Resiina-keskustelu

Seinäjoella on sattunut junan ja rekan välinen kolari, kerrotaan Pohjanmaan hätäkeskuksesta. Onnettomuus sattui maanantai-iltana.

Onnettomuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa.

11.11. klo 21.48 Muutoksia junaliikenteessä
Taajamajuna (H 453) klo 21.15 Seinäjoki-Vaasa perutaan väliltä Ylistaro-Vaasa ja korvataan bussikuljetuksella.

Tilannehuoneen saamien tietojen mukaan Pendolino S453 matkalla Helsingistä Vaasaan on törmännyt rekkaan tasoristeyksessä Taipaleentiellä. Silminnäkijähavaintojen mukaan onnettomuus ei olisi aiheuttanut henkilövahinkoja.

Erään kartan mukaan Sm3 7003 seisoo Ylistaron seisakkeen lähellä.

http://yle.fi/uutiset/junan_ja_rekan_kolari_seinajoella/6928934

Tapahtumapaikkana näyttäisi olevan tasoristeys, jonka vieressä on Haapojan SA

Katsoin äsken sattumalta tuota kys. palvelua ja ajattelin, että minkä ihmeen takia pendo seisoo noilla main.. No, selvisi syy..

Iltasanomatkin tietää onnettomuudesta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288619722870.html

Onko kenelläkään lisätietoa tästä onnettomuudesta ?

Erityisesti kiinnostaisi tietää, oliko Pendolinon keulassa turvaväri.

Mediasta löytyy muutamia uutisia. Tilannehuoneessa on puolen kymmenen aikoihin hälytys raideliikenneonnettomuudesta. Siellä linkkejä uutisiin.

Ei ole. Turvaväri on rungoissa 7001, 7006 ja 7013.

Totta. Löysin saman tiedon yhdistelemällä veturit kartalla -palvelua ja vorgin hakua.

Lisätietoja ja kuvia odotellessa. Veturinkuljettaja onneksi ehti hypätä pois kyydistä, eikä matkustajistakaan kukaan loukkaantunut pahemmin.

Jees. Luinkin jo Iltalehden ja Iltasanomien uutiset kyseisestä turmasta.

"Palomestari arvioi, että pendolinolla saattoi olla törmäyshetkellä vauhtia noin sadasta jopa pariinsataan kilometriin tunnissa."

Jos törmäyshetkellä oli noin paljon vauhtia, paljonkohan oli vauhtia silloin, kun veturinkuljettaja hyppäsi? Melkoinen ninja, mikäli siitä vauhdista laskeutui pehmeästi penkalle. : o

Veikkaan, että kuljettaja on pelastautunut matkustamon puolelle

Radalla on Sn120, joten tuo puhuminen paristasadasta on täyttä p*skapuhetta. Törmäyshetkellä nopeus on ollut luultavasti satasen tuntumassa.

Pendon tapauksessa kuskilla on muitakin vaihtoehtoja kuin ovesta ulos ratapenkalle. Ovesta pääsee matkustamoon, joka on paljon turvallisempi paikka kuskin kannalta noissa nopeuksissa.

Tässä on sivuston tuorein kuva kyseisestä Pendolino-rungosta ennen onnettomuutta: http://vaunut.org/kuva/85074

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288619722870.html

Tuossa Iltasanomien viimeisimmässä uutispäivityksessä on jo pari kuvaa siitä junasta.

Katsoin aluksi, että onpa keula säilynyt ehjänä, mutta kuvissa onkin rungon viimeinen vaunu 7103.

Ei ole oikein muita vaihtoehtoja. Ohjamossa olisi ollut tiukat paikat. Sen verran murskana se on: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117712045_uu.shtml

Huh huh. Nyt seuraakin sitten iso kysymys, laitetaanko pendo kuntoon? Ohjaamon uudelleen rakentaminen maksanee jokusen euron?

Kynnys korjata lienee matalampi kun kyseessä on kokonainen juna, jonka toimintaan vaurioitunut vaunu vaikuttaa erittäin olennaisesti eikä toista vastaavaa vaunua ole varastosta ottaa tilalle. Mokomilla pötkylöillä on vuosia takana vielä suhteellisen vähän, joten oma näkemykseni on korjaaminen, jos ei ole runko totaalisesti mutkalla.

Tapaus on tietysti ikävä mutta iltapäivälehtien sensaatiohakuinen uutisointi  on vastenmielistä. Jos tapahtunutta mitataan muutoin kuin aineellisesti, vähättelemättä lieviä loukkaantumisia,  tapaus on kuitenkin suhteellisen lievä. Syyllisyyskin lienee helposti ratkaistavissa.

Menihän siinä Kälviällä törmänneessä vitospendossa ainakin kaksi vuotta korjaamiseen. Lähetettiinköhän se vaunu Italiaan, vaiko korjattiinko Suomessa?

Suomen Turussa viitospendo korjattiin.

Ilkalla hyvä juttu aiheesta nettisivuillaan. Myös kuva onnettomuuspaikalta.

http://www.ilkka.fi/uutiset/poliisiuutiset/pelastajat-pelkasivat-pahinta-matkalla-ylistaron-turmapaikalle-1.1498878

Kellä havaintoja, kuinka pahasti pendo meni solmuun? Missä runko on tällähetkellä ja minne viedään korjattavaksi, vai romutetaanko?? Onko junarunko vietävä kumipyörillä vai kulkeeko ns. junana..

T:T

Radio Nova tiesi kertoa, että onnettomuuspendoa hinataan tänään Turkuun, ja että siirto on alkanut.

2705 kävi noukkimassa pendon linjalta.

Pohjalainen -lehti uutisoi verkkosivuillaan http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/turmajuna-hinattiin-pois-onnettomuuspaikalta-1.1499178?localLinksEnabled=false , että pahasti vaurioitunut Pendoliino on hinattu aamulla pois onnettomuuspaikalta ja se on nyt matkalla kohti Ilmalan varikkoa

Ilkka kertoo uutisessaan, että juna olisi matkalla Ilmalan varikolle. Turku kuulostaa joka tapauksessa loogiselta. Havainnoikaa :)

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/turmajuna-hinattiin-pois-onnettomuuspaikalta-1.1499180

Pohjalaisen paperiversio tänään kertoo, että juna olisi jaettu kahtia. Olisiko siis menossa kahtena eri palana, jos vaikka puolesta välistä pistetty poikki?

Junan alle jääneen rekan kuljettajaa epäillään

Poliisi pyytää Seinäjoen junaturmassa loukkaantuneita ilmoittautumaan.

Maanantai-iltana sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa loukkaantui tämänhetkisten tietojen mukaan lievästi neljä henkilöä. He ovat junan kuljettaja, konduktööri, yksi henkilökuntaan kuuluva ja yksi matkustaja.

- Vähäisillä vaurioilla henkilöpuolella on menty, onni onnettomuudessa, rikoskomisario Harri Teivaanmäki Etelä-Pohjanmaan poliisista sanoo.

Poliisi kuitenkin toivoo, että mikäli matkustajia on käynyt sairaalassa törmäyksen takia, he ottaisivat yhteyttä Seinäjoen poliisiasemalle numeroon 0400 - 762 2209.

Juna törmäsi vartioimattomassa tasoristeyksessä viljalastissa olleen rekan perävaunuun Taipaleentiellä Ylistarossa puoli kymmeneltä illalla. Kuljettaja ehti havaita vaaran, teki hätäjarrutuksen ja pakeni ohjaamosta ensimmäiseen vaunuun. Rekka pyörähti 180 astetta ympäri törmäyksessä ja päätyi ojaan. Perävaunu jatkoi matkaa junan mukana vielä reilut 300 metriä.

Junan nopeudesta törmäyshetkellä tutkinnanjohtajalla ei ollut tietoa, mutta nopeusrajoitus on paikalla 120 km/h.

Poliisi epäilee rekan kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän on kertonut, ettei havainnut junaa.

Junan kuljettajaa ei epäillä mistään.

Tutkintaa jatketaan osallisten kuulemisella.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111217713106_uu.shtml

Pohjalaisen sivuilla kuvia junan "veturista". Sähkömoottorijuna lienee tuntematon käsite toimittajille ja poliisille. http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tormays-ruttasi-pahasti-junan-veturin-katso-kuvat-1.1499310 (http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tormays-ruttasi-pahasti-junan-veturin-katso-kuvat-1.1499310)

Veturikysymykseen voi vastata, että pendoja yleensä vedetään Dv12-vetureilla.

Heh, mitäs mennäään tilaamaan junia, joissa on muovinen nokkaosa. Se kantava rakenne on oikeastaan aika yksinkertaisen näköinen rakennelma. Deeveri olisi varmaan selvinnyt vain pienillä naarmuilla....

Ei sitä voida ikuisuutta ajella Dv12:lla sn125... Pendolinon kaltaiset junat on vaan "pakko" rakentaa kevyemmästä materiaalista, kyllähän sä sen tiedät :)

Mutta onhan se Pendo aika turha esimerkiksi Seinäjoki-Vaasa- sekä Oulu-Rovaniemi-väleillä. Siellä riittää Deeveet ja Sr1:t hyvin. Suomen rataverkko ei ole muutenkaan mikään kovin hyvä, Sr2+ kotimaiset kaksikerrosvaunut olisivat olleet ihan riittäviä.

Ei ole, koska palomestari ei sanonut vauhtia olleen parisataa. Hän sanoi sitä olevan "noin sadasta jopa pariinsataan". Tämä tarkoittaa, että nopeus oli jokin tuntematon, lukijan kannalta sattumanvarainen luku väliltä 95-200 siten, että sanalla "jopa" ilmaistaan, että se luku on todennäköisesti matalampi kuin ~185.

Käytännössä siis palomestarin sanoman voisi ilmaista näin:
"Nopeus on ollut mahdollisesti 95 km/h, mahdollisesti 185 km/h tai sitten jokin nopeus noiden väliltä. On olemassa mahdollisuus, että nopeus olisi ollut myös väliltä 185 km/h - 200 km/h, mutta sitä pidän epätodennäköisenä."
Suomeksi puhuttaessa tyypillinen tapa ilmaista tuo on tällainen: "vauhtia saattoi olla törmäyshetkellä noin sadasta jopa pariinsataan kilometriin tunnissa."
Se ei ole kaikkein selkein mahdollinen tapa, mutta kunhan lukijalla on edes alkeellinen sisälukutaito ja ennen kaikkea edes jonkin verran myös kiinnostusta vaivautua käyttämään kyseistä taitoaan, ongelmia ei pääse syntymään.

Vielä on turhempaa pitää Pendoa tyhjän panttina seisomassa Seinäjoella, kun sillä voi käydä nopeasti Vaasassa ja palvella matkustajia.

Oulu-Rovaniemi välillä riittäisi Dr16 myös erinomaisest  ;)
Täytyy kyllä sanoa että on kyllä melko kasaan/palasiksi mennyt pendon keula, ottanyt kyllä melkomoiset voimat vastaan tuo keularakenne.

Ja illan ja yön aikana Seinäjoelta kohti Turkua.

Valitettava onnettomuus mutta  itse kun, on valittava menenkö Dreeverin vetämällä Ic:llä vain Pendolla Ylivieskasta Helsinkiin niin vaaka. Kallistuu enemmin Pendon kyytiin kun Dreeverin vetämään Ic junaan, mutta mielipiteitä pitää olla tästäkin asiasta. Ja Kälviällä tapahtuneessa Karjaauton ja Pendon törmäyksessä kuoli 2 henkilöä, siinäkin törmäyksessä oli ainekset vakavampaan onnettomuuteen.

Nimenomaan Pendon kaltaiset junat, joissa keveys ja sitä kautta matala akselipaino on itsetarkoitus. Mutta kovaa kulkevissa vehkeissä voi olla tukevakin nokka; Brittien HST on tietääkseni kauttaaltaan teräskorinen, samoin kuin DB:n 101, jonka sn on 220. Sr2:n mitoitusnopeus on 230 ja nokassa keinoaineiden alla on erittäin jykevä teräksinen "karjapuskuri", joka ottaa tämän tyyppiset, sekä mahdollisen kiskokaluston törmäyksen vastaan. Saksan ICE:iden, etenkin ykkösen vetopään materiaalia en muuten tiedä; vaunustohan on alumiinia.

Kuorma-auton liikennevakuutus korvaa aiheutuneet vahingot, sitä en muista mikä oli yläraja mutta kyllä muutama miljoona korvataan. tärkeintä ettei tullut vakavia henkilövahinkoja.
 Tasoristeysten poistoa ei voi koskaan vähätellä, poistaa tehokkaasti inhimilliset erehdykset mitä tulee tieliikenteeseen

Liikennevakuutuslain 9 §:n mukaan korvauskatto on 3,3 miljoonaa. Melko paljon, mutta ei kuitenkaan rajattomasti esim. junakolarin vahinkoihin nähden.

Lieneekö sitten niin, että ylimenevästä osuudesta aiheuttaja vastaa normaalein vahingonkorvaussäädöksin? Vai kohtuullistettaisiinko korvausta, jos taustalla ei suoranaista tahallisuutta tai vaikkapa törkeää rattijuopumusta?

Maaseudun tulevaisuudessa 13.11.2013 oli päivän kuvana "viljava risteys". Siivottavaa on vielä ja eläimille ruokaa.

Poliisin mukaan kuorma-auton kuljettaja ei huomannut lähestyvää junaa. Olisi varmasti huomannut, jos olisi vaivautunut noudattamaan ylikäytävän stop-merkkiä, pysähtynyt - tai edes hidastanut - ja katsonut sivuille. Tällä kertaa piittaamattomuus muusta liikenteestä ja liikennesäännöistä aiheutti miljoonien eurojen vahingot, mikä loppujen lopuksi lankeaa kaikkien autoilijoiden maksettavaksi liikennevakuutuksen huonontuneena vahinkosuhteena. Kannattaa muistaa, että vakuutusyhtiö kerää korvauksiin tarvittavat rahat vakuutuksenottajilta.

Onko jossain kerrottu, ettei kuljettaja olisi hidastanut eikä katsonut sivuille? Nykyisissä kuorma-autoissa direktiivipeilihässäkkä vänkärin puolella on sen verran massiivinen, että sopivassa kulmassa lähestyvä juna jää helposti niiden katveeseen.

Ja silloin ei tule junaa, jos peili tekee katveen/aurinko paistaa silmiin. Peilin katve ollee kokeneellekin kuskille paha paikka. Samasta syystä on minulta oma auto mennyt romutukseen, saatuaan molempiin kylkiin "kierteisen banaanipotkun" rekka-autolta... Ei mitenkään syytäni.

Liikennevakuutus laki ei ota suoraan kantaa mitä tapahtuu yli 3,3 vahingossa vakuutusyhtiöllä korvausvastuu kun lakisääteinen vakuutuskyseessä. Mutta liikennevakuutuslain mukaan vahingonkärsijällä oikeus todellakin max 3,3 miljoonaan, liikennöitsijällä tietysti vastuuvakuutukset etc ja onko VR:llä kalustolle otettu jotain vakuutuksia joilla merkitystä asiassa?  oikeastaan selviö että jotain lisävakuutuksia pakko olla kun voidaan olettaa että yksityishenkilöltä ei voida saada mitään miljoonakorvauksia perittyä, periä voidaan mutta se on turhaa.

Onnettomuudessa pahoin vaurioitunut Pendolinon vaunu 7603 on päätetty lähettää Italiaan valmistajan korjattavaksi. Vaunun kärsimät vauriot ovat huomattavat ja koko vaunun rakenne on kärsinyt pahasti onnettomuudessa. Vaunua valmistellaan siirtokuntoon parhaillaan Turussa ja laivaus tapahtuu toukokuun alussa.

No ilmankos Hikilän ovi oli auki ja ovensuulla kaksi henkilöä.

Huomenta,

Forumia jo jonkun aikaa lukeneena päätin vihdoin rekisteröityä.

Eilen näin tällaisen näyn Vuosaaren satamassa, kovasti näyttäisi Sm3:ltä. Olisiko tässä nyt sitten se italiassa korjauksessa ollut yksikkö?

Vaikea keksiä, mikä muukaan tuo voisi olla kuin korjattavaksi lähetetty vaunu 7603. Siihen on näemmä palautunut korjauksessa vanha kytkin. Jos tuota ei huomattaisi ja runko lähtisi liikenteeseen toisessa päässä uusi ja toisessa vanha kytkin, syntyisi varmaan ennen pitkää hupaisia tilanteita. ;D

Onkos siitä Pendon pätkän liikkumisesta mitään havaintoja? Ei nimittäin näkynyt enää samassa paikassa kuin 21.päivä tammikuuta.

Itse epäilisin, että se on viety Hyvinkäälle teipattavaksi (tai maalattavaksi), mutta tuo on vain villi arvaus...  ::)

Sehän on jo kertaalleen käynyt Hyvinkäällä maalattavana (ja teipattavana), ei kai sitä nyt uudelleen... IM 7603 saapui Italiasta Vuosaaren ja Rauman kautta Turkuun hohtavan valkoisena, joten sen teippaaminen onnistuu varmasti Turussakin. Tai sitten vihoviimeisenä työnä ajellaan omin konein Hyvinkäälle teipattavaksi, joko Toijalan tai Keravan kolmion kautta, runkohan on tällä hetkellä ihan väärin päin!

Ensimmäinen uudistettu Pendolino valmistuu lähiviikkoina tiedotti VR Group viime viikolla: Lieneekö tämä kolmonen samalla ensimmäinen pendolino uudistetulla ravintolaosastolla? - http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-haluaa-parantaa-vammaisten-palveluja-110220151438/

30.3. S57 oli 7003 ensimmäisessä kaupallisessa ajossa sitten onnettomuuden.

No kyllä siinä kesti! :o

504 päivää onnettomuudesta.

No johan nyt. Kuinka kauan 7005:n korjaamisessa kesti?