Resiina-keskustelu

Tanskan rautatiet DSB lopetti juomien ja purtavan myynnin IC-junissa pari päivää sitten. Myynti jatkuu kansainvälisen liikenteen junissa. Myynnin lopettamista perustellaan sillä, että suurin osa matkustajista ostaa eväänsä jo asemakioskilta.

Tämä herättää pari kysymystä:
1) Onko junamyynnissä hinta ja valikoima vähemmän kilpailukykyinen? Olisiko sille voinut tehdä jotain? DSB omistaa suuren osan kioskeista ja junamyynnin, joten kyse lienee periaatteellisesta ratkaisusta.

2) IC-junat jatkavat IC-junina. Onko oikein heikentää tavaramerkin tarkoittamaa palvelua? Muistaako yleensä kukaan enää, miksi IC junatyypille asetettiin korkeammat lipunhinnat? Nyt yksi osa korkeamman hinnan perusteesta on purettu, mutta ainakaan toistaiseksi hintaa ei ole luvattu laskea.

Linkki tarjontaan  http://www.dsb.dk/kundeservice/under-rejsen/service-i-toget/mad-og-drikke/

Täytyy muistaa, että Tanskassa etäisyydetkin ovat lyhyempiä kuin täällä hieman koillisemmassa Euroopan kolkassa. Keskimääräinen junamatka Tanskassa lienee sen verran lyhyt, että sen kestää ilman verensokerin tankkaustakin.

Mutta minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että varsin monessa Euroopan maassa rautatieasemien kioskien/kahviloiden/leipomoiden myymien eväiden ja juomien hintataso on varsin korkea verrattuna esimerkiksi muualta kaupungista löytyvään tarjontaan.

En muista, koska käsittääkseni Tanskassa on IC-junia ollut ennen syntymääni. Onko sielläkin siis lippujen hinnat olleet kalliimmat IC:ssä kuin muissa junissa? Nykyäänhän junatyyppi ei käsittääkseni vaikuta hintaan Tanskassa lainkaan - vai olenko tämän käsitykseni kanssa väärässä?

Aikoinaan muistin varaisesti Tanskan IC-junissa matkustamisessa oli erilaisia rajoituksia matkan lyhyyden suhteen ja paikkalippu oli hinnoiteltu maksamaan kolme kertaa polkupyöräpaikan tavallisessa junassa (tai vapaaehtoisesti varattu istumapaikka Interregionaltogissa). Kilometrihinta sitten saattoi olla sama kuin Interregionaalissa. En ole vuosiin ostanut lippuja DSB:n IC-juniin, koska on halvempaa ostaa lippu SJ:ltä X2000-junaan sinne tai käyttää Skåne-korttia niillä reiteillä mitä olen tarvinnut. Lyntogeissa oli muistaakseni myös kilometrihinnat korkeammat jo ilman pakollisia lisukkeitakin, tosin muistikuvat niistä ovat yli 40 vuoden takaa.

Vilkaisin DSB:n nykyistä hinnoittelua ja tosiaan on mennyt aivan toisenlaiseksi kun silloin kun asuin Malmössä ja käytin tanskalaisia junia useammin. Junatyypeillä ei tosiaan enää näytä olevan merkitystä hinnoitteluun, ainakaan yleissilmäyksellä. Erilaisia vaihtoehtoja oli niin paljon, etten viitsinyt niihin paneutua, kun en tarvitse välittömästi.

Matka-ajoista sen verran, että varsin suorittu yhteys Århus-Kööpenhamina kestää noin kolme tuntia. Pisin yhtenäinen matka Frederikshavn-Kööpenhamina kestää 5:30-6 tuntia. Kyllä siinä voisi kahvilavaunulle tai øl-kärrylle olla käyttöä. Aikaisemmin lauttamatkat kivasti katkaisivat matkanteon ja laivalla ehti napata jotain virvokkeita, Århusin ja Kalundborgin välillä vähän useammankin øl-tuopposen.

Totta. Ehkä tuolla Frederikshavnin ja Kööpenhaminan välisellä matkalla saattaisi jopa maistua ravintolavaunussa nautittu pilsneri. :)

Saksassakin näyttää muuten olevan mahdollista tehdä varsin pitkäkestoisia matkoja RegionalExpress -junilla, joiden palveluvalikoimaan ei taida yleensä kuulua eväs-/virvokemyynti. Esimerkkinä olkoon matka RE5 -linjan junalla Stralsundista Berliinin kautta Holzdorf (Elster) -nimiseen paikkaan. Aikataulunmukainen ajoaika on noin 4½ tuntia.

Tässä on hyvä huomioida, että kaukoliikennettä hoitaa Saksassa eri firma kuin lähiliikennettä, jollaiseksi RE-junat lasketaan, vaikka niiden matka-aika olisi viisi tuntia. Samaan konserniin kyllä kuuluvat toki molemmat. Kyseessä ei siis ihan varsinaisesti ole junatyypin muunnos, vaan se, ettei DB Fernverkehr (kaukoliikenne) tunnu osaavan tehdä oikein mistään kaukoliikenteen linjasta (riittävän) kannattavaa, joten tuuppii ne DB Regiolle, joka hoitaa hommansa tehokkaammin :D
Ja DB Regiolla taas ei ole ravintolavaunuja, koska eihän niitä nyt lyhyillä lähijunamatkoilla tarvitse ;)
(No joo, on DB Regiollakin ravinteleja ainakin yksi, mutta se ei ole normaaliliikenteen junissa käytössä)

Olen useamman kerran nauttinut DB Region hoitamissa junissa myös myyntikärryjen palveluista. Viimeksi viime helmikuisella matkallla esim. Sonneberg(Thür)Hbf - Bamberg- Nürnberg Hbf.  Aikaisemmilla matkoilla kärrymyynti on palvellut esim RE-junisssa Nürnberg Hbf - Treuchtlingen - Ingolstadt Hbf - München Hbf ja Nürnberg Hbf - Regensburg Hbf  - München Hbf sekä IRE ja RE junissa Nürnberg Hbf - Bayreuth Hbf / Kirchenlaibach  - Hof Hbf - Dresden Hbf. Ja osa näiden junien kalustosta on ollut kaksikerrosvaunuja.

Mikä tässä on aidosti ero suomalaiseen käytäntöön, jossa IC2-junan kärry ei useinkaan edes Helsingin ja Tampereen välisellä matkalla ehdi toiseen päähän junaa koko matkan aikana?

Siksi kannattaakin varata IC2-junissa paikkansa Helsingin puoleisesta päästä. :) Kesään asti myynti alkoi vaunusta 1. Koska Extra-luokka on nyt vaunussa 2, myynti alkaa sieltä. Sitten palvellaan vaunua 1 ja sen jälkeen vaunua 3 jne.