Resiina-keskustelu

Tukholmassa ilmestyvän kaupunginosa-ilmaisjakelulehti Östermalmsnytt'in yleisönosastossa on ollut hieman mielipiteitten vaihtoa kuningaskunnan joukkoliikenteen tiimoilta. Sen on tällä kertaa ilmeisesti herättänyt kaupunginosan fiinin rantabulevardin Strandvägenin linjauksella kohta alkavat mittavat raitiotien muutostyöt. Linja 7 on Tukholman kantakaupungin ainokainen tätänykyä, mutta uusia linjoja on suunnitteilla ja niihin perusparannustyö myös liittyykin.
     Moni paikallinen on ärtynyt niistä haitoista, joita työn tiedetään tuovan mukanaan - mm jokunen kadunpätkä joudutan tilapäisesti sulkemaan. Stellan Åberg ihmettelee palstalla, miksei voisi rakentaa johdinautolinjoja, joka työ ei vaadi tantereen mylläämistä. Tukholmassa oli tällainen verkosto 1960-luvulle saakka ja trollikoita liikennöi sillä peräti 189 kappaletta. Sen ajan päättäjät väittivät, että verkosto revittiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen v. 1967 siirtymisen takia.
     Samasta saamme lukea, että etelä-Ruotsin Skoonessa on Landskronan kaupungissa pienimuotoinen järjestelmä! Kun kaupunkiin rakennetiin uusi rautatieasema, tarvittiin siltä liikenneyhteys kaupungin keskustaan: rakennettiin johdinautolinja. Puolasta hankittiin kolme vaunua merkkiä Solaris vuonna 2003, ja v. 2010 ostettiin vielä yksi lisää. Linjan rakentaminen ei vaatinut katujen auki kaivamista: riitti kun vedettiin ajojohdot.
     Maailmassa on kuulemma yli 350 kaupunkia joissa liikennöivät johdinautot - ja suunnilleen yhtä monta joissa on raitiotiet, pääasiassa nykyaikaisine vaunuineen.
     Jopa Tallinnassa on laaja "trolleybus" linjaverkosto. Suomesta purettiin Helsingin ainokainen linja, ja Tampereelta ne kolme joskus vuoden 1970 nurkilla. Sillä kerralla väitettiin, että uusia vaunuja ei ollut saatavilla!

Meikäläisen käsitys trollikoista on sellainen, että niiden "sopivuushaarukka" on kovin kapea. Ollakseen tarpeeseen sopiva ratkaisu, ne tarvitsevat kohtalaisesti matkustajapotentiaalia, mutta heti kun potentiaalia on vielä vähän enemmän, raitiovaunu on kannattavampi.

Trollikka olisi siis sopiva ratkaisu vain sellaisessa tilanteessa, jossa matkustajamäärä on hyvin kapeassa haarukassa, eikä sen odoteta muuttuvan merkittävästi.

Oma asiansa on ne järjestelmät, jotka on jo rakennettu muinoin, silloisten kannattavuuslaskelmien tai muiden syiden vuoksi. Näiden olemassaolon "haarukka" on luonnollisesti laajempi.

Trollikka on monin tavoin melkein yhtä hyvä kuin ratikka.
Se on melkein yhtä ympäristöystävällinen ja melkein yhtä kestävä. Sen kohdalla raidekerroinkin on melkein yhtä hyvä kuin ratikan kohdalla, eli matkustajamäärä kasvaa bussilinjaan verrattuna ihan vain siksi, että linjaa liikennöidään kalustolla, joka tarvitsee erityistä kiinteää infraa reitilleen.
Ratikka kuitenkin on trollikkaa parempi oikeastaan kaikessa, missä trollikka on bussia parempi. Ratikkaa on halvempi operoida, se vaatii vähemmän ylläpitoa ja ratikan raidekerroin on korkeampi kuin trollikan – eli matkustajamäärän kasvu on suurempaa bussista ratikkaan muutettaessa kuin bussista trollikkaan muutettaessa.

Ratikkaradan kaivaminen maahan aiheuttaa mylläämistä, mutta vain yhden kerran. Sen jälkeen ratikkaradan ylläpito toki vaatii aika-ajoin tien avaamisen, mutta koska ratikkarataa tarvitsee uusia harvemmin kuin tietä, se ei vaadi mitään sellaista teiden aukirepimistä, jota trollikka ei vaatisi.

Kertaluontoinen lyhyehkö haitta kannattaa hyväksyä, kun siitä saadaan pitkäkestoinen merkittävä hyöty.

Johdinauto on aivan tavallinen linja-auto. Sen käyttövoima tulee ajojohtimista, eli sen infra on peräti perinteistä bussia monimutkaisempi. Kaluston hankintahinta ja käyttö on myös huomattavan kallista perinteiseen bussiin nähden. Se ei ole siis sinänsä kummoisempi ratkaisu mihinkään kuviteltuun liikenteenhoito-ongelmaan. Päinvastoin hankalampi toteuttaa kuin se perinteinen maakaasu/metanoli/tms., mitä Stokholmissa nyt on jo totuttu harrastamaan.

Jos junan (raitiovaunun) sijasta teitä ja katuja kulkeva bussi on käytössä parempi, niin sitten asia on 0K. Kun liikennettä on enemmälti, ei bussiliikenne missään olomuodossa kuitenkaan ole oikea ratkaisu.

Joukkoliikenneforumilla on aiheen johdinautokeskustelua jo moneen kertaan käyty. Tässä linkki erääseen keskusteluun, joka näyttää alkaneen jo vuonna 2005: http://jlf.fi/f20/174-johdinautot/ niin ei tarvitse aloittaa alusta.