Resiina-keskustelu

Tältä Trafikverketin sivulta

http://www.trafikverket.se/Foretag/Trafikera-och-transportera/Trafikera-jarnvag/Kapacitet/

löytyy mielenkiintoinen raportti (http://www.trafikverket.se/PageFiles/46897/jarnvagens_kapacitetsutnyttjande_och_kapacitetsbegransningar_2012_130211.pdf) ratakapasiteetin käyttöasteista Ruotsin rataverkolla syksyn 2012 tilanteessa. Katselin esimerkkinä Uppsalan ja Gävlen välistä rataa, joka on paria lyhyttä osuutta lukuun ottamatta kaksiraiteinen. Näillä yksiraiteisilla osuuksilla onkin sitten hurja liikenne: Samnan-Löten 113 junaa vuorokaudessa (105 henkilö- ja 8 tavarajunaa) ja Turkiet-Furuvik 96 junaa (80H+16T) (!). Kaksiraiteisten osuuksien liikennemäärä ilmoitetaan per raide eli molemmilla raiteilla yhteensä tuplamäärä.

Ennen tämän raportin lukemista minulla ei ollutkaan juuri minkäänlaista käsitystä, millaisia junamääriä eri puolilla Ruotsin rataverkkoa liikkuu. Sen tiesin, että Tukholma C:ltä etelään eivät junat oikein mahdu raiteille, samoin Malmön ja Lundin välillä. Viime keväänä Gamla Uppsalassa käydessä tuntui, että tuolla Samnanin ja Lötenin välillä menee aivan jatkuvasti junia.

Yllätys on, että esimerkiksi Borlängen ja Falunin välillä yksiraiteisen radan käyttöaste on ajoittain tapissa. Trafikverketin sivuilta löytyy päätöksiä, joissa operaattori olisi halunnut ajaa muualta tulevan matkustajajunan Faluniin saakka, mutta tähän ei ole voitu myöntää kapasiteettia. Matkustajat ohjataan Borlängen ja Falunin välillä Dalatrafikin busseihin 253 ja 254.

Tukholman keskusasemalta etelään on lyhykäinen osuus, jossa linja kulkee Vanhankaupungin ja Ritariholman saarien välitse ympäristössä joka katsotaan historiallisesti arvokkaaksi ... eikä syyttä. SJ olisi jo ammoin halunnut tähän kolmannen raiteen, mutta siihen ei ole suostuttu. Sen sijaan radan viereen rakennettiin 1960 tienoilla kuusikaistainen moottoriliikenneväylä, jonka pauhun voisi epäillä häiritsevän Ritariholman kirkossa (Tukholman vanhin rakennus, valmistui 1280 - 1310 vuosien tienoilla) lepäävien esi-isien, tai edesmenneitten ritarien ja muutaman kuninkaan, rauhaa.
     Jollakin ratkaisulla tästä tiehirviöstä olisi varmaan voinut napsia kaistan jopa kaksi ja rakentaa sijalle raide...jopa kaksi mutta se ei vastannut päättäjien tahtotilaa. - Nyt on tekeillä Citybanan joka menee tunnelissa koko keskustan alitse kaksiraiteisena, ja liittyy sekä pohjois- että eteläpäässään olemassaolevaan linjaukseen. Hyvä näinkin mutta kalliiksihan se tulee. Ja kauhistuttava moottoritie "Ruotsin Riikin sydämessä" jää paikoilleen, häiritsemään myös näillä historiallisilla nurkilla tallustelevia eläviä kansalaisia, ja niitä lukuisia turisteja.

Lundista etelään 225 junaa suuntaansa kaksiraiteisella radalla (siis 450 junaa päivässä) eli ei ihme, että junamatkustajastakin tuntuu, että nyt ajetaan jonossa. Parannusta ei ole vieläkään luvassa, kun pitäisi purkaa pari suojeltua (muttei kunnostettua) rakennusta.

Lundista pohjoiseen valitetaan kapasiteettia. Sielläkin on kaksiraiteisella radalla 130 junaa suuntaansa päivässä eli kaikkiaan 260 junaa. Sen kyllä huomaa heti, jos jotain yllättävää sattuu ja toinen raide on suljettu joltakin osin. Viime perjantaina yksi juna oli hyytynyt ja sen pullonkaulan ohittamiseen meni minun junaltani 40 minuuttia ylimääräistä aikaa.

Paljonko Tampereen ja Toijalan välillä kulkee junia, kun paikallisjunien lisäys vaatisi kaksi lisäraidetta?

Käsittääkseni Tampereelle ei ole tarvetta lisäraiteille, ainakaan tämän mukaan:

www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-24_pirkanmaan_rataverkon_web.pdf (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-24_pirkanmaan_rataverkon_web.pdf)

Nykyisellään käyttöaste Tampere-Toijala välillä 50%.

Kiitoksia hra. Hytöselle tämän dokumentin esiintuomisesta! Varsin mielenkiintoista dataa ja kuten yllä hivenen sivuttiin; mukavaa vertailla liikennemääriä vaikka kuuman perunan Kirkkonummi-Karjaa osalta.