Resiina-keskustelu

http://vastranyland.fi/lokalt/2013-12-05/538126/26-miljoner-till-hango-hyvinge-banan Matti Saarinen mukan niin Hanko Hyvinkää radan sähköttäminen voisi aloitta heti seuravien eduskuntavalien jälken 2015

Käydään ne vaalit nyt ensin..

Hanko - Hyvinkää -radalla on merkitystä Suomen tavaraliikenteelle. Pitäisi vain pitää mielessä, että poliitikoilla ei todellakaan ole pätevyyttä päättää vetovoimamuodoista.
     1960-luvulle radalla vetivät tavarajunia väkivahvat amerikkalaiset "Truman" höyryveturit. Senperästä kotimaiset hyvintehdyt Dieselit.
     Henkilökohtaisesti en usko että radan sähköistäminen kannattaa. Ehkä tulevaisuudessa kun fossiilisten polttoaineitten hinnat, vihdoinkin nousevat "sietämättömän" korkealle.

Vielä 1960-luvun alkuvuosina tavaraliikenteen hoidosta vastasivat Tv1:t ja osaltaan myös uudet dieselit - Vv15:t. En tiedä missä vaiheessa "raskas-sarjalaiset" päästettiin rata-osalle (1964?), mutta kuvia löytyy vasta vuodelta 1966, Tr2 http://vaunut.org/kuva/80567 ja Tr1 http://vaunut.org/kuva/59549 . Viime aikoina Riihimäen ratapihalla on näkynyt runsaasti venäläisiä autojen kuljetusvaunuja (koko junallisia), matkalle luultavasti Hankoon(-sta.

Luulisin käyneeni ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä vuonna 1964, ja sen perästä kyllä toistuvasti rautateitä havannoimassa. Kuvasin Trumppia työssään - joskus tavarajunaa veti "Risto" mutta Tv 1 Jumpoja en ainuttakaan nähnyt. Sen sijaan, Riihimäeltä saapui joskus vaihtotyötä suorittamaan Vr 5 eli Kalkkuna alias Mulli!
     Nämä olivat niitä viimeisiä vuosia, valokuvata höyryvetureita aktiivikäytössä näillä nurkilla. Tr 2 amerikkalaisilla, se työpäivä jäi siis hyvin lyhyeksi.
     
     

Kannattihan Rovaniemi - Kemijärvi sähköistyskin. Miksei Hankobaanan? Tai Pieksämäki - Joensuun.

Tuo Pieksämäki - Joensuu on aika mielenkiintoinen ajatus.

Rataosalla kulkee useampi taajamajunapari päivässä sekä kaikki läpi kulkeva tavaraliikenne.
Tämä tekee karkeasti alun toistakymmentä junaa, mikä ei vielä ole mikään valtava määrä. Tosin eipä Kemijärvellä päästä näitä lukuja lähellekään..

Joskus olen tullut leikkineeksi ajatuksella suorien junayhteyksien palautumisesta Turku-Joensuu -välille. Jos tämä sähköistys rakennettaisiin, saisi pienillä muutoksilla aikatauluihin ja kalustokiertoihin jatkettua IC-junia Pieksämäeltä Joensuuhun asti. Tällainen muutos luultavasti lisäisi junamatkustamisen suosiota kyseisellä välillä palvelujen parantuessa ja matka-aikojen lyhentyessä.

Kaikki tämä on vain täyttä spekulointia. Yksi merkittävä pätkä on myös Iisalmi - Ylivieska, jolla liikkuu suhteellisen paljon tavarajunia sekä pari taajamajunaparia. Toki tässä käyttö tulee hieman vähentymään, jos joskus saavat tuon Kemiran pasutekasan loppumaan. Toki tämä rataosa tarjoaa hyvän kulkureitin myös Vartiuksen malmijunille kunhan suunnitelmat Iisalmen kolmioraiteesta toteutuvat.

Tästäkin aiheesta voi itse kukin halutessaan alkaa lyömään vetoa ;)

Jälleen kerran, käsite "kannattavuus" voidaan määritellä monella eri tavalla - jotka eivät välttämättä ole edes ristiriidassa keskenään. Spontaanisti tulee ensimmäisenä mieleen veturin ajokustannukset per matkustaja/tonnikilometri, Aikoinaanhan kun höyryvetureita korvattiin dieseleillä niin esitettiin vertailuja niin-ja niin-monta tonnia kivihiiltä hinta x, vastaan kuutiota  dieselpolttonestettä hinta y jolloin dieselit osoittautuivat edullisemmiksi. Seuraavaksi kerrottiin että dieselien kierto oli tehokkaampi koska niitä ei tarvinnut rasvata, puhdistaa ym. huoltaa säännöllisin väliajoin niin usein, kuin  höyryvetureita.
     Ikävä kyllä tunnen sähköveturitekniikkaa vain pintapuolisesti mutta vaikuttavat tarvitsevan aika vähän päivittäistä huoltoa. - Jos kokonaisten kaukojunien kiertoa voidaan tehostaa niin, että juna muodostuu entistä suositummaksi vaihtoehdoksi matkustajien keskuudessa, niin kyllähän se on painava argumentti. Tyytyväiset asiakkaat ovat monessakin firmassa se kaikkein paras mainos-meedia!