Resiina-keskustelu

Tervehdys,

Nettiä selaillessa tuli vastaan eräs vanhan postikortin myynti-ilmoitus. Postikorttikuvassa on MaK:n valmistama KDh1. Kuvassa veturi on vaaleansininen ja siinä on keltainen raita. Olikohan tuo koeveturi sininen Suomessa käydessäänkin? Postikorttikuvassa nimittäin veturin perässä näkyy venäläismallin umpivaunuja ja taustalla suomalaisen Gb-vaunun näköinen umpivaunu. Onkohan kyseinen kuva mahdollisesti Suomessa otettu?
http://www.systeemi.net/thumbnail.php?pic=uplimg/img_2345645_95b5b45be194f92fdd705b4e148c3500.jpg&w=1024&sq=Y&b=Y&d=1388859876 (http://www.systeemi.net/thumbnail.php?pic=uplimg/img_2345645_95b5b45be194f92fdd705b4e148c3500.jpg&w=1024&sq=Y&b=Y&d=1388859876)

Kylkiraidan sijainti vastaa veturin ulkoasua mustavalkokuvassa, joka on Suomesta. Kaksi kuvaa Suomesta löytyy loks-aus-kiel.de -sivustolta. http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400803&lang=1&id=12742&action=portrait (http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400803&lang=1&id=12742&action=portrait)

Oliko siis tämän ja toisen MaK:n valmistaman Suomessa käyneen koeveturin, KDh2:n väritys sininen? Löysin netistä yhden mustavalkokuvan KDh2-veturista Suomessa kuvattuna. Veturin väri näyttää vaaleammalta ollakseen tummanpunainen, mikä oli tyypillinen väri saksalaisissa vetureissa 50-luvulla, myös KDh1:ssä alunperin. Keulalla suomalaiseen tyyliin etupään merkit eli tikkarit. Yksityiskohdat väreistä sekä kaikenlaiset lisätiedot ja kuvat tästä KDh2-veturista Suomessa kiinnostaisi ja toivottavasti saisimme niitä tänne vorgiin nähtäväksi. 

Kuva

(http://oskari89.1g.fi/kuvat/FTRS/Locomotives/KDh2.png/_big.jpg?hash=35899)

Loks-aus-kiel.de kertoo MaK 400 C -veturista valm. nro. 400021, joka on ollut Suomessa.

 http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&id=10298&action=portrait (http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&id=10298&action=portrait)

Havainnoin Pääradalla MaK -dieselveturia, vuosi oli kai 1959 ja se oli vaaleansininen. Muistikuvani mukaan veturi oli pitempi kuin kuvan esittämä, ja teliveturi Bo' Bo'.
     Kyse oli koeajoista "veturien kolmimaaottelu" joissa toisina kilpailijoina olivat kotimainen Huru, ja ruotsalainen Nohab.
     Hr 12 selviytyi voittajaksi.

Kaikki kuvapuolen kommentit, joissa esiintyy KDh2 on tämän linkin takana
http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=KDh2 

Itselläni ei ole siitä yhtään omaa kuvaa, koska se palautettiin ennen kuin sain kameran ja toisekseen se toimi vain Turussa ja rataosuuksilla Tku-Kyrö/Uusikaupunki/Paimio. Sen jok'ikisen työpäivän tehtävä on kopioituna. Kaikki muut kuin Turun seudulla otetut kuvat voidaan sijoittaa kahteen muutaman päivän lohkoon.

Hieman epävarman muistikuvan mukaan olisin nähnyt siitä suomalaisessa lehdessä mainoskuvan punaisena. Vielä epämääräisemmän muistikuvan mukaan kuva oli mustavalkoinen ja punainen väri oli jälkikäteen lisätty. Siitä on jo 55 vuotta ja olin silloin vain 10, joten muisti voi pettää. KDh1 oli vaalean sininen sekä säilyneiden värikuvien että muistikuvan mukaan. Sikäli myös KDh2 olisi voinut olla samanvärinen.

Tuo kuvien KDh2 vastaa muistikuvaani havaitsemastani koneesta.Se oli siis sininen.
     Juuri tuohon aikaan julkaisi SUOMEN KUVALEHTI kokoaukeaman jutun, joka oli otsikoitu Veturien kolmimaaottelu. Lehdessä ei koskaan ollut värikuvia sikäli kuin minä muistan: Painojälki oli nk. seepianväristä.
     1960 nurkilla eivät värikuvat sanoma- eikä viikkolehdissäkään olleet itsestään selvyyksiä. Muistaakseni ainakin VIIKKO oli sellainen, että siinä voitiin käyttää jotakin lisäväriä esim. mainoksissa.  Ei vaikuta mahdottomalta, etteikö joku lehden taittaja olisi voinut antaa siihen aikaan harvinaisen diesel-veturin kuvalle pirteämmän ilmeen tällaisella lisävärillä. Jos kyseinen lehtityöntekijä ei ollut koskaan MaK:ia nähnyt (harva suomalainen oli) niin eipä hän ehkä tiennyt minkä värinen se oli.
     Punaisella oli ainakin suurempi huomioarvo kuvalehden sivulla, kuin sinisellä.

On tietty todennäköisyys sille, että veturi olisi ollut ruotsalaisen punainen: http://jorgenedgar.se/eng/galleri/sverige/t31+t21.JPG

Tulipa piirrettyä käsin tämmöinen kuva veturista KDh2. Tietokoneella väritin, ja tässä siis yksi mahdollinen väriehdotus. Tuosta mustavalkokuvasta koetin tulkita värejä. Raidat oli luultavasti valkoisia, tai hyvin vaaleat. Muuten väritys on samankaltainen kuin KDh1:ssä.

(http://i290.photobucket.com/albums/ll274/pistoraide2008/KDh2_VR_zps3e8e45ac.jpg) (http://s290.photobucket.com/user/pistoraide2008/media/KDh2_VR_zps3e8e45ac.jpg.html)

Edit: Esteenraivaajat lisätty piirrokseen.

Tuo "ei kampiveturi" oli myös vaaleahkonsininen. Sen muistan. Näin veturin Ri-Lh-välillä. Mutta ei aivan vinkissä näkyneen näköinen.

KDh1 oli MaK:n koe- ja esittelyveturi ja sillä yritettiin saada mm. DB:ltä tilauksia. Veturi oli 2000 hv teholtaan ja yksinkertaisempi ja arvatenkin halvempi kuin silloinen ykkösvetäjä V 200. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt.

Saksassa ollessaan veturi oli saksan-veturinpunainen (ehkä RAL 3004) ja neliakselinen. Norjan-koeajoja varten veturiin rakennettiin kolmiakseliset telit ja se oli Norjassa sekä Suomessa näillä teleillä ja Suomessa ollessaan sininen keltaisin raidoin.

Silti Jimin piirros on kiintoisa, etenkin, kun veturi oli seuraavassa elämässään sininen. Onko kenelläkään tiedossa näköhavaintoja punertavan tai sinisen veturin puolesta tästä KDh2:sta puhuttaessa?

Ja Jimi, kiitos piirroksesta. Teet arvokasta työtä  :)

Kiitoksia Kimmolle kehuista. Tein piirroksen loks-aus-kiel.de -sivujen valokuvien perusteella. Tosiaan kiinnostaisi näköhavainnot KDh2:n värityksestä Suomessa ollessaan. Kiinnostava aihe.

Ilmeisesti käytin viimeisimmässä kommentissani väärää litteraa - minun havainnoimani ei todellakaan ollut kankikäyttöinen vaan kaksi-telinen eli siis KDh1??
     Tämän sivuston tiedot vetureista ovat minulle aivan uutta. 1959/60  näin vain sinisen dieselveturin jota kutsuttiin "MaK" ja joka tiedettiin saksalaiseksi. Havaintopaikka oli muuten Järvenpää.

On muuten ollut hurjan korkealla puskinpalkin alareuna tuossa koeveturissa :o

Tollainen tasoristeyskolarissa on varmasti pois kiskoilta, etenkin kun akselisto on höyryveturimaisesti aivan keskellä.

Näinpä, eli MaK:eja oli kaksi täysin erilaista veturia kokeiltavana, vaan hukkaan meni nämäkin veturitehtaan ponnistelut. Vertailin äskettäin aikani kuluksi MaK:in kankikoneiden valmistusmääriä DB:n V 60 poislukien, ja ne ovat suhteellisen vaatimattomia verrattuna sadan Nallen tilaukseen. Eli se tilaus olisi varmasti kelvannut kovin mielellään saksalaisille.

Muistaakseni ainoa väriä koskeva kommentti oli Eljaksen aiempi muistelo punasävyisestä veturista, ja keskustelun jatkuessa tuli esiin tämä mahdollisuus "ruotsinpunaisesta": ekalla sivulla melko voimakkaan värisiä http://www.svenska-lok.se/motor_solo.php?s=22&lokid=2744 mutta haalistuneena http://www.svenska-lok.se/motor_solo.php?s=22&lokid=2729 tai pienoismallina ehkä enemmän tiilenpunainen sävy http://www.modellrallaren.se/wp-content/2010/01/t21.jpg

Tässä kohtaa täytyy muistaa, että kuva oli MaK:n tai sen edustajan mainos. ei uutiskuva. Siinä on voitu ihan tarkoituksella hakea jotain VR-tyylistä väritystä täysin riippumatta veturin todellisesta värityksestä. Olen entistä varmempi, että muuten kuva oli mustavalkoinen. Sitten siinä oli tekstiä ja joku tekninen tieto. Valitettavasti en muista enempää, ainakaan nyt.

Puskinpalkin alla kuuluisi vielä olla pienet esteenraivaajat, kaksi molemmissa päissä. Lisätty piirrokseen tänään.

Vanhoista mustavalkoisista valokuvista voidaan yrittää päätellä värejä, kun kuvasta tiedetään joku väri. Jos vielä tiedetään minkälaiselle filmille kuva on otettu, niin asia helpottuu hivenen (filmityyppi tosin ei läheskään aina ole tiedossa). Mustavalkoisia filmejä oli aikanaan käytössä kahdenlaisia: orto(orto)kromaattinen ja pankromaattinen. Kyseiset filmit toistavat värit eri tavalla mustavalko-otoksissa.

Mitä vanhempi mustavalkokuva on sitä todennäköisimmin se on otettu ortokromaattiselle filmille. Ortokromaattinen filmi toistaa punaisen melko tummana — noin 80 prosenttisena mustana. Sinisen ja ennen kaikkea vaaleansinisen ortokromaattinen filmi taas toistaa lähes valkoisena. Lähes jokainen meistä tietää, että taivas on sininen, mutta silti pilvettömällä säällä kuvatuissa mustavalkokuvissa taivas on yleensä valkoinen (ellei ole käytetty suotimia).

Vanhat Suomi-filmit on kuvattu ortokromaattisella filmillä — voimakkaan värinen uhkaava taivas on saatu niihin aikaiseksi käyttämällä kameran objektiivissa suotimia. Vanhoissa mustavalkoelokuvissa näyttelijät eivät käyttäneet punaista huulipunaa, koska lopputulemassa huulet olisivat olleet korostuneen mustat makkarat. Siksi näyttelijöiden käyttämä huulipuna oli yleensä vihreää — tämä näkyy joissakin näyttelijöistä otetuissa vanhoissa värivalokuvissa peräti huvittavana. Käytännössä vaaleansininen ja vaaleanharmaa toistuvat ortokromaattisella filmillä niin samanlaisina, että niitä on vaikea erottaa toisistaan.

KDh2-veturista otetussa kuvassa ainakin etupään merkkien raidat ovat tunnetusti punaiset. Kuvassa ne toistuvat melko tummina ja valaistuksen kannalta ne ovat kuitenkin keskeisellä paikalla — eivät jää siis varjoon. Koska raidat eivät ole täysin tummat, voisi päätellä että kyseessä on ollut ortokromaattinen filmi — pankromaattisella filmillä raidat olisivat mustat. Oli miten oli — itse veturin kyljet ovat erittäin vaaleat, selvästi vaaleammat kuin etupään merkkien punaiset raidat. Tällä perusteella en usko, että kuvassa näkyvän veturin kori olisi ainakaan punainen. Sävy on niin vaalea, että se voisi olla vaaleanharmaa tai sininen. Kuvassa taivas on palanut puhki, eli on käytännössä valkoinen. Kuvausvaiheessa taivas tosin on mitä ilmeisimmin ylivalotettu mikä lisää sen valkoisuutta — tästä voisi myös päätellä, että sinistä väriä tummentavia suotimia ei kameran putkessa ole käytetty.

Tämä on pitkälti siis spekulatiivista päättelyä, joka ei välttämättä johda (täysin) oikeaan lopputulokseen. Tällä tavalla voi kuitenkin yrittää sulkea pois joitain värejä — kuten mahdollisesti punaisen. Agfa julkaisi taannoin mustavalkokuvien värien tunnistamista varten oppaan, jossa erilaisilla filmeillä oli kuvattu erilaisia dokumentoituja värejä. Jos asia kiinnostaa, niin opus kannattaa hankkia. Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti on julkaissut myös ansiokkaan artikkelin mustavalkokuvien värien tunnistamisesta.

Minä olen aina mielessäni kuvitellut tuon keltaiseksi Kdh3:n tapaan, mutta olisihan se voinut olla vaaleansininenkin, kuten Kdh1.

KDh3 eli Jenbach ei mielestäni koskaan ole ollut keltainen ainakaan VR:n käytössä. VR:n käytössä Jenbach oli maalattu normaalilla VR:n dieselvetureiden maalauskaaviolla (=punainen/kerma). Muissa omistuksissa veturia on nähty lähinnä oranssin värisenä.

Juolahti mieleeni siitä kuvasta, jota muistelen: Yhtä hyvin olen voinut nähdä ilmoituksen jossain saksalaisessa tai ruotsalaisessa lehdessä, kun vuosina 1962-1966 kävin läpi hyllymetreittäin lehtien vanhoja vuosikertoja Rh:n kirjastossa. Sitäkään ei enää ole ollut pitkään aikaan. Silloin lisäväri olisi varmaan sen maan punaista jäljittelevä, missä ilmoitus julkaistiin. Harmi, että olin liian nuori ymmärtämään, että saattoi olla ainoa kerta kun koskaan näen KDh2 väreissä Suomessa (olkoonkin päällemaalattu ja mahdollisesti aivan väärä väri).

Kiitos Petri, annoit ajattelemisen aihetta. Hauska yksityiskohta kertomassasi tuo huulivihreä  :)

Minulla KDh3:sta eli Jenbach JW-400 samanlaista tietoa. Ensin VR:n punaisena kermanvärinen raita kiertämässä konepeittoa ja kermanvärinen hytin yläosa, sitten puna-kerma -väritys ilman mainittua raitaa. Serlachiuksella Mäntässä veturi oli maalattu oranssiksi.

Mutta vielä KDh2:een: entä tämä linkkaamani väri http://www.modellrallaren.se/wp-content/2010/01/t21.jpg  ? Löytyykö tietoa tai sivistyneitä arvauksia puolesta tai vastaan?

KDh2-yksilöhän on ollut Saksan aikoinaan sekä sininen kahdella hieman toisistaan poikkeavalla maalauskaaviolla, sekä oranssi http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&lang=1&file=mak_400021_54&action=image&position=1  .


[edit:linkki lisätty]

Jos tuosta http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&lang=1&file=mak_400021_54&action=image&position=1 jäljittelisi ortokromaattista Photoshopilla niin muistuttaisiko se tätä puheena olevaa postikorttia/valokuvaa? Veturihan on oranssi vaaleanharmailla raidoilla, se saattaisi hyvinkin näkyä ortokromaattista jäljiteltäessä harmaana, jossa olisi liki valkoiset raidat. Alusta on punainen, se ehkä näkyy liki mustana, kuten kuvassa?

KDh3 saapui Suomeen 28.7.1959. Saapuessaan Suomeen se oli jo VR:n standardiväreissä. Tästä on olemassa muistaakseni Veturimies-lehdessä julkaistu kuva, jossa veturia nostetaan laivasta — ja maalauskaavio näkyy selvästi. VR:n viralliset poseerauskuvat veturista vuodelta 1959 ovat melko tunnettuja. Niissä veturi esiintyy uudenkiiltävänä ja mm. puskinlautasten reunat on maalattu valkoisiksi. Yksi tällainen kuva on julkaistu Junat-lehden kannessa 3/1991. VR:n väreissä esiintyvästä veturista on olemassa useita värikuvia. Valitettavasti yhdenkään värikuvan osalta en omista julkaisulupaa. VR:n käytössä veturi oli vuoden 1964 heinäkuuhun asti.

Tänään PRK:lla käydessäni siellä tiedettiin kertoa, että postikortti olisi alkujaan haapamäkeläisten julkaisema ja että alkuperäinen kuva on suomalaisen näppäämä Kouvolasta.

Kuvaaja on muistaakseni Veikko Hakala, ja sen niminen mies toimi Tampereella veturinkuljettajana. Kouvola sopii hyvin kuvauspaikaksi, en muista, onko sitä mainittu kortissa; ei ole nyt sitä korttia hollilla.

Kimmo on oikeassa, kortin kuva on Hakalan Veikon ottama Kouvolassa keväällä 1960. On myös kortti, jossa hieman paistaa koeveturin etukulmaa sen kohdatessa Hr1 1006:n Kouvolan itäpuolella. Kuvaaja sama V.H. ja aikakin sopinee samanaikaiseksi keleistä päätellen.

Höyryllä Valkoon- tapahtumassa oli Valkossa jollakin Loviisalaisella porukalla myynnissä väripostikorttia, jossa  KDh3 eli Jenbach JW-400 oli junan edessä Loviisan aseman edessä. Lindrothin Johan vinkkasi asiasta minulle ja pakko oli käydä korttostoksilla....

Pekka Honkanen löysi turkulaisen veturinkuljettajan, jolla oli varma muistikuva pikku-MaKin (KDh 2) väristä. Se oli siniharmaa. Nyt se on varma tieto, vihdoinkin.

Teli- MaK:n olen nähnyt sinisenä, vähän hailakan. Keulassa oli jotain pyöreätä muotoa. Näin jossain Järvelä- Herrala- linjalla. Ps. Turun Pansiossa, entisellä telakka-alueella näkyy makoilevan mm. MaK-laivadiisseli.

Kiitos, Eljas. Tuo MaK :in tehdassininen voisi ehkä olla oikea väri, ja alusta tummanpunainen?

http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&lang=1&file=mak_400021_53&action=image&position=1

Tuo Jimin piirros pitänee korin osalta hyvinkin paikkansa, ja koristeraidat ovat joko valkoiset tai hyvin vaalean harmaat; sopivat etupään merkkeihinkin ja sävy lienee vaaleampi kuin puskinten alapuolella olevan varoitusraidoituksen väri, joka näin lienee keltainen. Otetangot lienevät keltaiset tai harmaat.

Päättely taisi mennä tässä väärinpäin. Ortokromaattinen filmi oli sini-viherherkkää eikä siis toistanut ollenkaan punaisia sävyjä, pankromaattinen taas reagoi koko spektriin. Joten pankromaattisella filmillä punainen on (suodatuksesta ja valotuksesta riippuen) tummanharmaata, ortokromaattisella käytännössä mustaa. 

Olet oikeassa — orto ja pan ovat vaihtaneet paikkaa tekstissäni :)

Tuossa lienee yksi mahdollinen värityskaavio, WLE:n V 65:n Arnoldin N-mittakaavan malli

http://www.hr4920.de/WebRoot/Store2/Shops/es60730/4FD8/D08A/AA93/9A6E/441A/50ED/8960/74C8/L1800822.JPG

Ovatko muutkin raadin jäsenet kanssani samaa mieltä siitä, että ketjun alussa ollut KDh2:n mustavalkokuva mahdollistaa, että veturin alusta on musta ja pyörät punaiset?

Edelleen, nuo keltaiset otetangot näyttäisivät "sopivan kuvaan".

Mallivalmistajilla on joku fiksaatio punaisiin pyöriin. Onko se koko totuus, vai osa totuutta, on hämärän peitossa. Itse veikkaisin pyöriä mustiksi tai tummanharmaiksi.

MaK:n koneissa on ollut paljon punaisia pyöriä, ja musta alusta näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Kuvassa pyörät erottuvat varjossakin joten kuten, mutta esim. puskimet näyttäisivät olevan mustat. Ääni mustan alustan ja punaisten pyörien puolesta.

Mutta vielä tuohon mustavalkokuvaan: lisää tutkimusta ja päätelmiä: tuossa on KDh1, ennen kuin siitä tuli KDh1, eli neliakselisena ja DB:n punaisena: http://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&lang=1&file=mak_2000001_69&action=image&position=1

Sen sijaan tässä ko. veturi (niitä oli siis tasan yksi prototyyppi) on tutun näköisillä etupään merkeillä ja ilman lumiauroja, jotka siinä oli Norjan-koeajoissa ja kas, kas, väritys tässä kuvassa muistuttaa kovasti tuon KDh2:n väritystä, ja koska tiedetään, että KDh1 oli MaK:n "tehdasväri" hieman harmahtava sininen, niin vahva veikkaus on, että myös KDh2 oli saman värinen http://www.loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1406157&lang=1&file=mak_2000001_76&action=image&position=1

Jos joku lukijoista on niin outo, etta MaK Suomessa kiinnostaa vielä enemmän kuin tullut esille, niin laita minulle privaattiviesti eljaspolho@mac.com tiedolla "MaK kiinnostaa" (ei tarvita muuta), niin laitan ensi viikolla sen mitä minulla on. Osa kuvista ym on sellaista, jota en voi laittaa julkisesti esille ja jokainen saaja hyväksyy saman rajoitteen moraaliselta kannalta aineiston lainmukaiseen vanhenemiseen saakka (faktat sinänsä eivät ole minkään tietosuojan alaisia, vain muoto, jossa ne esitetään on suojattu).

Näin kuvan KDh2 ja myös muut veturit. Nämä ovat kaksi pyöreä punainen ja valkoinen merkkejä veturin eteen, mitä ne tarkoittavat ja mikä on niiden tehtävä?

Merkit ilmaisevat, kumpi pää on etupää. Toinen pää on siten takapää. Höyryvetureiden aikaan etupää oli selvä, mutta dieselveturit saattoivat olla symmetrisen muotoisia, jolloin etupää piti merkitä näkyvästi.

Asialla oli merkitystä vaihtotöissä vaunuja siirrellessä, sillä vaihtotyönjohtajan antaessa käskyjä veturinkuljettajalle, täytyi kummallakin olla sama käsitys siitä, kumpi suunta on veturin kannalta eteen ja kumpi taakse.

Nykyään etupään merkkejä ei enää käytetä, ja liikesuunnat vaihtotöissä ilmaistaan toisella tapaa.

Niin, takapää on etupäässä takapäässä.  :) Näin olisi voinut sanoa eräs tunnettu suomalaishahmo.

Kiitos puheenvuorostanne ja valistuksen  :)

Nyt jokainen joka lähetti minulle viesti "MaK kiinnostaa" on saanut ensimmäisen paketin. Jos joku ei ole saanut, niin laita uusi viesti. On tärkeää, että sana MaK on otsakkeessa ensimmäisenä, jotta löydän sen kaikkien muiden viestien joukosta.

Aiemmin en ollut noteerannut, että mallissa 400C (KDh2 oli tätä mallia) vakiona oli keskiakselilla pyörissä ohennetut laipat, mutta tilauksesta sai sivusuunnassa liikkuvan akselin parantamaan kulkua jyrkissä kaarteissa (satamissa ja tehdasalueilla). Jatkokehitetyssä mallissa 450C oli kaikissa vetureissa sivusuunnassa liikkuva keskiakseli.

Pitkästä aikaa taas kirjoittelen tästä aiheesta. KDh2-veturin väritys on yhä ollut mielessä. Veturi on siis ollut todennäköisesti siniharmaan värinen Suomessa ollessaan, mutta esim. runkorakenteiden ja pyörien väri on yhä arvoitus.

Tein uuden piirroksen veturista netissä olleiden kuvien perusteella, joissa sama veturi esiintyy myöhemmässä käytössä. Suomen vierailun aikainen maalauskuvio on tähän keskusteluun aiemmin linkittämäni vanhan mustavalkokuvan pohjalta tehty.

Tässäpä kolme omaa väriehdotusta ja tulkintaa. Aihe kiinnostaa, sillä tästä veturista voisin ehkä tehdä pienoismallinkin jossain vaiheessa. Toki pienoismallin rakentajan täytyy joskus tehdä kompromisseja ja käyttää mielikuvitusta, jos esikuvasta ei löydy kaikkea tarvittavaa tietoa.

Ensimmäisessä piirroksessa runko on musta. Pyörät sekä kytkintangot olisivat punaiset.
(http://i290.photobucket.com/albums/ll274/pistoraide2008/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2_3small_zpstnea0fac.jpg) (http://s290.photobucket.com/user/pistoraide2008/media/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2_3small_zpstnea0fac.jpg.html)

Musta alusta olisi ollut tämän näköinen.
(http://i290.photobucket.com/albums/ll274/pistoraide2008/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2_2small_zpsbtphpszp.jpg) (http://s290.photobucket.com/user/pistoraide2008/media/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2_2small_zpsbtphpszp.jpg.html)

Kokopunainen alusta olisi näyttänyt tältä.
(http://i290.photobucket.com/albums/ll274/pistoraide2008/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2small_zpsvuhm0hcd.jpg) (http://s290.photobucket.com/user/pistoraide2008/media/MaK%20diesel%20locomotive%20drawings/MaK_400C_KDh2small_zpsvuhm0hcd.jpg.html)

Hyvä juttu, Jimi. Arvelen siis itse tuota ensimmäistä väriversiota ja työn alla oleva H0-malli saa tuollaisen värityksen.

Itsekin olen tuon ensimmäisen väriehdotuksen kannalla. Sitä väritystä aion myös käyttää omassa malliprojektissa aikanaan. H0-mallin näkeminen tästä veturista olisi todella kiinnostava juttu. Muitakin näistä koevetureista näkisin mielelläni pienoismalleina, ovathan ne kaikki pieni osa rautatiehistoriaamme.

En ole perfektionisti, vaan illusionisti  ;) En pyri tekemään täydellistä mallia, vaan uskottavan näköisen. Käytän pohjana muovikuorista Fleischmannin V 60:ää, ja sovitan siihen V 65:n MaK-tyyppisen hytin (toinen sellainen saattaa muuten jäädä yli tästä hankkeesta ja saattaisin luopua siitä, katsotaan). Sitten vain pientä sovittelua, kourallinen uskottavia yksityiskohtia kuten nuo MaK:ille tyypilliseen tapaan runsaalla taivutussäteellä taivutetut otetangot ja muuta, sekä sitten tämä väritys, josta tuli vielä mieleeni, että onkohan hytin katto siniharmaa vai esim. vaaleanharmaa?

Ohjaamon katto on luultavasti ollut vaalean harmaa samalla tavalla kuin esim. V65-veturissa. Rocon V65-malli on hyllyssä, ja siinä se on juurikin tuon värinen. Luultavasti saman värinen on tuon koeveturinkin katto ollut.

Saattaa olla, mutta tuossa ylempänä linkkaamassani Arnoldin V 65 -tyypissä katto oli sininen. Ja jos valokuvia ei löydy enempää, saattaa lopulta mennä taiteilijan vapauden puolelle; molempi parempi  ;)

Tampereen  Teknillisen Kirjaston  ”aarteisiin”  kuului  kirja  ”50 Jahre Diesellokomotiven”,  H.K.Stockklausner  (Birkhäuser Verlag 1963). Koululaisena sitä tuli tutkittua,  ja vuosikymmenen lopussa sain sen  ostettuakin.  Siinä sivulla 64 on vaatimaton kuva MAK-Kiel   B´B´  1600 hv veturista,  ja maininta, että lähinnä skandinaavisiin koeajoihin tehtiin 2000 hv:n  C´C´-malli.
Sivulla 68 kerrotaan meidän koevetureistamme lyhyesti .   Mainitaan Kdh1 ,  Kds1 , ja Kdh3.  Kdh2-veturia ei edes mainita.
Kirjassa käsitellään dieselveturien kehitystä , pääpaino on mielestäni käyttökelpoisen tehon lisääntymisen ylistyksessä.  Sitä varmaankin kieli vyön alla odotettiin.  VR ilmeisesti kaipasi jotain tehokkaampaa, kuin  Hr12. Tästä ajasta katsoen tuntuu tosi  nopealta  päätökseltä tilata Alsthomilta Hr13 jo vuoden kuluttua koeajoista. Oliko MGO-moottori ratkaiseva?
Seuraavassa kappaleessa sivulla 69 kerrotaan, että  vuonna 1963 alkoi myös B´B´-tyyppisen veturin toimitus. ”Sukulaisuussuhde SNCF malliin 040 DG on ilmeinen”.  Taas MGO (1400hv), mutta Voith. Ranskan osiossa sivulla 73 kerrotaan,  että tyyppi 040 DE (sähköinen voimansiirto) oli helppo huoltaa , ja kun sarja 040 DG:n myötä  akselipaino laski 18 tonniin (1961), saatiin matkaveturi  syrjäisemmillekin radoille. Liitteenä  kirjan kuva. Veturia tehtiin muillakin moottoreilla. Hassua, että mielenkiinto näin nopeasti siirtyi Saksasta Ranskaan. Mitä kulisseissa tapahtui?
Kirjassa ”VR Suomi – dieselien aikaan”, J.Auvinen &  J.Ahtiainen (Gummerus 2008), on sivulla 81 tuo Kimmo Alangon kokoelmasta tuleva värikuva Kdh1:stä. Vaalean sininen.  Mustavalkokuva on taas kirjassa ”Suuri Raideliikennealbumi” , Mikko Alameri (Uittamon Kustannusliike Oy,1980), sivulla 85. Telit ovat tosiaan 3-akseliset.
Kdh2:sta ei mitään. Vasta nyt havaitsen, että Kdh2 ja 3 olivat saman tehoiset. Ilmeisesti  Jenbach tyydytti enemmän, vuokra-aika oli ainakin noin 5v versus  1v MAK:lla.  Eonsuu-Honkanen-Pölhö kirjassa ”Suomen Veturit 2” sanotaan, että vuokra-ajan jälkeen veturi ”luovutettiin”  Saalastille.  Annettiin?  Palasi mieleeni, että pian sen jälkeen  koeajettiin Nokialla kapearaiteinen Jenbach Saalasti Oy:n toimesta.                                       
En mitenkään malta olla liittämättä kuvaa suoravetodieselistä v. 1928 (samasta kirjasta). Näistä 35:ssä vuodessa Hr13:sta! Paineilmalla päästiin alkuun höyryveturin tapaan, 6-14 rpm nopeudessa diesel käynnistyi. Teho nopeudella 10 kmh 210 hv, 75 kmh 935 hv. Ei selvinnyt koeajoista. Ei ollut käyttökelpoinen.
MAK-esitteitä tutkittiin jo 1951-52. Aloitan heti tässä perässä, koska sivuja ei ole neljällä jaollinen määrä . Joku on ehkä näitä katsellessaan haaveillut dieselvetureista.

Esitejatkoa. V80 sai tyylikkyytensä vuoksi aikanaan lempinimen "Yacht on rails"

Näiden väritys on kai taiteilijan käsitys. Esitteen jatkoa.

Tulee mieleen pienoisrautatie. Esitteen loppu.

Vau, mitä kuvia, kiitos!

KDh 2:a tuumatessani osuin mainioon maalausversioon. Jotenkin tutun näköinen   :D

http://hellertal.startbilder.de/bild/deutschland~museen-und-ausstellungen~eisenbahnfreunde-wetterau-ev/365060/ein-blick-ueber-den-zaun-der.html

Tämä yksilö on hyvällä tuurilla samassa värityksessä kuin KDh 2. Puskinten alla on varoitusraidoitus, ja otetangoissa näkyy tuohon aikaan MaK:in tehdassiniseen ilmeisesti kuulunutta oranssia, joka saattaisi hyvinkin olla otetankojen väri KDh 2:ssa. Katto näkyy harmaana. Käyntisiltalevy on musta ja pyörät punaiset, mutta noin likaisesta alustasta ei voi olla ihan varma; tehdassinisissä MaK:eissa on ollut ainakin hyvin yleisesti punainen alusta tuolla mustalla käyntisiltalevyllä.

Yksityiskohdat, kuten valonheitin ja vihellin natsaavat KDh 2:een, mutta toinen ilmasäiliö puuttuu käyntisillan alta.

Eli luultavasti tällainen väritys.

http://www.eisenbahn-nord.de/1Fabr_Mak_240b/lokfabrik_vossloh_g400c.htm

Kranichstein , Darmstadt , rautatiemuseo. Jutustelua eläkeikäisten paikalla olijoiden kanssa museon veturin väristä. (Sekä Kdh 2:sen).
   D-dh, MAK 600129, Typ 600 D, 2004 ex WEG GmbH V 62, 2001 ex OHI Groß-Bieberau V 62 1995 ex FVE V 62, 1982 ex BTh V 62
tehty 1958
kokoan mielipiteitä vapaasta keskustelusta, kuten ne ymmärsin:
-   punainen oli tavallisin Mak:in käyttämä väri  (noin 1960)
-   oli kaikenvärisiä, yksityisillä
-   eikös sininen ole suomalaisten mieleen
-   maalin voi varmaankin selvittää
-   veturi näyttää tummemmalta uuden maalauksen jälkeen
-   luultavasti sävyvalikoimaa rajoitettiin
-   öljyrievulla pyyhitty kohta on liian tumma (museon veturissa)
-   ehkä ”kuivapuhdistettu” kohta tikkaiden vieressä muistuttaa alkuperäistä
liitekuva 25.02.2017

Tänään (12.1.2023) vihdoin sain käsiini kansion, jossa on KDh1:n (iso-MaK) tärkeimmät tiedot sen Suomi-ajalta (kilometrit, vikaluettelot, Kv:n varikonpäällikön kommentit - telejä lukuunottamatta hyvin positiiviset...) yms.

Jos on kauhea kiire, niin annan tiedot mikä mappi ja missä se on, jos on aikaa odottaa puolisen vuotta, niin ehdin muokata tiedot helposti julkaistavaan muotoon joko netissä tai paperilla.

Eipähän hättäillä, ootellaan rauhassa (lumitöitä tehden). Kiitokset kuitenkin sinulle, Eljas, viitseliäisyydestäsi (samoin Nohabin suhteen).