Resiina-keskustelu

http://yle.fi/uutiset/suomen_ensimmainen_kokonaan_maanalainen_rautatieasema_valmistui/7236991

Kokonaan ensimmäinen? Eikö kuitenkin seitsemäs? (Kyllä, oli aivan pakko) Mutta juu, missäs varsinainen ero meneekään; Eli kuinka välin Ruoholahti - Sörnäinen asemat eroavat Aviapoliksesta paitsi liikennöijän osalta. Jätän vielä loput lisäkysymykset kysymättä.

Koska Ruoholahti-Sörnäinen -välillä ei kulje tavarajunia, junien turvarakenteet on voitu jättää paljon kevyemmiksi. Lisäksi kuormaulottuma on metrolla huomattavasti matalampi kuin rautateillä ja metroasemien laituripituus on merkittävästi lyhyempi kuin rautateiden, mikä vaikuttaa sekin yhdessä tunnelin paljon suuremman poikkileikkauksen kanssa vaikutta aseman rakennuskustannuksiin.

Mutta toisaalta, jos ajattelemme esimerkiksi Kampin ja Hakaniemen (miksei myös muidenkin asemien todellista tunnelin muotoa, ei sitä näkyvää) asemien tunnelirakennetta ovat ne erittäin laajoja halleja ja sallisivat kuormaulottumaltaan aivan hyvin myös "maanpäällisen" rautatiekaluston käytön - ainoastaan niiden pituus on lyhyempi. Varsinainen tunneliosiohan asemien välillä ei "maanpäällisiä" salli, mutta ei kai varsinaisissa asemissa voi kummoistakaan eroa olla. Jotkin säädöksethän todennäköisesti vaikuttavat suomalaisen tunnelirakentamisen erityisolosuhteisiin¹, mutta väitän silti, että periaatteessa Ruoholahti - Sörnäinen välin asemat eivät voi erota rakenteellisesti kovinkaan paljoa Aviapoliksesta, vaikka niillä liikennöivä kalusto eroaakin. Korostan siis, että puhun nyt mutu-tuntumalla vain asemien eroista, en kaluston.


Mutta kulkeehan Ruoholahti - Roihupelto välillä tilastollisesti melkein yhtä paljon tavarajunia kuin yleensä Vantaankosken radallakin...  ;)

¹ Laajasti tunnettu helsinkiläinen legenda siitä, että metroasemaa ei voi Länsimetrossa rakentaa kaarteeseen.

Kehäradalla tunnelin korkeus on 7462mm raiteen alapinnasta laskettuna ja metrotunnelissa 4600 mm. Leveydet eroavat siten että kehäradalla sisäleveys 6800mm ja metrotunnelissa 5600 mm.