Resiina-keskustelu

http://yle.fi/uutiset/jaita_hattuun_jaameren_radan_rakentamisessa/6868767

Mitä isompi hanke, sitä vähemmän mietitään, mitä tarvetta varten se tehdään. Näin tehtiin Saimaan kanava. Kohta valmistuu ns. kehärata. Odotan mielenkiinnolla tuleeko sinne matkustajia tarpeeksi. No, onhan sitä suuria hankkeita ollut ennenkin. Eliel Saarisen Hesan keskustasuunnitelma olisi ollut nykyisin hieno juttu. Päärautatieasema Pasilaan ja olisi päästy Hesan aseman ahtaudesta. Nyt on sen ahtauden vuoksi keksitty pisarata Hesaan. Hullu ajatus minun mielestä. Dixi on uusi suuri asemakeskus. Suurempi kuin Pasila ja Helsinki City.

Mitä Helsingin kaupunkisuunnitelmiin tulee, niin aikanaan oli olemassa ns. Töölö - Munkkiniemi -suunnitelma - jos nyt muistan nimen oikein. Minulla oli nuorina vuosinani jopa divarista ostamani paksu kirja siitä - painettuu joskus maamme itsenäistymisen jälkeen.
     Jos suunnitelma olisi toteutunut, niin sillä suunnalla olisi nyt laajat korttelit Jugend -arkkitehtuuritaloineen, ja kauniine puistokatuineen raitioteineen.  Vaan ei. Nyt siellä on vain funkis-laatikoita ja raitsikka ei ulotu edes Munkkivuoreen.

Ja lisää omasta mielestäni tärkeistä aiheista mitä Helsinkiin, Tampereeseen, Turkuun tai ouluun ym. tulee, niissä ei toimi elinkeinon rattaat valtakunnallisesti ajatellen.

Kyseessä on pikemmin satiaispesä. Aluksi meinasin kirjoittaa muurahaispesä. Koska kumminkin muurahaiset hakevat elinkeinonsa tietyltä alueelta pesäänsä ilman aattellisia osuuskauppa vouhotuksia, jossa lehdet ilmestyvät itsessään ruokasaliin, piti peruuttaa tämä kömpelö vertaus.

Mitä huolestuttavinta, nykyajanpoliittinen ilmapiiri ja arvonanto tukee näissä ympäristöissä kasvaneita kannattamaan juuri sellaisia aatelisia (mm. vihreitä, vasemmistoja kun ovat oppositiossa), jotka enemmin tai myöhemmin syövät heidän leipänsä todellisin populistisin puhein. Syömällä halvalla platinan arvoisia elinkeinoja.

Onko platina arvokasta merenpohjassa, josta sitä ei saa ylös?

Ei ole minua vielä myyty kyseisille salaliittoteoriolle. Jos jossain vaiheessa jaksaisi opetella html-koodaukset, voisin luoda arkiston tämänkin päivän povaamiselle 2047-artikkelille iltalööpistä tuleville polville. Sitä ennen pysykööt sääennusteet sellaisenaan kuin ne ovat aikanaan.

Mitään turhia suunsoittoja ei tarvita.

Valtio ei voi elättää nyky-poliittisen aattein sulkeutumatta itseään millään Valintatalon myymälän virkailijana, ennen kuin se sallii orjatyövoiman elinkeino-tuotannolle ja logistiikalle markkinoita varten, kyseisille etuuksille suunnatun eliitin hyväksi.

Hukkukkoot se salaliittoteoreetikkojen juoruun (Sossupummit, vihreällä elämäntavalla elävät likaisella- tai sosiaalisella-työllä elävät wannabee-maailmanparantajat).

Tähän asti on mielestäni ollut itsestään selvyys se, että tuontia tekevän tahon on myös tehtävä vientiä tasoittaakseen tilin. Mineraalit ovat tulevia edelläkävijöitä hoitaakseen homman, mutta kannattaa miettiä marssitko siinä fanaattisessa aatteessa vaiko realismin aatteessa.

Enpä haluaisi että tämä tahto taipuisi satiaisina toimivien tapa-sossopummien elätettäväksi. Monien muidenkin osalta kyseisessä "pesässä" olisi rationalisoitavaa, tai koko homma valuu stalinistien tai national sosialistien leiriin.  Äärioikeistossa sillä (nat.sos.-kanssa) ei ole edelleenkään mittään tekemistä, muiden kuin SDP:n kannalta.

Ja äskettäiseen syyksi luon selvyydeksi vielä sen porvarivihan ja suomalaisen kateuden. Julkisen puolen hommat ovat vähemmän monelta osin onnistuneet kuin kilpailevat ex-monopolin kanssa. Kuten yksityiset tielautakunnat... Esim yksityistetyt projektit voivat olla paremmin haskassa kuin julkiset.

Kyseessä siis ole Munkkiniemen kartanon omistajan Steniuksen Eliel Saariselta tilaama suunnitelma omistamilleen maille Munkkiniemen-Haagan alueella. Töölön kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Jugend oli tuohon aikaan jo tyystin passé ja pienoismallin tyyli lähinnä klassisistinen.

Kuten muutkin tuon ajan utopistiset kaupunkisuunnitteluharjoitukset, Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma jäi hyllyyn  jo taloudellisten realiteettien nimissä. Samoin alue tuolloin edusti periferiaa ja ajatus siitä, että jonnekin Pikku-Huopalahden taakse olisi yhtäkkiä tempaistu kokonainen kaupunki oli ajankuvassa täysin mahdoton. Siksi siitä on toteutunut Hollantilaisentien talorivistä ja Haagan liikenneympyrä.

Mutta näyttävähän tämä Saarisen sormiharjoitus on.

Munkkiniemi - Haaga -suunnitelma. Ostin sen kirjan joskus kai kouluvuosinani ja se on kadonnut jonnekin jo kauan sitten.  Täten en muista yksityiskohtia mutta muistaakseni siinä oli umpikortteleita, ja tyyli ei ollut laatikkomaista "funkkista". Muistan myös lukeneeni, että jokin pieni osa suunnitelmasta olisi toteutettu, jossakin muodossa.

En jaksa lukea noita sivuraitelle poukkoilleita juttuja, mutta olen edelleen sitä mieltä, että yhteys jäämerelle olisi Suomelle ihan hyväksi. Ei todellakaan mitään transitokuljetuksia keskieurooppaan, vaan ihan vain Suomen logistiikan vuoksi.
Kaikki on keskittynyt Helsinkiin. Toki siellä on hitusen lämpimämpää talvella, mutta lahti on jäässä. Jäämeri ei  ole.

Tromssasta tuodaan rekkakaupalla norjalaista seitiä samaa tietä mitä sakut tulivat ja menivät aikanaan. En tiedä muusta rahdista. Häikäisevän hieno tie. Toivottavasti sitä maisemaa ei pilata. Yksi hienoin kohta on Muotkantaka, Suomen maanteiden korkein kohta, 550 m.   Siinä ammuttiin Lapin sodan viimeiset tykinlaukaukset. Joka kevät on muistomerkillä muistohetki. Lyhyt ja koruton. Maisema on henkeä salpaava. Suosittelen. Muistan kerran, kun postiauto lähti Muoniosta eteenpäin kohti Kilpisjärveä ja radiossa soi Tapsa Rautavaaran neljän tuulen tie. Suuria hetkiä, sanoisin.

"Kauan sitten tietä Petsamoon/kerran tehnyt ma oon" kuuluu yx toinen melodia. Jos emme olisi menettänyt Suomen "itäistä käsivartta" sodassa niin tiesvaikka Petsamoon olisi rakennettu rautatie.
     Jos Jäämeren rautatiessä ylipäätään on jotakin järkeä, niin pyytäisin jälleen muistuttaa mieleen että Rovaniemeltä koilliseen on olemassa vanha linjaus. Naapurin puolella Kelloselkä - Salla - Kantalahti. Jatkoyhteys Murmanskiin on myös olemassa raideleveys 1520 mm eli omamme 1524 mm vaunut kuulemma kykenevät siinä liikennöimään.
     Norja ei kuulu EY:hyn ja niitten NSB raideleveys on eurooppalainen 4' 8 1/2" eli 1435 mm. Jos jollakulla on hyvä syy esittää miksi jonnekin Kirkkoniemelle (Kirkenäs) tms pitäisi rakentaa pitkä rautatielinja jonka raideleveydestä voidaan myös keskustella niin antakaapa kuulua.
     Sinänsä on mahdollista rakentaa jopa linja kahdella eri raidevälillä. Se on tehty jo kauan sitte Tornion - Haaparannan (lyhyellä) välillä.

   

Kirkkoniemeen tai Skibotniin rakennettunakin Jäämeren radan raideleveydeksi tulisi ilman muuta 1524 mm. Radalla kun ei olisi suoraa yhteyttä Norjan muuhun rataverkkoon.

Ei kai se raideleveyden muutos ole enää nykyään ongelma muualla kuin Suomen erityisolosuhteissa?

Aikanaan Euroopassa oli 1435 mm ja Venäjällä 1829 mm (6 ft). Historiankirjojen mukaan radan rakentaja sanoi tsaarille, ettei sen radan tarvitse olla kuin kikkelin mitan verran leveämpi kuin muualla, niin viholliset eivät pääse rataverkolle omalla kalustollaan. Siis valittiin halvempi 5 (Englannin) jalkaa kuin entinen 6 (Englannin) jalkaa ja uudet radat saatiin rakennetuksi halvemmalla.

Nykyisin Espanjassa ei ole ongelmia muuttaa kaksi kikkelinmittaa vaikka lennossa, joten kyllä yksi onnistuisi myös Haaparannassa.

Tämä ei ollut kannanotto radan puolesta tai vastaan, ainoastaan kommentti valittavaan raideleveyteen.

Tuolla Jäämerellä kun liikuskelette nykyään, onkohan kellään tietoa "Kirkkoniemen rautatien" nykytilanteesta? Eikös siellä jotain malmiliikennettä liikkuile (?) ja uusi veturikin taidettiin sinne kuljetella maanteitse jokunen vuosi sitten?

Eipä ole ihan tuoretta tietoa, mutta jotain pohjatietoa kuitenkin. Rata suljettiin huhtikuussa 1997 (siitä on havaintoja) ja avattiin vuonna 2009 ja vähän sen jälkeen, alkuvuodesta 2010, sinne tuli uusi veturi Vossloh "G1000 BB", mistä on silloinen keväinen havainto. Sen jälkeen on tiedonkulku ollut vähäistä ja omat havainnot puuttuvat, joten ihan tuoreet tiedot olisi minustakin kiva kuulla. Meillä ei taida olla paikallista reportteria siellä?

Kävin suorittamassa agenttitehtävän. Onhan google maps. Oli siellä Kirkkoniemessä yksi radanpätkä joltakin kaivokselta satamaan. Ei ihme, että veturi piti maanteitse kuljettaa. Finnmarkin lääniä ja Ruijan aluetta, kuulunut joskus Suomelle.

Eivät ole olleet itsenäisen Suomen alueita, Petsamo taas oli ja alue rajautui nykyiseen Norjan ja Venäjän rajaan lännessä.

Mikä on EY:hyn kuuluva vaihtoehto?

Eipä taida Venäjäkään kuulua EY:öön, eli vaihtoehdot ovat todella olemattomat, jos ne rajataan tällä tavalla.

Eipä taida kukaan kuulua enää EY:öön, lakkautettu joulukuussa 2009. http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_yhteisö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_yhteisö)

Itse sain kuvattua tuon veturin vaihtotöissä Kirkkoniemen satamassa heinäkuussa.

Tuli muuten mieleen, että Suomella on yhteys jäämerelle jo nyt. Narvik-Kemi -välillä kulkee rata. Maantietä pitkin kyseinen matka on 562 km, kun Kirkkoniemi-Kemi on 638 km. Tietysti laivalla kestää aikansa huristella Kirkkoniemen kohdilta Narvikiin, mutta minne tahansa Kemiä etelämpään kuljetettaessa tavaran saa kyllä kulkemaan kohtuullisesti Narvikinkin kautta. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti tehdä. Voisi ehkä olla ihan edistämisen arvoinen projekti. Sen toimivuuden pohjalta voitaisiin sitten arvioida Kirkkoniemen radan tarpeellisuutta aika mainiosti.

Mutta mistä tavaraa raiteille? Ruotsi jolla raideyhteys Tanskaan , niin Ruotsin ulkomaankaupasta 90% kulkee yhä meriteitse. Meillä ollaan samassa prosentissa, Suomessa rautatieyhteys itään joka Ruotsilta puuttuu. Idästä/Itään voidaan laittaa enemmän tavaraa muuten pitää hiljaista.  Ei taida olla mitään järkeä että vaikka jäämeren rata olisi olemassa, ensin Suomesta junalla Kirkkoniemeen, yli 1000 km:n matka Etelä-Suomesta, tämän jälkeen merimatka Länsi-Eurooppaan..Kun pääsee suoraan Suomen satamista laivalla päämarkkinoille.
Toi koillisväylä ei tuu toimii niin kauan kun venäläiset huseeraavat liikennevalvontalupaviidakon ja väylämaksujensa kanssa ja onhan siellä 3/4-osavuotta lähes mahdoton kulkea.
Ja niinkuin Tuukka laittoi, Narviikiin jo nyt ratayhteys. Ei vaan kannata, kylmä totuus;-) Laivakuljetuksena yhden merikontin hinta n. 2000 dollaria Kiinasta Vuosaareen. Paljon Kemi-Vuosaari väliltä merikontilta rahtia, veikkaan että menee yli ton hinnan. Unohtakaa siis raidekuljetukset! Ei edes Ruotsissa hoideta kuljetuksia junilla vaikka vapaa kilpailu ja raiteet Saksaan;-) Se on Jääkylmätotuus;-)

Jos Petsamo olisi pysynyt Suomella, tilanne voisi olla varsin erilainen kuin nyt. Ei siitä suunnasta nyt hetkessä mitään kultakaivosta syntyisi. Mutta mikäli ennusteet ilmaston muutoksesta pitävät paikkansa, voi tilanne muuttua kohtalaisen nopeasti maailman meriliikenteessä, ja kyllä venäläiset joskus oppivat tavoille...

Yleisradio Oy:n Yle uutisten nettisivut, Politiikka kertoo että pääministeri Kataisen mielestä Jäämeren rata on suuri mahdollisuus

http://yle.fi/uutiset/katainen_jaameren_rata_suuri_mahdollisuus/6967154

Kun käytetään käsitettä "kannattavuus" niin pitäisi muistaa että LIIKETALOUDELLINEN kannattavuus, ja KANSANTALOUDELLINEN voivat olla, myös laskutavasta riippuen, kaksi aika erinevää asiaa.
     Ikävä kyllä näissä yhteyksissä, tarkastelijan (puolue)poliittisella kannalla voi olla hyvinkin suuri merkitys. Ja kuka sitten lopulta laskun maksaa, no Virtanen ja Lahtinen, ja myöskin saaristopitäjän Söderström.