on tarkoitus vähentää 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tavanomaisilla (fossiilisilla) liikennepolttoaineilla kulkevien autojen määrä kaupunkiliikenteessä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä — vuonna 2050 ei kaupungeissa saisi ajaa enää perinteisillä polttomoottoriautoilla.

Samalla EU:n alueelle on tarkoitus rakentaa yli kahdeksan miljoonaa sähköautojen latauspistettä, joista kymmenen prosenttia olisi julkisia. Suomen velvollisuutena on rakentaa 71 000 latauspistettä — näistä 7000 olisi julkisia (Suomi on ilmoittanut komissiolle, että tämä ei ole Suomelle ongelma). Suomessa on arvioitu liikkuvan vuonna 2020 noin 100 000 sähköautoa. Tavoite ei kuitenkaan toteudu ilman kansallisia poliittisia päätöksiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että verotusta ehkä käytetään keppinä: sähköautoja ei verotettaisi lainkaan ja vastaanvankokoisille polttomoottoriautoille asetettaisiin sellainen vero, että saman kokoluokan polttomoottoriauto ja sähköauto olisivat autokaupassa hinnaltaan samansuuruiset. Tämä on vauhdittanut sähköautojen yleistymistä mm. Norjassa.

Toisaalta vielä ei tiedetä, mikä teknologia tekee lopulta todellisen kaupallisen läpimurron. Sähköautojen kanssa kilpailevat myös polttokennot ja biopolttoaineiden kehitttäminen. Tulevaisuuden liikennepolitiikan lähtökohta näyttää kuitenkin olevan: se joka likaa (ilmastoa), se myös maksaa.

Kaupunkiliikenteessä voitaisiin kieltää yksityisautoilu kokonaan. Kaupungeissa on ahtaat tilat, lyhyet välimatkat ja suuret matkustajavolyymit - kaikki nämä seikat huutavat avuksi joukkoliikennettä. CO₂-päästötkin tosiaankin ovat vain jäävuoren huippu autoilun ympäristöhaitoista. Vaikka autoon asennettaisiinkin polttomoottorin tilalle sähkömoottori, niin suurin osa ympäristöhaitoista on ja pysyy.


Olen asunut koko ikäni kehäkolmosen ulkopuolella, enkä ole vielä tähän mennessä tarvinnut omaa autoa. Lainattuun tai vuokrattuun autoon tai taksiinkin on tarvinnut turvautua suhteellisen harvoin. Toki tässä on tarvittu hieman oma-aloitteisuutta siinä mielessä, ettei kannata asuttaa itseään turhan kauas työpaikastaan. Kun pitää asuntonsa kymmenen kilometrin säteellä työpaikastaan, niin työmatka sujuu vaikka pyörällä kesät talvet.


Tässähän tulikin vesitettyä mm. julkisuudessa velloneet puheet tarpeesta muuttaa ruuhkainen valtatie 8 moottoritieksi Raision ja Nousiaisten välillä. ;D


Maaseudulla pidetään, ja on oikeastaan melkein pakkokin pitää jonkinlaista joukkoliikennettä, koska lapset ainakin (alle 15-kesäisiä ei toistaiseksi päästetä edes mopoauton rattiin) pitää joka päivä kerätä kouluihin ja jakaa taas iltapäivällä takaisin koteihinsa. ;) Jos kysyntää olisi enemmän (joukkoliikenteen markkinaosuus suurempi), voisi tarjontakin olla kattavampi. Mutta joo, tästä ei pääse oikein muuhun kuin perinteiseen muna-kana -pohdintaan. Yhteiskunnan ohjauksella maaseudun liikkumismuodot on aikanaan määrätty ja valittu, niinkuin oikeastaan myös annettu ihmisille mahdollisuudet ja rajat luoda itselleen liikkumistarpeita - hups vaan, tässäpä tulikin kirjoitettua ja päästettyä nettiin mielenkiintoinen virke, jota jokainen voi hetken miettiä, toki vain ja ainoastaan niin halutessaan. Tarkoitukseni ei ole tuputtamalla tuputtaa "radikaaleja" ajatuksia, ainoastaan jakaa niitä ihmisten kanssa. :D


Päinvastoin. Autoiluun käytetyt rahat karkaavat suurimmalta osin maailmalle, kiinalaisille ja japanilaisille autotehtaille sekä venäläisille ja norjalaisille öljylähteille. Kotimaista talouskasvua saataisiin aikaan, kun käytettäisiin suomalaisia työllistävää joukkoliikennettä. Suomessa valmistetut polkupyörät ovat myös hyvä ja terveellinen vaihtoehto, jos ajatellaan Suomen vaihtotasetta ja otsikonmukaisia liikenteen ympäristövaikutuksia laajemminkin.


Tästä olen aivan täysin samaa mieltä. Mutta EU ja sen Suomi-niminen sivukonttori näköjään eivät ole: Nyt se varmistui: 4,4 metriä korkeat, jopa 76-tonniset jättirekat tulevat Suomeen (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288571532000.html)

Onhan tämä trollausta?

Ensimmäinen lause on aivan puhdasta, yleisesti hyväksyttyä tietoa, perustuu suoraan energian häviämättömyyden lakiin.

Toisen lauseen on tarkoitus herättää ajatuksia ja pohdintoja. Sinisilmäisille, auktoriteetteihin järkähtämättömästi uskoville skeptikoille en välttämättä suosittele Arto Laurin radikaalien tekstien lueskelemista, menettävät vielä hermonsa ja yöunensa. Mutta mikäänhän ei estä avoimin silmin ja ennakkoluulottomasti maailmaa katselevaa, ajattelevaa ihmistä pohdiskelemasta erilaisia vaihtoehtoja. Itse en ole vielä nimeksikään ehtinyt tarkastaa mainittuja hypoteeseja, aineisto on melko laaja. ;) Mutta yhdessä asiassa hän on oikeassa: ydinvoima tulee kohtuuttoman kalliiksi ihmiskunnalle ja luonnolle. Ihminen leikkii asioilla, joita se ei oikein hallitse. Ennakkoesimerkkeinä mainittakoon vaikka voimalaonnettomuuksien TOP 3: Tšernobyl (1986), Fukushima (2011), Three Mile Island (1979). Lievempiä ydinpolttoaineen sulamisonnettomuuksia historia tuntee pitkälti toistakymmentä, joissa niissäkin on kuollut satoja. Einsteininkin kerrotaan sanoneen, että "ydinvoima tulee lopulta tappamaan käyttäjänsä".

Voihan tuollaisia "radikaaleja" höpöjuttuja keksiä hyvin helposti vaikka mistä. Samaten on helppoa haukkua eri mieltä olevia SUPOn agenteiksi ja ties miksi. Hankalampaa sen sijaan on todisteiden esittäminen.


Toisin sanoen ydinvoima on varsin turvallista mihin tahansa realistiseen vaihtoehtoon verrattuna.

No huh. Iiro, vaikket sinä näekään säteilyä, se on silti olemassa. Turha sitä on yrittää kieltää. Saihan sen jo Marie Curiekin karvaasti kokea tutkiessaan radioaktiivisia alkuaineita. Ja ydinpolttoainejäte (http://vaunut.org/sarja/2256) sen kun säteilee aina vaan, kymmeniä tuhansia vuosia. Esim. Tc⁹⁹:n puoliintumisaika on 21 000 vuotta. Meitä ei ole täällä enää sadankaan vuoden päästä, mutta jotkut ehkä yrittävät olla. Tässä hieman tietoa ydinjätteen loppusijoituksen ongelmista: Geologian professori Matti Saarniston alustus ydinjätteen loppusijoituksesta Suomessa, Ydinvoima 2010 –tapahtumassa 18/2-2010 (http://www.youtube.com/watch?v=SC4ZAGbpL1U). Ja vielä ruotsalaisen kollegansa kannanotto Työ- ja elinkeinoministeriölle ydinjätteen loppusijoituksesta Olkiluotoon, 12.1.2009 (http://www.tem.fi/files/21424/The_Environmental_Impact....pdf).

Tapahtuneet ydinonnettomuudet, uusien onnettomuuksien mahdollisuus ja ydinjätteeseen liittyvät ongelmat ovat kiistatonta, julkista tietoa - vaikkeivat tietyt intressiryhmät niitä toki mitenkään mainostakaan. Sen sijaan radikaalit väitteet säteilyn tunneloitumisesta ja beetasoihdusta eivät tahdo pysyä virallisen tieteen rajoissa, eikä niiden osoittaminen oikeiksi olekaan maallikolta ihan helposti tehty. Vai olisiko tässä (http://yle.fi/uutiset/sadeveteen_paatyneen_radioaktiivisen_tritiumin_lahde_arvoitus/6675919) mahdollisesti viitteitä siihen suuntaan? Syövät ovat kovasti lisääntyneet viime vuosikymmeninä. (http://areena.yle.fi/tv/1281714) Kuinkahan suuri merkitys ydinvoimalla loppujen lopuksi on sen seikan kanssa? Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä, siitä emme mihinkään pääse, emme vaikka lakaisisimme tiedonmuruset maton alle.

Energiabisneksessä pyörivät sen suuruusluokan rahavirrat, että joillekin voi syntyä houkutus toimia epärehellisesti, jopa jakaa väärää tietoa kansalle, joka keskimäärin on tyhmää – keskivertoälyllä varustetun kaduntallaajan ÄO on vain sata, ja mikä masentavinta, lähes puolella vielä vähemmän. Odota siinä sitten viisaita päätöksiä eduskunnalta. Tämän takia en pitäisi ollenkaan haitallisena sitä, jos jotkut valveutuneet osoittavat kiinnostusta ja harrastusta asioiden vapaaseen pohdiskeluun ja tutkiskeluun. Ja jos sellaisen harrastuksen seurauksena nurkissa alkaa pyöriä ”MIB-hahmoja”, voi se mielestäni olla jopa osoitus siitä, että aletaan olla jäljillä…

Höpsis. Foliohattuilu sikseen. Tekniikka kehittyy turvallisempaan suuntaan: http://www.hs.fi/tiede/Tulevaisuuden+ydinvoimalan+voi+sammuttaa+nappia+painamalla/a1369978195535 (http://www.hs.fi/tiede/Tulevaisuuden+ydinvoimalan+voi+sammuttaa+nappia+painamalla/a1369978195535)
Jolloin ydinvoimasta tulee aiempaa riskittömämpi vaihtoehto.

Lisäksi: http://www.hs.fi/tiede/Intia+vaihtaa+uraanin+toriumiin/a1369977591299 (http://www.hs.fi/tiede/Intia+vaihtaa+uraanin+toriumiin/a1369977591299)

Seuraavien sukupolvien voimaloiden kanssa voidaan elää huomattavasti helpommin, ja jäteongelman kokoluokkaa voidaan ratkaisevasti pienentää. Lisäksi Toriumia ei voi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, joten kaikki perustavan luokan ongelmat ydinenergiassa ratkeavat uudella teknologialla. ;) Jo olemassaoleva perinteisten laitosten jäte voidaan "polttaa" ja hyödyntää noissa hyötölaitoksissa, saaden nämä korkea-aktiiviset, myrkylliset ja pitkän puoliintumisajan jätteet minimoitua.

http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_amplifier

Kyllähän ihmiset käyttäisivät enemmän joukkoliikennettä enemmän jos olisi siihen mahdollisuus.
Joukkoliikenteen käyttöä järkevintä lisätä siellä missä asukaspohjaa. Kirkkonummi-Leppävaara väli hyvä esimerkki,
Junaliikennettä ei voi juurikaan lisätä, raidekapasiteetti lopussa.
Panostukset infraan puuttuvat jotenka niinkauan näen kukkatätien puheina että pitäisi käyttää julkisia oman auton tilalla. Autoja käytetään kun ei ole kunnollista vaihtoehtoa.
Tampereella ei ole lähiliikennettä raiteilla vaikka kysyntää olisi, Infra vaatisi sielläkin satsauksia, missä ne viipyvät kun nämä ympäristöasiat niin tärkeitä.??
Taitaa olla vaan poliitikkojen sanahelinää..