Resiina-keskustelu

Julkaistujen tilastojen mukaan rekkaliikenteen markkinaosuus rahdista Ruotsissa on lisääntynyt, kun rekkojen kokoa on nostettu. Samaan aikaan rautatieliikenteen markkinaosuus on vähentynyt. Tilastollinen muutos on selvä ja huomattavan suuri.

http://schienestrasseluft.de/2013/09/18/gigaliner-nahmen-der-schiene-in-schweden-marktanteile-ab/

Suomen erityisolosuhteissahan tämä ei tietenkään ole mahdollista, vaan rekkojen koon suurentaminen Suomessa päinvastoin vähentää rekkojen määrää maanteillä ja sitä kautta maanteiden kulumista ja siltojen rasitusta.

Uskokoon ken tahtoo.

Tästä oli juttua ruotsalaisten lehtien taloussivuilla; että rekkojen MÄÄRÄ maanteillä vähenee kun kokoa suurennetaan. Vaan näinhän siinä siis kävi.

Taannoin nostettiin esille myös ajatus erityisten rekkaväylien rakentamisesta harvaan asutuille seuduille välittämään pitkämatkaista suurrekkaliikennettä nopeasti. Näille väylille ei olisi asiaa muulla liikenteellä ja väylät risteäisivät muut tiet eri tasossa. Sitä en muista, mikä taho tällaisen ehdotuksen teki. Aiheesta on ollut keskustelua myös Vaunut.orgissa.

Vuodesta 1996-2011 Rekkojen markkinaosuus ollut 54-57% mitä tilastosta pystyy lukemaan.  Alhaisimmallaan 2010, jotenka toi uutinen ei täsmää tilastoihin.
Rautateillä tulee keskittyä kehittämään omaa kilpailukykyä, tässä tietysti kaksi toimijaa operaattorit ja liikennevirasto.
Akselipainojen nosto tehostaa kuljetuksia niin raiteilla kuin tieverkolla. Ratapuolella homma on miljardiluokan satsaus, tiestöllä jäädään n. sataan miljoonaan.
Skandeissa tieverkolla se etu että liikenteen määrä murtoosa keskieuroopasta, raskasliikenne ei ongelma kunhan tieverkko on edes lähellä moottoritietasoa. Esim. Saksassa ei riitä perusmotari välittämään liikennettä jota Suomessa tapahtuu vain Juhannusruuhkissa. KeskiEuroopassa raidepuoli siten tärkeämmässä roolissa luontaisesti.

Tekeepä se kunniaa Ollilan kilometriverotus-värkille. Ennen ruotsalaiset olivat mielestäni kielineen aivan homoja. Mutta nykysuomesta juuri se urbaaninen typeryys voisi olla se globaali vientituote, ainakin ruotsiin. Siltäpä tuntuu.

Onhan näitä kumipyöräfanaatikkoja ja asfaltin ystäviä ollut maailman sivu. Taisi joku Liikenneviraston – vai minkä julkisesti rahoitetun laitoksen nyt olikin – "insinööri Sörsselssön" joskus ehdottaa, että päällystettäisiin vähäliikenteiset rautatiet kumimatolla, että australialaistyyliset rekkajunat voisivat ajella niillä surutta. Rautatiet ovat katsos vähän niin kuin out – julkista liikennettä, vihervasureiden suojatyöpaikkanäpertelyä… Se on kuin farkut vs. teryleenihousut. Vaikka kuinka sanoisit ja julistaisit/profetioisit Turun torilla, että teryleenihousut ovat kestävät ja edulliset käytössä – prässit pysyy jne. – niin korkeintaan hoitoonohjausta ollaan harkitsemassa. Jollei muuten, niin koska enemmistön päihän on näin iskostunut. Katsoppas enemmistö on aina oikeassa – sitä eivät mitkään luonnontieteelliset, matemaattiset, taloudelliset, logistiset tai teknilliset lainalaisuudet pysty koskaan kumoamaan.

Suomessa homma valtiovarainministeriön käsissä eikä paljoo voi kiitellä, voin sanoa että ruotsalaisilla toimivat systeemit, eivät edes kato tänne päin. yli 2000 km motareita, raide-ja motariyhteys Tanskaan, toimiva ja turvallinen Infra Skånesta Lappiin. Ei autoveroa ja toimiva vuosittainen verotus. Infrainvestoinnit Euroopan ykköstasoa. Ja budjetti ylijäämäinen.
Suomessa mahkuja verottaa venäläisiä autoja mutta sekin poliittisesti vaikeaa ja heidän omat satamat kun nousevat ylös niin ei jää kun virolaisten autojen verojen kyttääminen jäljelle;-)

Ovatkos nämä nyt niitä Kari Rajamäen lanseeraamia rinnakkaisratoja, joiden avulla saadaan lisää kuljetuskapasiteettia Suomeen? ;)
http://hvkerho.blogspot.fi/2013/02/miihkalilta-tuli-kakka-pyyhkimaan.html