Resiina-keskustelu

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulu-tahyaa-ratapihalle/654850/

"ratahallintokeskuksen"

Kumma, että rautatie näyttää olevan ongelma sekä Oulussa että Tampereella, ei esim. lähellä kulkevat moottoritiet. Toisaalta esim. Oulussa keskustan läheltä  Limingantullin ja Äimäraution voisi muuttaa asuinalueiksi. Tampereellakin vastaavia alueitä näyttäisi löytyvän ratapihan läheisyydestä.

En ole eläissäni Oulussa käynyt, enkä aio mennäkkään, mutta nähdäkseni täältä "aukeaa aavat" peninkulmakaupalla joka suuntaan. Voisitte ensinnä selvittää, kuinka monta %% autoilu vaatii arktisen kaupunkinne pinta-alasta.
     Ja mikä on elinkeino-elämänne rakenne. Jokin joulupukki- jippo? No se sujuu varmaan ilman rautatietäkin.

Tampereen mittakaavassa moottoritiet eivät todellakaan kulje keskustassa, päinvastoin kuin rautatie.

Mitäs pahaa siinä on, jos rautatie katettaisiin ydinkeskustassa? Onhan näitä vastaavia muuallakin maailmassa ja hyvin tuntuu onnistuvan.

Edit: Uutisessa ei ollutkaan kyse aseman kattamisesta vaan tarpeettoman ratapihakapasiteetin muuttamisesta rakentamiseen. Tarpeettomuuteen lienee monia näkökulmia, mutta kyllähän Tampereellakin keskustassa ratapihalla sijaitsva Itella-Transpointin kumipyöräterminaali on melkoista tuhlausta. Samaan aikaan rakennetaan yksityisautoiluun perustuvia metsälähiöitä kun valtion yhtiöiden rekat seisovat kaupungin paraatipaikoilla. Jostain syystä yksityisten omistamat kaukokiidot ym. eivät toimi noin hulppean kalliilla tonteilla vaan ovat löytäneet sijansa laitakaupungin teollisuusalueilta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu#Elinkeinot

Nykyisin Tampereella kaavoitusta ja rakentamista näyttävät hallitsevan rakennusliikkeet - ei kaupunki. Muun muassa olemassa olevia kaupunginosia tiivisrakennetaan, jolloin asumisviihtyvyys laskee ja kokonaan uudet kaupunginosat, kuten Vuores on jo slummeja syntyessään, kun on ahnehdittu liikaa tunkemalla talot liian tiiviisti ja rakentamalla talot kiinni aivan aluetta halkovaan pääkatuun.

Samaan aikaa mm. Tampereen Teiskoa pidetään jonain ihmeen reservaattina harvoille ja valituille. Siellä olisi tilaa oikeasti rakentaa, mutta kun ei. Kaikki pitää tunkea samalle neliömetrille, eikä kellään ole kivaa.... paitsi rakennusliikkeillä ja sen sidosryhmillä. Ilmankos naapurikunnat tuntuvat houkuttelevan asukkaita, kun ihmisiä ei houkuttele asuminen kuin sillit suolapurkissa  :D

Olemassa olevia alueita pitäisi tiivistää reilusti. Esimerkiksi Tammela ja Amuri ovat puoliksi tyhjiä, kun neukkukuutiotaloja törröttää siellä täällä tonttien laidoilla. Välissä sitten parkkipaikkana käytettävää asfalttikenttää. Siltikin ollaan suuren kaupungin lähes keskustassa ja keskustaan olisi kävelymatka. Kaupunkiin kuuluu umpikorttelit ja tiivis/korkea asutus.

Onneksi Ratinassa on ymmärretty kyseessä olevan kaupunki ja rakennustehokkuus on sen mukaista. Aamulehdessä toki märistään Ratinasta, mutta harva taitaa olla käynyt siellä sisäpihoilla, jotka aukeavat viuhkamaisesti Pyhäjärvelle. Kadunpuolella tiivis rakennusmassa toimii meluesteenä.

Joukkoliikenteen kannalta ongelmana on laajalle levinnyt, mutta tehottomasti rakennettu asutus. 

Oudon rajoittunut katsantokanta, mutta mitäs pienistä. Onhan oululaisilla omat tunnetut erikoisuutensa, kuten teatteri meressä, yliopisto suolla ja laiva kuivalla maalla (se paatti tosin siirettiin jokunen vuosi sitten Varjakkaan, edelleen kuivalle maalle, torin uudistusten myötä). Uusimpia innovaatioita ovat jyrkästä mäestä varoittava liikennemerkki (kyllä, Oulu on melkoisen tasainen paikka, mutta ellei mäkeä ole, sen voi aina rakentaa) sekä omatekoinen tunturi ;D

Nyt kun Lyötyt ovat työn alla lienee vain johdonmukaista jatkaa kohden etelää ja rakentaa lisää entisen ja tarpeettoman rautatieinfran päälle.

"Taustalla ovat rautatieliikenteen muuttuneet tarpeet, jotka ovat tehneet suuresta osasta laajaa ratapiha-aluetta melkein joutomaata. Ratapihalla riittää raiteita, mutta ei niille junia ja vaunuja. Junaliikenteen painopisteet ovat siirtyneet toisaalle, kuten junien uusi huoltohalli Nokelaan.

”Oulu ei tarvitse niin suurta ratapihaa”, Pennanen sanoo."
Selkeää tekstiä, itse ainakin ymmärsin pointin.  Ei muutakun taloja tilalle;-) Alue on aivan Oulun ydinkeskustassa.

Tampereen Amurin voisi tosiaan panna uusiksi.
     On olemassa konsepti - tosin vasta erittäin erittäin vähän toteutettu - jossa rakennetaan tiiviisti, siis niinkuin wanhanajan oikean eurooppalaisen kaupungin malliin, umpikorttelit ja niitten välissä kaupunkikadun levyiset kadut. Ei siis mitään neukkumöhkäleitä, ja niitten välillä laajoja asfalttikenttiä.
     Parhaimmillaan, uudesta asuntokaupunginosasta kiinnostuneille, tehdään tiettäväksi että täällä EI sitten ole odotettavissa pysäköintipaikkaa joka'ikiselle. Ottakaa tai jättäkää.
     Jopa Amerikoissa on nyt trendi, että monet myyvät autonsa, tai aikuistuvat nuoret eivät viitsi hankkia edes ajokorttia, ja muuttavat vanhoihin kaupunkikeskustoihin, remontoituihin huoneistoihin. Niin että mainitsemallani mallilla pitäisi olla kysyntää, Ehkä enenevässä määrin jos toveri yhteiskunta sen mahdollistaisi.
     Totta, harvaan rakennetulle alueella on hankalaa järjestää toimivaa joukkoliikennejärjestelmää joka em "konseptissa" on ehdoton edellytys kompensaationa sille, että kansalaiset luopuvat henkilökohtaisen kulkuvälineen käytöstä.
     Muistan hyvin puu -Amurin, sehän revittiin 1970 -luvulla ilman että kukaan vaivautui edes ajattelemaan, olisiko ne korttelit voinut säilyttää, kohtuullisessa kunnossa olleet asumukset peruskorjaten, ja uudisrakennukset paikalliseen mittakaavaan sovittaen. No näitähän emme enää saa takaisin, mutta kyllä tämän päivän Amuri on TODELLA tehottomasti, ja räävittömän rumasti, rakennettua. Keskellä kaupunkia joka ei enää pitkiin aikoihin ole ollut pikku -sellainen!
     En ole käynyt Tampereella sitten 1980 -luvun, enkä tunne kaikkia tämän päivän yksityiskohtia, mutta toisten mielipiteitä saan ajoittain lukea eikä kukaan vaikuta olevan tyytyväinen tämän päivän tilanteeseen. - Niin, onhan tuo ... "neukkuamuri" ... nyt sekin ehtinyt siihen ikään, että voisi jälleen käydä repimään ja rakentaa tilalle uutta ... tällä kertaa järkevämmin suunniteltua.

Ongelmahan on se joukkoliikenteessä, Kaupungien kulut nousevat kun joukkoliikenne lisääntyy.
Helsinki maksaa lähes 190 miljoonaa Euroa joukkoliikenteestä HSL:lle. n. 250 miljoonaa matkaa eli laskennallisesti kertalipun hinta pitäisi olla n. 80centtiä korkeampi. Voipi olla että tässä taloudellisessa tilanteessa ei oo varaa kasvatella joukkoliikenneosuutta.

Laskukaava ei kuitenkaan ole lopulta noin yksinkertainen. Kun pysäköintipaikkojen määrää vähennetään, mahtuu samalle alueelle enemmän veronmaksajia. Lisäksi jos pysäköinti toteutetaan kadunvarressa tai muualla kaupungin mailla, on tämä tila pois kaikelta hyötykäytöltä.

Lisäksi pitäisi ottaa huomioon kaikki autoilun kustannushaitat yhteiskunnalle, teiden kuluminen, meluhaittojen vaikutus maan arvoon, hiukkaspäästöjen terveysvaikutusten hoitokustannukset, yms.

Ainakin osa (joidenkin arvioiden mukaan helposti kaikki ja ylikin) maksetusta joukkoliikennesubventiosta siis palaa eri puroja kautta takaisin kaupungin kassaan. Se on vain hankala osoittaa yksinkertaisilla laskuilla päättäjille, etenkin kuin iso osa päättäjistä (ja veronmaksajista) pitää henkilöautoilua jonkinlaisena kansalais- ja ihmisoikeutena.

No keskimäärin voin todeta että mitä enemmän autoja perheessä sitä parempia veronmaksajia on.  Espoo varmaa hyvä esim tästä, ja Helsingisä autoja huomatavasti vähemmän per asukas ja kaupungin kassa huonompi.   Mä en vaan oikeen usko tälläisiin autopaikattomiin kortteleihin isossa mittakaavassa. Sit kun tulee perhettä ja lasten harrastukset etc, tiedätte kaavan. Pakko muuttaa Espooseen jotta homma toimii;-) Ja verotulot katoavat ja tilalle tulee taasen niitä joilla työelämä etc alotuspisteessä. Helsinki vuotaa veronmaksajia ulos huonon politiikan johdosta jo tällä hetkellä. Kannattaako Oulun esim matkia tätä?
 

Tämä varmasti pitää paikkansa. Mutta sitä ei kyllä voi todeta, että autojen lukumäärä johtuisi suoraan paremmasta veronmaksukyvystä. (Korrelaatio löytyy, mutta se ei jälleenkään tarkoita kausaliteeettia.)

Auto, ja etenkin toinen auto, on monesti välttämättömyys johtuen joukkoliikenteen kyvyttömyydestä vastata tarpeisiin. Tunnen monia, joilla olisi vara ylläpitää kahtakin autoa, mutta eivät tarvitse sellaisia. Kahden (ja yhdenkin) auton kokonaiskustannuksilla lyhentää melkoisen paljon suurempaa asuntolainaa tai maksaa suurempaa vuokraa.

Tällöin voi asua paikassa, jossa ei autosta ole kuin vaivaa.

Nämä ovat valintoja, eivätkä kerro veronmaksukyvystä oikeastaan mitään.

Tuo pitää paikkaansa Helsingin, Turun ja Tampereen keskustoissa, mutta siihen se melkein sitten jääkin. Silloinkin työpaikkojen tulee sijaita ydinkeskustassa ja asuntojen hinta taasen johtaa siihen, että näidenkin työpaikkojen on oltava valkokaulustyöväen hyväpalkkaisia työpaikkoja.

Autottomuuden puolesta liputtavat lähiöt ovat täyttä huuhaata, jotka näyttävät hyvältä idealta, mutta eivät vaan toimi käytännössä.

Auton käyttö"pakko" johtuu suurelta osalta sodanjälkeisestä yhteiskuntasuunnittelusta.
     Ennen oli kaupungeissa monet toiminnat lähellä toisiaan. Suuretkin tehtaat saattoivat sijaita keskustassa - Tampere! ja työväen asunnot verstaalta kävely- tai fillari-ajomatkan päässä. Kortteleissa oli kaupat eikä postit ja pankitkaan kaukana tavanneet olla.
     Uudessa yhteiskuntasuunnittelussa, eri toiminnat sijoitettiin eri alueille, siis maantieteellisesti eroon toisistaan - yhtenä kauhuesimerkkinä voisi mainita Tukholman. Koko keskusta vanhoine kortteleineen, joissa koteja puoteja ateljèita ym. suloisesa sekasorrossa, revittiin. Tilalle rakennettiin vain konttori-rakennuksia ja jokunen ostosparatiisi.
     Kaupungin ulkopuolelle kohotettiin massiivisia esikaupunkeja, joihin tosin vedettiin metrolinjat; laajoja omakotialueita joista lähimmälle asemalle oli tosi pitkä matka. Teollisuudet siirtyivät niinikään kauaskin kantakaupungista joka ei tarkoittanut sitä että niitten duunareille ja toimihenkilöille olisi rakennettu asunnot työpaikan välittömään läheisyyteen.
     Kantakaupungista revittiin myös kaikki raitiotiet. Rakennettiin moottoriliikenneväyliä. Yksityisautoilusta tuli ajan mantra. Minkäs teit kun toimivaa vaihtoehtoa ei aina ollut? 
     Eikä oikeastaan myöskään tullut. Onhan niissä kello neljän ruuhkissa tullut istuttua - itse ratin takana ja katseltua kun polkupyöräilijät viillettävät ohitse mistä milloinkin mahtuvat. Sittemmin opimme aika hyvin eri bussilinjat ... niillä matkanteko taittuu yllättävän reippaasti.
     Tuo tietty halu muuttaa oikeaan kaupunkiin, ja luopua auton käytöstä ei ole minun mielipiteeni vaan lukemaani. Kyseessä eivät myöskään ole kansalaiset jotka olisivat nk. "köyhiä" eli heidän asenteellaan autoon ei ole mitään tekemistä veronmaksukyvyn kanssa. Monet heistä ovat erittäin korkeasti koulutettuja, ja voisikin vetää johtopäätöksen että tekevät työtä kotonaan tietokonepäätteen ääressä eli päivittäinen liikennöinnin tarve jää hyvinkin alhaiseksi.   

Olen asunut työssäkäyvän ihmisen ominaisuudessa Turun lisäksi aiemmin Raumalla ja Huittisissa. Työmatkat ovat näissä kaikissa sujuneet pyörällä. En näe pienemmissä kaupungeissa mitään muuta eroa Turkuun kuin sen, että niissä työmatkat ovat kaupungin pienemmästä koosta johtuen usein - myös minun tapauksessani - lyhyempiä, pyörätiet hoidettu paremmin kuin suuremmassa kaupungissa ja asumiskustannukset edullisemmat.


Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Työpaikkani on kaukana ydinkeskustasta, aivan naapurikunnan rajalla - ja itse asun kaupungin vastakkaisella puolella. Kun asuttaa itsensä kymmenen kilometrin säteelle työpaikasta, pystyy käymään töissä vuoden ympäri polkupyörällä. Julkisia hyödyntämällä mahdollisen työpaikan pituuden voi moninkertaistaa.

Huolestuneena olen seurannut sitä kehitystä, kuinka yhä nuoremmista on tullut täysin jalattomia mopoautoilijoita. Saavatkohan ihmiset nykyään haettua edes postia laatikolta ilman autoa? Tuskin...  :o

Totesit juuri asian ytimen eli auton käyttö on seurausta HUONOSTA JOUKKOLIIKENTEESTÄ. Omalla autolla pääsee kaikkialle maapallolla mutta en ole Alaniaan ajanut vaikka hyvin mahdollista kun on edullisempi ja nopeampi ja suora yhteysmuoto käytössä.
Suomessa ikävä kyllä joukkoliikenne suuresti perustuu siihen että ajokorttittomia ihmisiä "kyykytetään" huonolla palvelutasolla ja samaan aikaan vaaditaan että siirtykää B-kortilliset samaan luokkaan kyykytettäviksi. Anteeksi tämä suora puhetapa mutta näkee läpi kaiken tämän..
Ja aika harvoin puhutaan että lentoliikenne on joukkoliikennettä?? joka olisi kaiken kustannustehokkainta, lensin Hel-RVN alle 50 euroo Finskillä, ilman mitään sentin sentiä valtion tukia 1h 15 min , samaan aikaan juna aikaa yli 9 h ja hintaa rapit 100 Eur ja pohjanmaan rataan uponnut miljardi Euroa mitä ei koskaan saada takaisin..
Tarkoitan sitä että lentokenttiä kaikilla isommilla paikkakunnilla , lentoja tukemalla säästyisi isompi raha kuin se että ostetaan vr:ltä tappiollista likennettä

Nyt kun ollaan pääsemässä asian ytimeen: Kukaan tuskin kieltää sitä, etteikö joukkoliikenne voisi olla paljon parempi ja kattavampi kuin se on nyt. Näkisin kaksi asiaintilan aiheuttanutta ongelmaa ja estettä ylitse muiden: Ensinnäkin joukkoliikenteen resurssit ovat hyvin rajalliset. Toisaalta joukkoliikenteen suunnittelijat saattavat olla henkilöitä, jotka eivät itse milloinkaan käytä joukkoliikennettä – he kulkevat omilla autoilla, ja joukkoliikenteen suunnittelu on heille vain ”duuni”. Saman näkee laajemminkin kaupunkien liikennesuunnittelussa – kaupunkisuunnittelijat eivät liiku julkisilla tai pyöräillen, vaan aina autolla, ja jo tästäkin syystä suosivat ratkaisuissaan autoilijoita.

Ratkaisu näihin molempiin ongelmiiin olisi, että joukkoliikennettä käytettäisiin enemmän – paljon, p a l j o n nykyistä enemmän. Muutos ei tietenkään tapahdu yhden yön yli, eikä kyllä realistisesti ajatellen ehkä ikinä. Mutta vain sitä kautta joukkoliikenteeseen saataisiin lisää rahaa (Ihmiset tunkisivat liikkumiseen käyttämänsä rahat öljy-yhtiöiden ja ulkolaisten autotehtaiden sijasta julkisten lippuihin.), ja joukkoliikenteen suunnittelijat näkisivät käytännön epäkohdat, kun alistaisivat itsensä joskus palvelun käyttäjiksi.

Toni heittää tuossa kyllä erittäin hyvin, Lentoliikenne ON tosiaan myös joukkoliikennettä. Ja hämmästyttävää kylläkin, erittäin taloudellista per matkustaja/kilometri ainakin jos "masiina" saadaan jotenkuten täyteen.
     Näissä liikenneasioissa, Yksi perusongelma vaikuttaa olevan arvostukset. Joskus 1960 - 1970 luvulla luotiin jopa mielikuva että "autottomat" olivat jotenkin proletäärejä, joilla ei ollut varaa omaan kulkuneuvoon vaan piti prutkutella menemään kurjasta esikaupungista, epämääräisin ajoin saapuvalla sinisellä tai muunvärisellä bussilla.
     Juna oli vanhanaikainen, ja tulevaisuudessa rautatiet tultaisiin lähimain kaikkialla purkamaan.
     Lentämiseen liittyi paljon hallelujaa, muotia seksikkäitä lentoemäntiä joitten avioliittoja julkkiksien kanssa Suomen naistenlehdet kovasti puivat. Minun maailmassani ammatti on verrattavissa raitiovaunun rahastajaan ... sattuu että näihin jopa ihastun ... nojaa täällä Lidingön saarella etupäässä söpöihin bussinkuljettaja -tyttösiin.
     Kun aamun lehteä kahvikupin äärellä selaan, niin automainoksissa on merkistä riippumatta aina samanmuotoinen persoonaton purkki. Kuka nuori näistä jaksaa enää kiinnostua? OK kun perhettä syntyy niin pakkohan se on, omat pyörät alleen hankkia kun vaihtoehtoa ei ole. Samaan aikaan lehdet kirjoittavat, että autoteollisuudella on suuri vaikutusvalta kaupunkisuunnitteluun.
     Autoteollisuus, aseteollisuus, lääketeollisuus. Kuka meidän kansalaisten arkielämästä oikein päättää? Eriasteisten Kauppalehtien sivuilla nämä liituraitapuvut joitten sisästä en aina ole varma, josko siellä miestä onkaan.
     Ja yhteistyössä politiikkojen kanssa. Hyvä veli.

Ei se suinkaan ihan näinkään yksioikoista ole. Kehitystä on tulossa autojen vähäpäästöisten käyttövoimien ja polttoaineiden suhteen. Isoja kehitysaskeleita vähäpäästöiseen tekniikkaan on tulossa lähivuosina... Halusitte tai ette. Eivätkä kaikki "persoonattomilla purkeilla" ajele. Itse jaksan ainakin innostua asjanmukaisista henkilöautoista. ;)

Mutta itse asiaan: Keskustatonttien hinnat ovat nousussa suunnalla jos toisellakin... Tästä syystä vanhentuneiden/ suurien kaupunkirakenteiden keskellä olevien ratapihojen ylimääräistä kapasiteettia aletaan pikkuhiljaa purkamaan. Kallista tonttimaata polttelee jaloissa.

Meikäläinen on järkisyistä luopunut henkilöautoista. Jotain kuitenkin meikäläisen diggailuista asianmukaisia autoja kohtaan kertoo se, että toistaiseksi viimeisin omistamani auto oli Subaru SVX (http://fi.wikipedia.org/wiki/Subaru_Alcyone_SVX).

En tunne Oulun kaupunkialueen rakennetta riittämiin, jotta osaisin arvioida rautateiden sijoittumista. (Tiedän toripolliisin, Nallikarin ja nelostien moottoriteineen.)

Jos ajatellaan Tampereen seutukunnan rakennetta, niin ei täällä asutusta ole ohjattu maankäyttöratkaisuilla rautateiden varteen. Nokialle ja Lempäälään on junayhteys ja nämä reitit ovat ilmeisen suosittuja. Ylöjärvi ja Kangasala ovat menetettyjä tapauksia, mutta eipä niissä junat pysähdykään.

Ketjussa esitettyä autotehtaiden vaikutusvaltaa suomalaisiin kaavoitusratkaisuihin en jaksa uskoa, kun Suomessa kyseinen teollisuudenala on hyvin pienimuotoista. Saksassa ja Ruotsissa tilanne on täysin toinen.

Onhan se tietysti helppoa syyttää auto- ja muutakin teollisuutta sen sijaan, että katsoisimme peiliin. Kyllä se yksityisautoilun asema on perua meidän jokaisen omista ratkaisuista. Henkilöauto vaan sattuu olemaan täysin ylivoimainen kulkuväline useimpien käyttöön ja kun autoilun hintakin on niin halpaa, että harvan tarvitsee ajamista taloudellisista syistä rajoittaa, niin ihmekös auton voittokulku on.

Samaan aikaan joukkoliikenne on lentoliikennettä lukuunottamatta hinnoiteltu aivan kuutamolle, niin karisee ne vähätkin halut matkustaa joukkoliikenteellä. Huonojen yhteyksien, odottelun, ihmettelyn ja huonon palvelutason lisäksi saa maksaa itsensä kipeäksi.

Jotain valoa sentään on näkyvissä onnibussikonseptien myötä. Lentoliikenteessähän tämä on tajuttu jo kymmenisen vuotta ja matkustajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa.

Onko siinä mitään laitaa, että lentomatka Alpeille on reilusti halvempi kuin junamatka Lappiin?

Rautatiehenkilöliikenteen monopoliasemassa toimiessa on hyvä pitää hintoja riittävän korkealla että saadaan enemmän rahaa vähemmistä matkustajista ja vähemmän kuluja asiakkaiden palvelemisesta. Kun ei ole ketään kilpailemassa raiteilla niin hinnoissa voi olla ihan hitonmoinen kate. Joka on puolestaan epäsuoraa verotusta, koska valtion omistama monopoli..

Eikä kyse ole vain hinnoista vaan ylipäätään palvelutasosta. Onhan lehtitietojen mukaan VR-Transpoint ilmoittanut esimerkiksi Ponsselle, ettei yksittäisten Ponssen koneiden kuljettaminen satamaan kiinnosta VR:ää (=valtiota). Tässä asiassa VR vetäytyi, kun Ponsse nosti asian esiin ja siitä uhkasi nousta kohu.

Ponssen tapauksessa täytyy huomata sekin, että kyse ei ollut jonkun pitkän pistoraiteen päässä olevasta yksittäisestä yrityksestä, vaan Ponsse olisi kuormannut koneensa junaan Iisalmen ratapihalla. Siellä ei mukamas kannata järjestellä vaunuja johonkin etelään lähtevään junaan. Kun ei kuulemma kannata..

Simo, ja muutkin
     Katsottuani peiliin voin tunnustaa, ettei siitä ole pitkääkään aikaa kun itse ajelin autolla kaikki ihan pikku asiatkin. Sitten tuli vaihe jona jouduin eri syistä opetteleman julkisten kulkuneuvojen käytön ja vähitellen oivalsin, kuinka vaivatonta se olikaan - edellyttäen ettei ollut mitään raskaampaa kuljetustarvetta sinä päivänä. Ei tarvinnut enää tuskitella ruuhkissa, etsiä pysäköintipaikkaa ... eikä maksella pysäköintisakkoja... Suur- Tukholman liikennelaitoksen kuukausikortilla saa matkustaa edullisesti, ja koko läänin alueella!!
     Tämä edellyttää tietenkin sitä, että julkinen liikenne on kunnollisesti hoidettu, ja sitähän se ei kaikkialla ole. Helsingissä mielestäni on, Ainakin kantakaupungissa. Kun on asiaa sinne niin eipä ole enää aikoihin auto seurannut mukana, Raitsikalla pääsee mukavasti ihan kaikkialle ainakin minne minulla on ollut asiaa.
     En itsekään usko että autoteollisuudella on ollut sanottavaa Suomen kaupunkien suunnitteluun. Mielipiteen asiasta ylipäätään luin ruotsalaisesta lehdestä, mutta se voi myös olla ns. konspiraatioteoria. Mitä rakennusala, ja poliittiset päättäjät tekevät, on toinen asia - siellä on varmaan lehmäkauppoja piisannut vuosien sivu.
     Niin, miksi lentäminen on tietyillä linjoilla niin vietävän halpaa - ja junamatkustaminen mielettömän kallista. Eihän se luonnonlaeista johdu, vaan vastuullisten toimenpiteistä - tai niitten puutteesta. - Mainittakoon, että kun täällä Ruotsissa vuosia takaperin SJ pudotti kaukojunalippujen hintoja reilusti, niin matkustajamäärät pian roimasti nousivat! Käsitykseni mukaan, kaikki voittivat uudesta tilanteesta... no jaa eivät kylläkään lentoyhtiöt, sisämaan lennoilla.
     Joka tapauksessa, sekä rautatievaunussa, että lentokoneen matkustamossa, se tyhjä tuoli on se kaikkein kallein tuoli. Ei tuota penniäkään... tai senttiä tai äyriäkään, kenellekään voittoa.