Resiina-keskustelu

Tukholmassa ilmestyvää, poliittisesti riippumatonta päivälehti Dagens Nyheter'iä seurasi tänään 4. kesäkuuta liittenä 36 -sivuinen, neliväripainettu vihkonen "EFFEKT. Den skandinaviska 8 miljonerstaden".
     Pohjoismaalainen kahdeksan miljoonan asukkaan suurkaupunki siis. Vähempikin olisi riittänyt herättämään ainakin tämän lukijan kiinnostuksen, etenkin kun jo kansilehdellä komeili erilaisen nykyaikaisen rautatiekaluston kuvia.
     Vihkosta käy kohta ilmi, että otsikko on sanaleikki, jonka taustana on vakavamielinen projekti yhdistää Norjan pääkaupunki Oslo, Ruotsin länsirannikon Göteborg ja etelämpänä salmen Ruotsin puoleinen Malmö, sekä Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina toimivaksi, no, yhteistyökokonaisuudeksi teollisuuden, muun talouselämän ja myös kulttuurin alueilla. Sekä korkeamman tieteellisen osaamisen. Jolla olisi etelän suuntaan hyvät jatkoyhteydet myös keski-Eurooppaan. Puhutaan "korridoorista" siis maaliikenne -käytävästä ja tässä on rautatie täysin avainasemassa.
     Yksityiskohtaista infoa projektin sivuamista, monista kohteista löytyy eri tiedostoista ja otankin tähän vain joitakin pikapiirtoja. Rantakaistalla Oslo - Göteborg ja siis salmen yli "Köpikseen" elää tällä hetkellä luokkaa kahdeksan miljoonaa (8 000 000) ihmistä valtaosa kolmea kansalaisuutta ja joista ainakin ruotsalaiset ja norjalaiset tulevat kielellisessä kommunikaatiossa hyvin keskenään toimeen - tanskalaisten suuntaan taitaa moni kylläkin mieluummin turvautua englanninkieleen...
     "Korridoorissa" kulkee tänääkin rautatie mutta jonka läpivientikyky & matkanopeudet ovat varsin rajalliset projektista vastuullisten laskemaan potentiaaliin verraten. Jota asiantilaa kyseessä olevan hankkeen tavoitteena on tuntuvasti kohentaa.
     Koko kolmen valtakunnan ratajakson yhteispituus on 600 kilometriä. Sen vaikutuspiirissä on kaksikymmentäyhdeksän (29) yliopistoa joissa lukee yhteenlaskettuna 260 000 opiskelijaa; kaksi suurta, ja useita pienempiä lentokenttiä; sekä satamia joista ainakin Göteborgin merkitys Ruotsin valtakunnalle, jonka maastossa melkein koko rautatie muuten sijaitseekin, on täysin mega -mittaluokkaa.
                                                              *  *  *
     Päivän tosiasia on, että linjasta nykyisellään yksi kolmannes (1/3) on yksiraiteista. Junamatka Oslosta Kööpenhaminaan, tai takaisin, ottaa 8'25" kahdeksan tuntia kaksikymmentäviisi minuuttia. Rakentamalla rautatie kokonaan "uuteen uskoon" joka mahdollistaa suurnopeusjunilla liikennöinnin, voitaisiin matka-aikaa lyhentää jopa kahteen ja puoleen tuntiin - tai vastaavassa suhteessa eri osa-jaksoilla. Lisäetuna, Kun Tanskan ja Saksan yhdistävä "Fehmarn-Tunnel" valmistuu (suunnitelmien mukaisesti) vuodeksi 2021, niin matka jatkuu Kööpenhaminasta Hampuriin ja ottaa toiset 2 1/2 tuntia.
                                                              * * *
     Kaiken tämän toteutuminen vaatii valtakuntien välistä yhteistyötä sekä suunnittelussa, rahoituksessa sekä lopulta itse kentällä toimeenpanossa. Sellainen ei ole "maailman sivu" ollut mitenkään itsestään selvää ja liiankin usein, enempi poikkeus kuin sääntö.
     Tahtoa kyllä riittää, Sen lukee sekä riveiltä että niitten välistä asiaan innostuneitten miesten, sekä myös erittäin monien (avainasemissa työskentelevien) naisten lausunnoista.
     SEKÄ teknistä osaamista. Laadukkaasti taitetun painotuotteen yksi aukeama on omistettu ALSTOM'in ja sen rakentaman rautatiekaluston esittelylle. Joista suurnopeusjunalla TGV/AGV on hallussaan tähän saakka (tavallisilla kiskoilla liikennöivän) rautatien nopeus-maailmanennätys 574.8 kilometriä tunnissa.
     Juttu mainitsee Pendolinotkin ja että näitä liikennöi myös Helsingin ja Pietarin välillä "jopa 250 km/h". - Jos Pohjolaan joskus suurnopeusajoa mahdollistavia ratoja rakennetaan, niin vauhti olisi ilmeisesti tuolla 300 kmh paremmalla puolella. Tavarajunat ovat asia erikseen, mutta läpivientikykyä tuntuvasti parantamalla, kapasiteettia tälläkin tärkeällä kuljetuspalvelujen alueella voisi huomattavasti nostaa.