Resiina-keskustelu

Tämä uutinen meni multa kyllä täysin ohi.  :(

Mankin ongelma taitaa olla se, että heikon maaperän takia perusparannuksesta tulisi varsinkin matkustajamääriin nähden erittäin kallis. Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Eikös toinen laituri ollut korkea puulaituri?

Ei ollut vaan on :)

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Mutta entä jos laiturit uusittaisiinkin korkeiksi puulaitureina? Radan ylikulku taas voitaisiin rakentaa puurakenteisena siltana tukeutuen seisakkeen itäpuolella olevaan kallioleikkaukseen.

Ei voitaisi. Siinähän saattaisi, luoja paratkoon, olla jotain järkeä.

Toinen on tosiaan puulaituri, sen toki tiedän. Mutta ei kai se sentään korkea ole, ei ainakaan 550 mm?

Kyllä sen on ainakin tarkoitus olla korkea, on toki saattanut ajan saatossa vähän painua suhteessa rataan.

Jostain syystä minulla oli käsitys, että puulaituri olisi matala, mutta tarkemmin miettien eipä se tosiaan taidakaan olla. Onko se nimenomaan 550 mm:n laituri (tai sellaiseksi tarkoitettu)? Kun kyseinen laituri rakennettiin, silloinhan 550 mm ei vielä ollut mikään standardikorkeus Suomessa. Joka tapauksessa myös pohjoisen laiturin voisi korottaa 550 mm:iin puulaiturina ja siirtää eteläisen laiturin kohdalle, jolloin laiturien itäpäästä saisi kulkuyhteydet ehdottamalleni ylikulkusillalle.

Tämmösiä siellä on laitureilla sekä tasoristeyksessä.

HSL:n VASTAUS:

Hei,
Kiitos palautteestanne.

Junien liikennepaikkojen matkustajamääriä seurataan jatkuvasti mm. junissa olevien laskentalaitteiden avulla.
Mankin ja Luoman asemien käyttäjämäärät ovat nykyisin erittäin pienet (selvästi alle 100 matkustajaa/asema päivässä). Vertailun vuoksi esim. Masalan asemaa käyttää noin 700 matkustajaa päivässä.
Vastaavasti U- ja L-junien pysähtyminen Mankissa ja Luomassa hidastaa kahdella minuutilla arkisin noin 1200, lauantaisin noin 600 ja sunnuntaisin noin 500 matkustajan matkantekoa, mistä aiheutuu noin 210 000 euron vuotuinen aikahaitta matkustajille. Lisäksi tasoristeysjärjestelyt aiheuttavat 80 km/h nopeusrajoituksen myös niille junille, jotka eivät pysähdy asemalla. Todellinen aikahaitta on siten yllä mainittua arviota suurempi.
Asemien saneeraamiselle ei ole näköpiirissä tarvittavaa kysyntäpohjaa. Asemien säilyttäminen edellyttäisi alueen maankäytön voimakasta kehittämistä. Mankin uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti Kauklahden asemaan, jonka rooli tulee vahvistumaan. Asemien säilyttäminen vaatisi myös huomattavia investointeja asema-alueisiin ja kulkuyhteyksiin. Mankin kehittäminen on haasteellista nykyisellä paikallaan, sillä asema sijaitsee pehmeiköllä eikä laitureita ole nykyisen ratageometrian asettamien rajoitusten vuoksi mahdollista pidentää.
Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys on laadittu yhteistyössä myös Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa.  Junaseisakkeiden lakkauttaminen korvataan bussiliikenteen järjestelyillä Kauklahden ja Masalan välillä sekä Kauklahdesta Lasilaaksoon.

Terveisin,
Markus Elfström, Joukkoliikennesuunnittelija, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Että ihan 2 minuuttia menee aikaa Mankissa pysähtymisen vuoksi. Kuinkahan monta minuuttia myöhästymisiä tulee VR:n junien jatkuvien myöhästelyjen takia? aivan järjetöntä liikennepolitiikkaa. Nyt voisi liikenneministeri sanoa painavan sanansa.

Ei Mankissa enää edes ajeta autolla raiteiden yli, joten se olisi tekosyy. Matkustajamäärät ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan, alueelle on rakennettu ja rakennetaan lisää kerrostaloja. Tämä on espoolaista yksityisautoilua paapovaa liikennesuunnittelua.

Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. Pääkaupunkiseudun liikkumista on tutkittu lähes 50 vuoden ajan, jona aikana joukkoliikenteen osuus kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovatkin lisääntyneet. Trendiin on vaikuttanut yksityisautoilun vahva lisääntyminen 60-luvulta asti.

”Käänne on seurausta vuosikymmenien pitkäjänteisestä joukkoliikenteen kehittämisestä Helsingin seudulla. Joukkoliikenteellä on tänä päivänä erittäin vahva brändi. Se koetaan oleelliseksi osaksi hyvin toimivaa, helppoa ja puhdasta urbaania ympäristöä. Yhä useampi nuori pääkaupunkiseudulla jättää ajokortin ajamatta ja auton hankkimatta, koska joukkoliikenne palvelee heidän liikkumistarpeitaan niin hyvin. Sama trendi näkyy myös kansainvälisesti suurissa kaupungeissa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kiittää.

”Positiivinen muutos on ollut voimakkaampi kuin olemme osanneet ennustaa. HSL päivittääkin syksyn aikana liikennejärjestelmäennusteitaan uusien tulosten valossa”, Liikennetutkimukset ja ennusteet –ryhmän päällikkö Marko Vihervuori sanoo.

Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on kasvanut.

Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen suosio on kasvanut eniten Espoossa. Myös kehyskunnissa työmatkoja tehdään aiempaa enemmän joukkoliikenteellä. Vapaa-ajan matkoilla helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat entistä useammin valinneet joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, mutta espoolaiset kulkeneet entistä enemmän henkilöautolla. Kehyskunnissa vapaa-ajan matkustuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Myös henkilöt, joilla on ajokortti ja auto käytössään, ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoon verrattuna joka alueella.

”On hienoa nähdä, että myös autoilijat ovat ottaneet joukkoliikenteen osaksi liikkumistaan entistä enemmän. Autoilun ja joukkoliikenteen helppo yhdistäminen esimerkiksi liityntäpysäköintiä kehittämällä onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpää”, Rihtniemi sanoo.

Liikkumistutkimuksen yhteydessä HSL selvitti myös alueen asukkaiden liikkumisasenteita barometrikyselyllä. Valtaosa vastaajista haluaisi kehittää alueen joukkoliikennettä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi nähdään pyöräilyreittien ja -olosuhteiden kehittäminen. Kyselyyn vastanneet kannattivat vahvasti lisäksi muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä ja maankäytön keskittämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yli 60 prosenttia vastaajista kannattaa ja vajaa 20 prosenttia vastustaa moottoriajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemistä.

Tämmösiä siellä on laitureilla sekä tasoristeyksessä.

Mietityttää vaan että miten toi Veturit Kartalla-sovelluksen kuvake liittyy asiaan?  ;D

Saavatpahan huumehörhöt taas suojella alituisemman äo:n kolleekoja tasoristeykseltä. Totuttu on holtittomaan liikennekäytökseen ja autoilijan on aina vika.

Missään ei taida olla tietoa Mankin seisakkeen lakkauttamispäivämäärästä? Asiasta ei ole hetkeen kuulunut mitään...