Resiina-keskustelu

Sattumalta törmäsin karttoja tutkiessani tällaiseen viralliseen tiennimeen kuin Rontsan rautatie. asia rupesikin samalla sekunnilla kiinnostamaan ja aloin kaivelemaan intternetin syvimmistä ja pimeimmistä nurkista lisätietoa. Jotain pientä tiedonmurua löytyi. Jonkun retkeilijän kirjoittaman blogin mukaan UKK-retkeilyreitti kulkee useita kilometrejä vanhaa ratalinjaa pitkin. Löysin myös vanhan valokuvan 1920- luvun alusta joka esittää höyryveturin vetämää henkilö/sekajunaa mutta henkilövaunut ja paikannimi Tienmäki pani epäilemään olisiko kuva sittenkään Juuasta?

Haluaisinkin kuulla asiasta lisää eli onko tosiaan ollut olemassa Pohjois-Karjalassa, Juuan kunnassa metsärata (vrt. Eskola) vai kiviteollisuutta palvellut tms. rautatie. Kuinka pitkä on ollut linjan pituus, käytettiinkö radalla myös höyryvetureita ja koska rata on ollut olemassa?

Linkkejä
Valokuva http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V04032%3a109?freetextSearch=juuka&itemIndex=15
Blogi http://koti.mbnet.fi/kamki/matkakertomukset/UKK.pdf
Kartta http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juuan+rautatien+linja%3F&srs=EPSG%3A3067&y=7019688&mode=orto&x=607474&lang=fi

Rontsaan en osaa sanoa mitään, mutta museokuvan "Juuan tehtaasta" tulee mieleen Juankoskella toiminut kartonkitehdas (Stromsdal) ja sitä palvellut Karjalankosken rautatie.

Juuan kunnassa on kyllä ollut useitä pieniä ratoja, mutta pääasiassa paikallisesti jonkun (liuske)kivilouhoksen käytössä. Pisin rata on ollut muutamia kilometrejä ja johtanut Nunnalahden satamaan (vai olisiko laituri sopivampi ilmaus). Sillä radalla oli oma nimensäkin, mutta ei nyt palaudu mieleen. Radat ovat pääasiassa olleet Juuan eteläpuolella kirkonkylän ja Mustavaaran välisellä alueella.

Rontsan suunnalta en muista mitään rataa, sen enempää kiviteollisuuden kuin metsäteollisuudenkaan puolelta. Oli kuitenkin sen verran kiinnostava tieto, että tutkin muistiinpanoni kun palaan illalla kotiin. Muisti ei riitä ihan kaikkeen.

Linkitetyssä kuvassa näkyvä isohko juna ei varmasti ole Juuan kunnan alueelta. Olen samaa mieltä Jukan kanssa, että ensimmäisenä tulee mieleen Juankoski ja Karjalankosken rautatie.

Kuva tosiaan taitaa ollakin KJR:ltä. Kuvaan löytyi tietoa liiankin läheltä, nimittäin omasta kirjahyllystä  ;D . Vertasin kuvaa Kapeat kiskot kirjan KJR- kuviin ja vaunut täsmäävät täysin KJR:n vaunuihin. Kuvassa oleva teksti "Juu'an tehtaan" kuulunee olla nykypäivän kielellä Juantehdas, joka siis sijaitsee Juankoskella.
Rontsan rataan en ole löytänyt enempää tietoa, Täytyypä vanhempien luona käydessä kurkata Pohjois-Karjalan historia- kirjoja josko niistä löytyisi mitään.
Minkälaista kalustoa on ollut käytössä näillä muilla Juuan radoilla ja onko niiden kohtalosta mitään tietoa?

Vanhoista uittokartoista katsottuna vähän Rontsan pohjoispuolelta, Kiteenjärveltä, alkoi Vepsänjoen uittoreitti, joka Juuan kirkon kohdalla liittyi Juuan väylän uittoreittiin. Karttoihin ei ole merkitty mitään esteitä, joissa olisi voinut kuvitella olleen siirtolaitos, vielä vähemmän kiskoilla varustettu siirtolaitos. Ainoa poikkeava rakenne, jonka havaitsin, oli uittoränni Sorvauskosken ja Tervauuron välillä. Juuan sähkölaitoskin on (ollut?) jokien risteyksestä vähän matkaa Juuan jokea ylävirtaan.

Matkan varrella oli paikanniniä, kuten Ruukinkoski, Mustakaivos ja Kaivos-Valkeinen. Olisiko jossain siellä ollut vaikka järvimalmia?

Siinä kohdassa, mihin Kansalaisen karttapaikkaan merkitsit ehdotuksen radasta, ei vanhoissa kartoissa ollut edes polkua. Sanoisin, että ei ole ratapohjaa.

Muita puutavaraan liittyviä ratoja tai mahdollisia lyhyiden työntövaunuratojen paikkoja olen listannut:
Ilvolan sähkö- ja myllylaitos (oli jo 20-luvulla)
Kuhnustan mylly ja saha (per. 1941)
Lauri Laaksonen
Niemelän saha ja sähkölaitos (per. 1902)
Tuopajoen saha ja mylly
Ukkola Oy (myyntivarasto; ehkä lautatarha)

Tiilitehtaita minulla on vain yksi:
Tiilitehdas Nevalaiset, Paalasmaa (per. 1953)

Kivi- ja kaivannaisteollisuussivuni ovat "jossakin". Niissä on valokopioituja sivuja Juuan vuolukiviteollisuudesta, kivilouhosten paikkoja (löytyvät myös vanhoista peruskartoista ja taloudellisista kartoista). Paras yksittäinen lähde oli yhden ison vuolukivifirman historiikki, missä oli myös kuva tehtaan radasta. Siinä muistaakseni vetovoiman mainittiin olevan hevoset. Rata taidettiin purkaa 1950-luvulla. Kerron kirjan ja firman nimen, jos keksin missä sivut ovat.
Muistinvaraisesti (eli nimi voi vähän heittää):
Nunnanlahden vuolukivilouhimo ( tai -tehdas)
Petrovaaran kalkkikivilouhimo
Tahkovaaran Kvartsiittilouhimo
Tulikivi Oyj voisi olla sen suurimman vuolukivifirman uusi nimi.

Paikallishistoriallisesta bibliagrafiasta (minun on vuodelta 1966) löytyy Vuokonjoki ja Vuokonjärven laskut. Hiukan taloushistoriaa. Savon sanomat 1913: 98, 100. Edellämainitsemani vuolukivikirja on paljon uudempi. Ehkä se löytyy Nunnanlahden kyläyhdistyksen sivuilla mainittujen firmojen nimellä.  http://www.nunnanlahti.fi/yritykset/

GTK:n (Geologian tutkimuskeskus) sivuilta olen joskus kopsannut tietoja Suomen kaivoksista ja niistä tietysti löytyy jotakin lisätietoa:
Juuka:
Kärevaara 1947-1953 (ollut toimintaa myös aikaisemmin)
Nunnanlahti 1985- (ollut toimintaa myös aikaisemmin)
Tulikivi 1985-
Vuokki 1986-
(vuosina 1954-1984 ei Kärevaarassa tai Nunnanlahdella tämän mukaan ole ollut teollista toimintaa; se vastaa mielikuvaani siitä, että pitkä rata purettiin 1950-luvulla)

Dolomiitti:
Matara
Petrovaara (useita louhoksia)
Valkealampi-itäinen (neljä louhosta)
Valkealampi-kaakkoinen

Kuivalanvaara (Fe)

Minusta tuntuu, että kyseessä on Juankoski - Karjalankoski rautatie. Veturi voisi olla nro 2 O&K 0-6-0WT.
Jos Lustolta saisi kuvan suurempana voisi lähinnä oikealla olevasta vaunusta saada numeron ja/tai radan nimikirjaimet näkyviin. Kuvittelen veturissa olevan koppelinkaltaisen putken tulevan alas veturin oikeata puolta sylintereihin. Myös nimen lyhentäminen Juan'tehtaaksi sopisi minusta tähän yhteyteen. Metsäylioppilaat voivat vaihtaa laivaa ja jatkaa radan päätepisteestä edellen määränpäähänsä, minkä ei tarvitse olla radan varrella.

Entä, jos Rontsan rautatie onkin vain pelkkä maantien nimi? Samaan tapaan kuin esim. Äänekosken Parantalassa on Rautatie rautatien (Äki-Hpj) läheisyydessä.

Itselleni tuli mieleen, että Rontsa voisi olla väännös Stromsdalista.

Kartasta katsottuna tuo Rontsan rautatie -niminen tie kulkee melko lähellä Vepsänjokea. Olisiko tiestä jossain vaiheessa puhuttu "rantatienä" erotuksena esimerkiksi hieman idempänä kulkevaan Sorveuksentiehen? Jostain tuntemattomasta syystä tien nimi olisi sitten vääntynyt virallisissa kartoissa "rautatieksi".

Vedänpä äskeistä takaisin. Olenkohan ensimmäinen, joka kokeili ihan kylmästi googlettaa hakulausekkeella "Rontsan rautatie"? Sain nimittäin tällaisen tuloksen: http://kakonen.jns.fi/cgi-bin/select.cgi?id=25063

Eljaksen arvailut siis osunevat kohdilleen. Itse pistäisin tässä vaiheessa panokseni sille, että kyseessä ei suinkaan ole ollut rautatie vaan tie, jota pitkin malmia on kuljetettu. Jokuhan voisi käydä tuon jutun mikrofilmiltä pyöräyttämässä.

Todennäköisesti kyseessä on "(maan)tie, jota pitkin kuljetettiin rautaa (tai itse asiassa raudan raaka-ainetta, eli järvimalmia)". Tästä nimitys rautatie.

 

Höyrypursiseuran vuosijulkaisussa Korsteeni 2005 on artikkeli Juankosken tehtaasta. Artikkelissa käytetään nimeä Juantehdas. Silloin voisi vanhassa kirjoitusasussa olla ' . Yllä en ottanut kantaa itse kysymykseen sillä mielestäni junankuva on otettu eripaikassa, mikä näin saattaakin olla näin, tuon nimen takia.

Nunnalahden radasta löytyy kuvia ja karttoja Ilkka Hovin kuvakertomuksesta http://vaunut.org/sarja/2994