Resiina-keskustelu

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907179944801_uu.shtml

Vuonna 1923 syntynyt mies on kuollut törmättyään autollaan tavarajunaan Loviisassa perjantaiaamuna ennen kello 10.

On se vaan merkillinen paikka tuo tasoristeys..Pitäisiköhän se ottaa pikkuhiljaa jo vakavasti..??  :-[

Oikea osoite on http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907179944801_uu.shtml

Ei voi muuta sanoa, että taas....

Ja taas on saanut keskustelupalstoilta lukea siitä että junissa on vikaa kun tulevat päälle. Miksei niihin saa parempia valoja jne...

Tää Suomi on kyllä tältä osin merkillinen maa, kun täällä nämä junat aina ajavat syyttömien ihmispoloisten päälle tuon tuosta. Miksi esim. Ruotsissa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna vain murto-osa tsr-mällejä Suomeen verrattuna? Ehkäpä meillä täällä on niin liukuvat tasoristeyskannet, että ne oikein imaisevat autot junien eteen. En halua väheksyä mitenkään sitä pahaa fiilistä, joka omaisille tasoristeysonnettomuudessa menehtyneen osalta jää, mutta - helvetin iso mutta onkin: mitä olisi autokuskin puolesta voitu tehdä toisin? Itseäni hirvitti Ruotsissa kolmeen kertaan, kun oma akka ajoi tien sn:n mukaisesti 90 km/h jokaisen tzr:n yli sen kummemmin katsomatta mihinkään suuntaan. Kolmas kerta toden sanoo, joten vaihdettiin kuskinroolia päittäin kolmannen tasoristeyksen jälkeen.

Niin, ja on tappajajunia, jotka ajavat laiturikivetyksellä istuvien päälle, kuten tapahtui Otavassa jokunen vuosi sitten.

Päivän Keskisuomalainen otsikoi Loviisan tapahtuman: "Mies kuoli ajettuaan junan alle". Näinhän se yksinkertaisuudessaan on.

RHK:n kotisivujen mukaan vuonna 2008 Suomessa ajettiin puolipuomit rikki 268 kertaa. Niin, että se siitä varoituslaitteiden hyödystä.

Harvapa sitä haluaa vanhempana myöntää, että ei enää näe kunnolla. Ensin oli pysähdytty ja sen jälkeen lähdetty liikkeelle. Samoin kävi muutamia vuosia sitten Porvoon radan Haksissa. Iäkkäämpi miesautoilija oli lähes pysähtynyt ja lähti liikkeelle uudestaan rysäyttäen junan kulmaan. Seurauksena oli onneksi vain peltivaurioita. Tapahtumasta teki Seiska-lehtikin jutun, jossa kimpaantunut autoilija väitti, että mm. tasoristeys ei ollut merkitty kunnolla. Seiskan jutussa oli kuva tapahtumapaikalta. Kuvassa näkyi myös tasoristeysmerkki. Että näin. Huomasikohan autoilija viimeistään Seiskaa lukiessaan, että risteyksessä oli merkit.

Mutta on sitä tasoristeyksissäkin parantamisen varaa. Näin itsekin autoilijana olen huomannut sen, että osa tasoristeyksistä on luvattoman huonossa kunnossa kesäaikaan.  Näkemäalueet pitäisi parturoida ruohosta ja vesakosta keskikesän aikana riittävän laajalta alueelta, jotta erottaisi radan kiskot kunnolla. Tämä pitäisi tehdä joka vuosi. Näinhän ei käytännössä tapahdu, vaan vesakot voivat kasvaa aika korkeiksi ja silti tasoristeyksen näkemäalue on ”kunnossa”.  Tasoristeyksien näkemäalueet ovat mielestäni näennäisesti kunnossa, jos autoilijalta puuttuu rataan nähden ns. optinen ohjaus (tieliikenteessä käytetty termi).  Tasoristeykseen tullessaan autoilijan pitäisi ensin pystyä hahmottamaan kiskot ja ratapenkan muoto. Sen jälkeen myös kiskojen päällä olevan junan havaitseminen on helpompaa. Monesti kasvillisuus on keskikesällä niin voimakasta, että se estää näkemästä radan kiskoja. Erityisesti tämä on ongelma silloin, kun lepotasanne on alhaalla radan korkeuteen nähden. Pusikoiden keskellä kulkevaa junaa on vaikeampi havaita kuin rataa pitkin kulkevaa. Lisäksi henkilöautoilijan katsekorkeus on matalalla. Maanteillä tienvarret leikataan keskikesällä, jotta näkyvyys säilyisi, eikö myös rautateiden näkemäalueilla voisi tehdä näin? Esim.  tasoristeys.fi  -sivuilla talviaikaan otetut kuvat eivät kerro todellista tilannetta.

...loviisapaanalla. Kuinkahan monta uhria vähäliikenteinen Loviisan rata tai oikeammin varomattomat autoilijat ovat aiheuttaneet radan tasoristeyksissä? Sivarista Lapinjärveltä käytiin Loviisassa pikkubussilla, ja kuljettajat olivat kiitettävän varovaisia tasoristeyksissä. Ilmeisesti maakunnan tapa on keskimäärin toinen.