Resiina-keskustelu

Vauhkoontunut hirvi aiheutti vaaratilanteita Helsingissä torstaina aamulla.

Helsingin poliisin yleisjohtaja komisario Kirsi Kant kertoo ylivuotisen hirvenvasan aiheuttaneen vaaraa Pohjois-Helsingissä torstaiaamuna.

Vauhkoontunut vasa oli seikkaillut muun muassa junaraiteilla Malmilla. Malmin hautausmaan suunnalta asemalle saapunut hirvi päätyi raiteille. Se pyöri Malmin ja Tapanilan välisellä rataosuudella, kunnes päätyi Tapanilan juna-asemalle asti. Siellä poliisi joutui lopettamaan vaaraa aiheuttaneen eläimen.

Poliisi kertoo, että vastaavia tapauksia sattuu usein kevään ja alkukesän aikana.

- Kyseessä ovat ylivuotiset vasat, jotka eivät ymmärrä vältellä taajamia. Tämä ei tule jäämään alkukesän ainoaksi tapaukseksi, Kant kertoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014052918352414_uu.shtml

Taas kerran oli kirjoitettu "junaradalla". Saa mielikuvan, että jonkun lastenhuoneessa oli ollut leikkihirvi sellaisen BRIO-junaradan päällä.

Tiistaiaamuna ennen klo 9:ää puolestaan näytti Hgin päärautatieaseman muistaakseni 5. raiteen näyttöruudussa kulkevan teksti perusteluiksi K-junan lähdön viivästymiselle: "Myöhästymisen syy: joutsen radalla."

Sä olet vaan jäänyt ajastasi jälkeen. Pahoitteluni.

;D

Tuskinpa noita iltapäivälehtien toimittajia kuitenkaan kiinnostaa niin paljon noi oikeinkirjoitukset..  :D

Oliko tuo jankutusta?

Ärsyttää vaan, kun aina kirjoitetaan "junarata" ja "juna-asema" noissa lehtijutuissa. Muutenkin on niin ammattitaidotonta kirjoittelua niissä.

Sun tekstistäsi tulee sellainen mielikuva kuin sä yrittäisit jotenkin ilmaista olevan virheellistä käyttää junaradasta sanaa "junarata". Se olikin ennen virheellistä. Ei ole enää nykyään. Kieli muuttuu.

Tota käsitystäni sun tekstisi tarkoituksesta korostaa, että sä sanot "muutenkin on niin ammattitaidotonta kirjoittelua niissä", mikä luo kuvaa, että puheenaiheena nyt oleva kirjoitustapa (juna-aseman kutsuminen juna-asemaksi ja junaradan kutsuminen junaradaksi) olisi lehtimieheltä ammattitaidottomuuden merkki vielä 2010-luvullakin. Vaikka eihän se ole. Ammattitaidottomuutta olisi kirjoittaa Aleksis Kiven ajan Suomea Sofi Oksasen aikana.

Nykyään ei enää kirjoiteta lakikirjaan "vetäköön sakkoa". Pitäisikö? Ennen nimittäin kirjoitettiin. Ei kai se mitään saamista ole, jos jostain pakotetaan luopumaan? Ihan kuin sakko olisi joku kiva leivonnainen.

Tonin kanssa samaa mieltä siinä, että junarata kuuluu harrastuksiin ja tuolla ulkona on rautatie  :D

Kerronpa tähän kohtaan varsin vittumaisen jutun. Kyllä, nimenomaan vittumaisen: oli kevät 1992, kun tultiin Tampereelta Stadiin Sr1:n päällä ja Tapanilan kurvissa seisoi "äijä" kädet pystyssä keskellä läntistä raidetta. Kuski veti kahvan laitaan. Kolmisenkymmentä metriä ennen allejääntiä tajusimme "äijän" olevan lumiukon, jonka jotkut valopäät olivat kasanneet raiteille. Jarrutuksen jälkeenkin lumiukko muuttui mössöksi. Mitä olisi sitten tapahtunut oikealle ihmiskropalle, sitä tarina ei kerro.

Herkemmällä olisi mennyt tuohon practical jockeen käpy.

Vaikka olen jo kolmisenkymmentä vuotta sitten vastustanut junarata-sanan käyttämistä, en koe käyttäväni A. Kiven aikaista kieltä. Kielen pitäisi pyrkiä yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, varsinkin lehtijutuissa. Miksi siis pidentää nasevia rata- ja asema-sanoja juna-sanalla? Juttu on taitamattomasti kirjoitettu, jos rata ja asema voidaan sekoittaa esim. juoksurataan ja linja-autoasemaan. Kyllä asiayhteydestä on käytävä selkeästi ilmi jutun liittyminen rautateihin.

Ei, ei se noin mene.
Vastaavia sanoja, joista voidaan käyttää myös lyhyempiä versioita, mutta silti käytetään myös pitkiä, on paljonkin.

Tässä nyt sekalainen joukko esimerkkejä:
Talvisaapas (saapas)
Ratakisko (kisko)
Sateenvarjo (varjo)
Rautatieasema (asema)
Kengännauha (nauha)
Matkapuhelin (puhelin)
Tietokone (kone)
Moottoritie (tie)
Laivaväylä (väylä)
Hiihtohissi (hissi)
Haarapääsky (pääsky)
Kattolamppu (lamppu)
Voileipä (leipä)
Isovarvas (varvas)

Onko artikkeli huonosti kirjoitettu jos siinä on mainittu sana "rautatieasema"? On se toki ihan siinä kuin silloinkin kun siinä on mainittu sana "juna-asema".
Miksei sanan "rautatieasema" kohdalla näe samaa tunteen paloa?

Oikeastihan siitä, että käyttää sanoja kuten "rautatieasema" tai "juna-asema" ei ole mitään erityisempää haittaa. Ovat ihan tavallisia vakiintuneita suomenkielisiä sanoja. En mä keksi, miksi niitä olisi tarpeen vältellä.

Linja-autoasema = maantieasema?

Minä nyt en ymmärrä, että jos on rata jolla kulkee juna, niin miksi sen kutsuminen junaradaksi on niin väärin? ???

Rautatie kuulostaa niin Juhani Aholta ;D

Juna-asema häviää rautatieasemalle, mutta kulkeehan linja-autotkin linja-autoasemalta niin miksei junat juna-asemalta...

Ei junarata vielä mitään, mutta kun jotkut kirjoittavat junanrata, niin se ihmetyttää jo! ;D

Onhan meillä linnunratakin.

Käyttäköön kukin niitä sanoja, jotka sopivimmiksi katsoo. Olen edelleenkin rautatieharrastaja ja pienoisrautatieharrastaja, en junarataharrastaja tai pienoisjunarataharrastaja. Käytän  myös sanoja rata ja asema ;-)

Rautatieläinen= junaratalainen. ???

Kun ihmiset seikkailevat radalla lopetetaanko heidätkin tasapuolisuuden merkeissä?

Nykyisessä kielenkäytössä tuollainen muoto ei vielä ole vakiintunut. Lähtölaukaus on kuitenkin annettu, Google kun näyttäisi löytävän jo kaksi hakutulosta tuolla hakusanalla. Arvaan, että lähiviikkojen aikana tuolla haulla löytyvien hakutulosten määrä kasvaa jopa 50%.

Joka tapauksessa, jos verrataan sanaan "junarata", jolla löytyy 75900 tulosta, eli karkeasti saman verran kuin sanalla "räsymatto", sanan "junaratalainen" ei voi sanoa lyöneen itseään erityisemmin läpi.

Arvaukseni on, että tuo sana "junarata" on yleistynyt uutistekstissä osin siksi, että se on eksaktimpi ja siten selkeämpi ilmaus kuin "rautatie", joka tarkoittaa itse rautaisen tien lisäksi (monikossa) myös alueen perinteistä rautatieyhtiötä (Ruotsin rautatiet, eli SJ) sekä rautatiejärjestelmää kokonaisuutena (Ruotsin rautatiet, eli SJ:n, Trafikverketin, Veolian, VR Trackin ja muiden vastaavien toimijoiden muodostama kokonaisuus).
Etenkin uutistekstissä se, että saadaan pienellä merkkimäärällä ilmaistua asia tarkasti ja selkeästi, on tärkeä tekijä.

Kyllä osuit oikeaan. Google näyttää nyt jo neljä (4) hakutulosta. :-)

Ja niistä 3 ohjaa vorgiin.

Näin kieli kehittyy, eikä aikanaan tarvitse hakea sanan etymologiaa..

Mikkelissä junaradalle päätyi hirven sijaan vauhkoontunut moottoripyöräilijä, joka taltutettiin pippurisumutteen avulla.

http://www.savonsanomat.fi/savo/raju-takaa-ajo-paattyi-junaradalle/1825503

Minä kävelin eilen "junapihan" yli, sekä näin kun siellä käynnistettiin "junaa".  :D

Rautatieläisyys viittaa aika laajaan kokonaisuuteen, junarata taas on hyvin konkreettisesti se rata. En keksi mitä junaratalaisuus voisi tarkoittaa :)

Jos sitä käynnisteltiin niin se tuskin oli juna. Pihasta riippuen saattaa siellä ylipäätään olla junat vähissä.

Ja tänään aamulla n. 05:18 seikkaili peura radalla Käpylässä  ;D

 Tosi on, kieli "kehittyy" koko ajan, tai ainakin muuttuu sukupolvesta toiseen. Juhani Ahon aikakaudella, rautatiesanastossa oli lainoja tai väännöksiä ruotsin- jopa englanninkielestä.
     Minun kouluvuosinani 1950/60 -luvulla sanottiin aina rautatie, Rautatieasema jne. Korvaani kyllä  niin särähtää tämä juna- käytäntö.
     Se toistuu muissakin kielissä. Ruotsissa Tågstation, englanninkielisissä esitteissä Train Station.
     Suomessa on tietääkseni nk Kielilautakunta joka valvoo äidinkielemme puhtautta (eikä suotta jos minulta kysytte!).
Ehkäpä näillä olisi jokin, Mielipide asian tiimoilta.

Muistan ihan mielenkiintoisen detaljin kesältä 1991, kun tulin Sm:n ohjaamossa Stadista Martsariin. Louhelan ja Martsarin välissä yhtäkkiä sinkosi hirvi radalle siinä Vihertien urheilukentän kohdalla rata-aitojen yli, ylitti radan ja lopulta singahti radan itäpuolisen aidan yli böheen. Elukka ei siis jäänyt junan alle, mutta säpsäytti se toki ilmestyksellään.

Sen sijaan eräs fasaani koki hieman heikomman kohtalon tullessamme Alsthomilla Tampereelle: Järvensivun ja Tampereen aseman välissä vasemmalta puolelta kyseinen kalkkuna juoksi Alstikan alle, kuului vaimea kumaus ja oikeasta sivupeilistä katsoen näki, kuinka höyhenet lähtivät maata kiertävälle radalle ja fasaani lähti lintujen taivaaseen.

juna-asema kyllä luonteva ilmaisu, rautatieasema jotenkin "raskas" . en tiedä mistä johtuu.
vähänkuin korvaisi bussiaseman sanalla maantieasema;-)

Toni,
    Minun kouluvuosinani kaupunkibussia kutsuttiin bussi. Helsingissä sanoimme aina Siniset bussit se oli kuin tavaramerkki.
     Maalla ne olivat aina Linja-auto. Helsingissä oli Linja-autoasema. Nykyään kai sanotaan terminaali.
     Pitäjissä ja pikkukaupungeissa sanottiin Matkahuolto. Se oli yleensä harmaa funkis-tyylinen kivitalo jonka seinässä aikataulu, ja sisällä odotushuone. Taisi olla kioskikin mistä ostaa janoonsa Hartwallin Jaffaa.
     Kieli muuttuu, niinhän se on. Paikallismurteissa linjurille oli myös monta nimeä.

Minä ainakin koen asian niin, että rautatie sanana ei viittaa enää rataan tai juuri muuhunkaan konkreettiseen, vaan se on nykyään jonkinlainen yläkäsite (ollaan töissä rautateillä, siis ei siinä kiskoilla). Se missä juna kulkee on rata, ja koska ratoja on muitakin kuin junille tehtyjä niin junarata on sitten se tarkka ilmaus.

Asemasta itse käytän sanaa rautatieasema, mutta jos sitä joku haluaa juna-asemaksi sanoa niin ihan oikein sekin on :)

Itse kirjoitan ehdottomasti tuon kiistanalaisen sanan muotoon junanrata eli genetiiviattribuutin kanssa. Näin kirjoitan myös sanan veturinkuljettaja. Tämä siksi, että ne ovat vakiintuneita käsitteitä ja niillä tarkoitetaan nimenomaan rataa, joka on tarkoitettu junan kulkemiseen ja kuljettajaa, joka kuljettaa nimenomaan veturia. On myös lipuntarkastaja, ei lipputarkastaja. Ja junanlähettäjä jne.

Mutta sitten vaihdemies eikä vaihteenmies? Miksi? Syy voi olla foneettinen tai käsitteellinen. Samanlainen sana on esim. automies.

Mitä itse käsitteeseen junanrata tulee, assosioin sen myös pienoismalleihin ja leluihin.

Veturinkuljettaja lienee kirjoitettu aivan alun perin erikseen: "veturin kuljettaja". Siitä se on sitten termiytynyt ja samalla yhdyssanautunut. Jännä ilmiö on sekin, että kun sanan "kuljettaja" muuttaa tuttavallis–arkipäiväiseen muotoon "kuski", menettää veturi genetiivisyytensä.

Huomioikaa myös: junanlähettäjä, mutta junasuorittaja.

Miten muuten, kirjoittaisiko Joni sanan "ratakisko" mieluummin muodossa "radankisko"?

Oli miten oli, nyt olen lomalla ja aion ottaa hörpyn... maidontölkistä.

Topi. Juuri noin se kehitys on mennyt. Vertaapa ilmaisuja talon poika ja talonpoika. On siinä aika suuri merkitysero.

Enpä tietenkään sano radankisko! Syy on foneettinen ja se, ettei noiden kahden sanan välillä ole alisteista suhdetta. Maitotölkki ja virranjakaja, viimeisessä on selvästi se maku, että toinen tekee toiselle jotakin, mutta tölkki ei tee maidolle paljoakaan. Hm, olihan selitys...

Muuten viron kielessä yhdyssanoissa viljellään hyvin usein genetiiviä. Näin on esim. sanassa rongisõit eli junamatka. Genetiivin -i on varmasti tässä myös foneettinen apuäänne. Myös erisnimetkin saattavat olla joskus genetiivissä. Katujen nimetkin ovat usein genetiivissä, mutta ne viittaavat erilliseen sanaan tänav eli katu, joka sitten jätetään pois. Esim. Kiriku on Kirkkokatu.

Joni,
     Just nii. Tallinnan keskustasta seitsemän virstaa länteen sijaitsee Nõmmen huvilakaupunginosa. Siellä aseman ohittava Rautatiekatu on vain "Raudtee". Jonkinasteinen kesä-asumiseni erään tuttavan juuressa on kadulla "Lõuna" eli Eteläinen katu.
     Maassa jossa kauan sitten saksalaisilla ritarikunnilla oli aika paljon sanomista, Ritarikatu on yksinkertaisesti "Rüûtli".
     Siis genetiivissä.

Kyllä ainakin mansessa neljäkymmentä vuotta sitten kun sanoi aamuyöstä olevansa menossa assalle paparille, ei kenellekään paikkakuntalaiselle jäänyt epäselväksi jotta minne hanu suuntasi.

Mikä on papari?

Jos on rahaa eikä kova krapula, pannari maistuu jälkkäriksi.