Resiina-keskustelu

Elikkä. Löysin muistikortilta pari vuotta sitten Nokian asemalta kuvaamani junan jossa oli Hr1 1009 ja sen edessä ei viherretty Sr1. Tuon Sr1:sn numero on hakusessa. Sen verran muistan että juna tuli Raumalta, päivä oli Sunnuntai ja kello oli jotain 19.10-20.10

Olisitkohan sä Roope nähnyt Sr1 3074:n ja Hr1 1009:n parivedon, joka ajettiin 3.6.2012?

Muistatko oliko tenderi tampereelle päin? Siinä kuvassa meinaan on

Raumallahan käsittääkseni ei ole veturin kääntömahdollisuutta. Eli Rauma - Tampere väli ajetaan tenderi edellä, jos se  kulkee keula edellä Tampereelta Raumalle kuten kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/75316. Oheisen kuvan perusteella voidaan todeta, että Rauma - Tampere väli kuljettiin tebderi edellä.

Raumallahan oli ennen veturitallit ja kääntöpöytä ynnä matkustajaliikennettä, mutta nykyisin entinen merkittävä telakka- ja satamakaupunki on varsin vaisu paikka.

Kiitos avusta. Sen vielä kysy että miksi takaisin tullessa Sr1 hoiti vetohommat? Johtuuko siuro mäestä,  jotta vältyttiin mäkeen jäänniltä

Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/75347 kommenteissa viitataan polttoaineen laadusta johhtuvista ongelmista. Onkohan tuo satakuntalainen hiili jotenkin ongelmallista, sillä aikoinaan Hv1 555 poti Porin radan 100-vuotisjuhlajunassa myös polttoaineesta johtuvia ongelmia, ja tänä vuonna Hr1 1009 jäi n. 11 h myöhään Haapamäeltä lähdössä palatessaan Raumalta kohti kotivarikkoaan Kouvolaa juuri polttoaineongelmien seurauksena.

Ootin sitä tän vuoden junaa 3 tuntia ja just ku pääsin kotio se ajo ohi

Ja mulla puolestaan meni melkein koko reissu pilalle, kun ei sitä Ukko-Pekkaa sitten tullutkaan - tai tulihan se, mutta n. 3 tuntia myöhässä.. Odottelin siis junaa Tampereen asemalla.

Eiköhän se vika ole hiilen koossa (vaikka eihän hiilessä ole k-ta  :P ).  Mikäli olen ymmärtänyt oikein hiili on joltakin voimalaitokselta, jolloin hiili on kooltaan melko pientä, koska se vielä jauhetaan ennen kattilan polttimiin puhaltamista. Hiilen pitäisi olla "nyrkin kokoisina" paloina. Pienikokoinen hiili tukkiin ilman tulon,
jolloin ei pääse kunnolla palamaan, vaan alkaa kerätä kakkua, ilma ei pääse arinan läpi ja höyrystä tulee
puutetta. Jos ymmärrykseni on riittävä, niin olen siinä luulossa, että useammalta voimalaitokselta on saatu saman kaltaisia hiilikuormia, joten hiilen käyttäytymistä on kokeiltu useammasta lähteestä. Kun 1009 alkoi kulkea Toijalaan, oli veturissa tuontihiili "höyryveturihiili" Englannista (tai Walesista), hiili paloi hienolla hehkuvalla pesällä (hiilestä irtautuvat kaasut paloivat tulipesässä).

Hehe ;D