Resiina-keskustelu

Pyörätuolilla liikkuva hylättiin juna-asemalle

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014072218507880_uu.shtml

Ja taas VR:ää lyödään kuin vierasta sikaa sehän on niin muodissa.
     KAKSI yhteiskunnan varoilla maksettua henkilökohtaista avustajaa. KIELTÄYTYIVÄT tekemästä työtehtäväänsä ... jonka sitten myöhemmin kuitenkin "jaksoivat" tehdä.
     Ja pahat saksalaiset olivat "valloittaneet" vaununosaston. Jos juutalaisista tai nk.neekereistä kirjoitetaan tähän äänensävyyn niin kyseessä on rasistinen vihapropaganda josta joutuu raastupaan.
     Parempi ulvoa susina, Susien kanssa. Iltalehtien ym. pravdojen kanssa.
     

Tuntomerkkien perusteella matkaa on yritetty jatkaa P263:lla (ei invapalveluita) ja P265:llä (invapalvelut makuuvaunuissa). Harmittava tilanne toki, mutta asiakkaan ja avustajien vastuulla on hieman enemmän kuin Ilta-Pulun toimitukseen soittaminen...

Olisiko ensimmäisen jatkoyhteysjunan pitänyt jäädä odottamaan asian ratkeamista ja myöhästyttää näin alkuyöstä pääradan ja Tampereen aseman vilkasta liikennettä? Entä toisen? Oliko ilmaista avustuspalvelua tilattu asemille?

Vaikka yksittäistapauksena tällainen ylitti taas "uutiskynnyksen" (viime viikolla kaveri sai uutishälytyksen Kimin tyttöystävän hameen väristä), niin taitaa Suomessa mennä melko hyvin...

"Tilalle tuli perhe, jolla oli liput toiseen hyttiin. Sinne he eivät kuitenkaan voineet jäädä, koska hytin oli vallannut saksalainen seurue, jota konduktöörit eivät olleet saaneet ulos kieliongelmien takia." Tapausta sen tarkemmin tuntematta: ilmeisesti konduktöörit olivat yrittäneet kommunikoida saksalaisseurueen kanssa englanniksi? Onkohan tuo saksalaisseurue pärjännyt koko reissunsa ajan Suomessa pelkkää saksaa puhumalla?

Vastaavasti Saksassa konduktöörit useimmiten olettavat ulkomaalaisenkin matkustajan ymmärtävän saksaa - ainakin omien kokemusteni pohjalta. Suomalaisen InterRail -lipun näyttäminen ei muuta kommunikointikieltä konduktöörin suunnalta.

Olisivat voineet ainakin käydä kysymässä konduktööriltä onko kaikki invahytit vallattu ja mikäli ei niin vaihtaa vaunua jollain asemalla.

Tai sitten ihan kaikkea ei kerrottu uutisessa, yllättäen.

En malta olla kertomatta tässä yhteydessä erästä tapahtumaa vuodelta 2007: olimme kaikkien mahdollisten exieni (ex-avovaimo, ex-anoppi ja ex-appiukko) kanssa viettämässä joulua eräässä eteläsuomalaisessa laskettelukeskuksessa. Päätimme sitten lähteä päiväkävelylle hotellin ympäristöön ja eikö kesken matkaa vastaan tullut saksalainen pariskunta kysyen lyhintä tietä hotellille - saksaksi. Koska en enää nykyisin osaa saksaa kuin vain Ja Woll ja Ich kommen osalta, ajattelin neuvoa pariskuntaa englanniksi. Pariskunnan ukko ei tajunnut Nyman-nimisen oppaan sepostuksesta mitään, eikä myöskään pariskunnan huuhkajannäköinen vaimoke.

Eikö sitten ex-appiukkoni tullut apuun. Ex-appiukko ei ole koskaan osannut mitään muuta kuin varsinaissuomalaista murretta, joten niin sanotusti tyrväällä mentiin. Jostain aivan käsittämättömästä syystä johtuen sakemannipari ymmärsi ex-appiukkoani heti, vaikkei hän edes käyttänyt käsiään opastaessaan saksalaisia.

Mainittakoon, että ex-appiukkoni pärjää esimerkiksi Thaimaassa vallan mainiosti tyrvään murteella.

Kyllä saksalaista saa vielä toistaiseksi kutsua saksalaiseksi, ihan niin kuin saa kongolaista kutsua kongolaiseksi. Myöskään heidän tekemisistään kertomista ei ole vielä ehditty kriminalisoida.

Aihetta sivuten katselin Pasilassa tapahtumaa pari viikkoa sitten. Pääradalle lähtevään lähijunaan oli menossa pyörätuolimatkustaja saattajalla (vartija eli tilattu). Saattaja odotti että näkisi konnarin, ei näkynyt, ihmetteli ääneen asiakkaalleen. Työnsi tuolin eteiseen, tuli monta kertaa välissä katsomaan mahdollista konnaria, jatkoi tuolin vientiä osastoon, ovet kiinni ja juna lähti. Tuli pitempi matka saattajalle. Minäkään en nähnyt konnaria missään kuikuilemassa laiturille.

Mikä tuossa avustajien toiminnassa se varsinainen ongelma on? Se, että avustajia on kaksi, vai se, että mahdollisesti palkka tulee verorahoista? Vai kenties se, että avustajat eivät saaneet avustettavaa junaan?

Jos nyt oletetaan, että avustajien palkka maksetaan yhteiskunnan rahoista, ovat avustettavan lisäksi myös avustajat osallistuneet tähän palkan maksuun. Avustajien määrään vaikuttaa myös avustettavan toimintakyky. Lisäksi avustettavien työtehtävissäkin on erinäisiä määrityksiä ja näiden lisäksi myös tervettä järkeä monasti käytetään.

Välttämättä pyörätuolissa avustettavaa ei oikeasti saada kahdenkaan avustajan toimesta nostettua turvallisesti junan kyytiin.

Senverran kommenttia että ihmettelen avustajia siinä että kieltäytyivät nostamisesta mutta konduktöörin olisi pitänyt tehdä se yksin. Ei oo järjen hiventäkään asiassa.
Vr pystyy tiettyyn rajaan avustamaan junaan pääsyyn mutta tässä kohtaa asiakkaalla olleet henkilökohtaiset avustajat eivät ole pystyneet hoitamaan hommiaan.
Etukäteis-suunnittelu pettänyt avustajilla ja on tultu asemalle tyyliin että lykätään kaveri kyytiin ja moro.
Sama kun tilais muuton ja jättäis mainitsematta että kirjastohuoneessa iso kassakaappi, tämä silleen Vr:n näkökulmasta ajatellen. Asiakas vastaa itse tämän erityis-objektin siirtelystä ja näin myös tässä. Yhteistyökumppanit hoitaa junaan pääsyn ja Vr junan kulun asemien välillä.

VR tai junahenkilökunta ei ole tehnyt tässä tapauksessa mitään väärin, joten propsit tästä sekä yhtiölle että junahenkilökunnalle.

Varmistin tämän asian varsin monesta lähteestä VR:n sisältä eilen (23.7.2014).

Mainittakoon, että vaikka moni meikäläistä varmasti VR-vastaisena pitääkin, se ei kuitenkaan ole totta: lafka tekee helvetisti asioita oikein, mikä näkyy muun muassa henkilökunnan sitoutumisessa työhönsä. En ole koskaan sanonut missään haastattelussa VR:stä mitään negatiivista VRLeaksin olemassaolon aikana, enkä näe siihen syytä jatkossakaan. Jos jotain ongelmia kenties joskus on ollut yhtiössä tai vaikkapa sen omistajaohjauksessa, ei ongelmia päätä aukomalla ratkaista.

Hämmästyttävää on että avustajat eivät tehneet työtään kun aikataulun mukainen juna oli saapunut. Jonka kuitenkin "jaksoivat" myöhemmin kun tilanne oli kokonaisuutena, muuttunut huomattavasti epäedullisemmaksi.
     Minulla on perheenjäsen joka liikkuakseen tarvitsee pyörätuolin apua. Näinä ihanina kesäpäivinä olemme olleet paljon ulkosalla  täällä Lidingön saarella Tukholman pohjoispuolella jossa kotimme sijaitsee. Kaikki auttavat. Bussinkuljettaja odottaa kärsivällisesti. Palvelulinjalla joka vie meidät maalle, nousee ja auttaa sijoittamaan pikkubussissa meitä, ja muita senioreja. Joskus on vaunu ihan täynnä veteraaneja; rullatuoleja; rollaattoreja ym. kalustoa. Täysin vastoin vallitsevia pykäliä liikenneturvallisuudesta ym. kaikki "stuuvataan" kyytiin ja kun on oikein kuuma niin huristellaan ovet auki, "Chauffeur" panee ne kiinni vain kun ohitamme Lidingön saaren poliisiaseman.
     Ruotsi on ihmisten maa. Tänne pakeni Suomesta 1960/1970 luvulla satojatuhansia alkuperäisen kotimaansa alituista epäoikeudenmukaisuutta, kansalaisilleen kintaalla viittaavien johtajien piittaamatonta julmuutta.
     Mitä? "It's the same fucking Finland again".
     Laivaliput halpenevat taas, kun lomakausi on ohi...

Suomessa on palvelukulttuuri monesti hakusessa, ja lisäksi monet eivät osaa vaatia kunnollista palvelua. Tässä kohtaa itte huomannut että pitää tietyllä hyvällä otteella vaatia , niin kyllä sitä sitten tapahtuukin. Kaikki eivät vaan sitä osaa.
Kaikki ei oo tietystikkään mustavalkoista, Tukholman taksikokemuksia, palveluasenne kyllä kohillaan mutta osaaminen muutaman kerran ollut "välttävää", joutunut autoa neuvomaan perille mitä taas Suomessa ei oo tapahtunut.
Tämä case mikä aiheena niin liittyy asiakaan omaan tilaamaan palveluun joka pettänyt, ei operaattoriin. En itse alkais syyttää lentoyhtiötä että en päässyt lennolle jos tilaamani taksi saapui myöhässä kentälle.

Minullakin on perheenjäsen, joka käyttää pyörätuolia.

Voinen myös todeta, että tietyiltä asemilta ei pääse pyörätuolilla kyytiin yhden avustajan voimin, ei ainakaan Sm4-junaan, saati sitten esim. Sm1- tai Sm2-juniin. Jos ajatellaan, että pyörätuoli pitäisi nostaa käsin esim. sinisten vaunujen konduktöörivaunuun, ei tätä kyllä yksi avustaja tee, eikä välttämättä kaksikaan avustajaa. On siis mielestäni kohtuutonta syyttää avustajia siitä, että eivät tehneet työtään. Mielestäni myöskään se, että inva-sisäänkäynnin muuttuminen tavaravaunusta vaunuun, jossa lattia on muita matalemmalla ei tee tilanteesta kokonaisuutena huomattavasti epäedullisempaa. Tätä tukee myös se seikka, että avustajat saivat avustettavan junaan omin voimin.

Jos ottaa vielä itse juttuun kantaa, niin siinä sanotaan selvästi, että nosto olisi tapahtunut raiteiden yli. Sen kuvan minkä itse tuosta saan, kyseessä ei siis ole vain laiturilta junaan nosto, vaan välissä olisi vielä yhdet raiteet, jolloin nosto ei edes tapahtuisi laituritasosta vaan matalemmalta. "- Jouduimme kieltäytymään siitä, sillä se on liian suuri turvallisuusriski. Nostomatka oli pitkä ja välissä olivat raiteet." Lisäksi jutussa ei missään kohtaa mainittu sitä, että konduktöörin olisi yksin pitänyt nostaa pyörätuoli junaan.

Se mitä tässä tulee VR:n virheeseen, niin jos junassa ei ole inva-palveluita, niin miksi siihen sitten myydään inva-lippu. Jos ajatellaan, että inva-hissin rikkoutuminen ei haittaa ketään, niin tämä on todella ikävää välinpitämättömyyttä hissin käyttäjiä kohtaan, jota ikävä kyllä näkee myös muuallakin. On helppo esim. talvella kipata lumet inva-paikalle parkkipaikalla kun sitä muutenkin käytetään niin vähän. Mitä asiakas voi tässä tapauksessa tehdä enemmän, jos vasta junan tullessa asemalle huomaa, että vaikka on ostettu inva-lippu, niin junassa ei kuitenkaan ole inva-palveluita?

Se on hyvä tietää, että Ruotsissa kaikki toimii paremmin, myös ihmisten auttaminen. Ikävä kyllä Suomessa tämä ei aina mene näin. Tässä tapauksessakin miksei esim. konduktööri olisi voinut tarjoutua auttamaan ja olla kolmas nostaja?

Lopuksi todettakoon, että olen vain sen tiedon valossa, mitä itse artikkelissa sanottiin. Idea nyt tuli varmasti selväksi, että kaksikaan avustajaa ei välttämättä ole tarpeeksi tiettyihin tekoihin, vaikka yhteiskunta heidän palkkansa mahdollisesti maksaakin. Eikä myöskään tarkoitus ole syyttää VR:ää tästä. Tiedän myös, että on avustajia, joiden ei pitäisi kyseistä  hommaa tehdä ollenkaan.

Tämä on kyllä samaa uuvuttavaa, perusteetonta provoilua aina vaan, mutta suurimmalla osalla näistä ihmisistä muuton syynä oli vain ja ainoastaan se, ettei Suomessa ollut töitä kun taas Ruotsissa oli. Ehkä joukossa oli myös joitakuita, jotka jättivät työnsä muuttaakseen Ruotsiin, mutta puhe sadoistatuhansista "poliittisista pakolaisista" on roskaa.

Avustajat tekivät oikein. Vaikka heille maksetaan (hui, verorahoista!) avustamisesta, pyörätuolin nosto junan kyytiin ei ole avustamista. Se on lähinnä typerää, riskaapelia asiakkaan hengellä leikkimistä eikä todellakaan kuulu työnkuvaan. Kaukana työ- ja asiakasturvallisesta. Noh, lopulta he näemmä siihen kuitenkin päätyivät, kun ei oikeasti ollu muuta vaihtoehtoa ja nostokorkeus oli matalempi. Siinä olisi ollut selittämista, ehkä jopa jossain oikeusasteessa jos asiakkaalle olisi käynyt jotain tai avustaja olisi reväyttänyt olkalihaksensa. Ei sillä ole mitään tekemistä jaksamisen tai työstä kieltäytymisen kanssa. Tämä kommenttina ihan vain tähän pyörätuolin nostoon, sen verran tuttu väline (ei ole itsellä alla).

Jutun perusteella VR on kämmännyt myymällä invalipun junaan jossa invamahdollisuutta ei olekkaan. Asiaan olisi simppeli ratkaisu, pyörätuolitaksi. Asiakas on tyytyväinen ja pääsee perille, iltapäivälehti ja some pysyy hiljaa ja VR on pystynyt pitämään lupauksensa myymästään palvelusta.



--ja kyllä saksalaisia saa kutsu saksalaisiksi, kutsutaanhan suomalaisiakin suomalaisiksi. Juutalaisiakin saa kutsua juutalaisiksi. N-sana onkin nykyisin vähä huonompi..

En oikein ymmärrä selityksiä, että VR olisi tehnyt asiassa kaiken oikein.

Ainakin lehtijutun mukaan VR:hän on myynyt invalipun sellaiseen junaan, jossa invamahdollisuutta ei ollut. Tämähän on koko tapahtumaketjun alkusyy ja ilman tätä virhettä koko tapahtumaketjua ei olisi sattunutkaan. Ja tottakai VR on vastuussa tästä olennaisesta virheestään.

Ja tosiaan invataksi olisi ollut loistava ratkaisu tässä tapauksessa.

Virhe tässä on ekassa viestissä linkatun uutisen perusteella ollut se, että junaan, jossa ilmeisesti kuuluisi olla invanostin, on laitettu tavallisesti käytettävän matkatavaravaunun sijaan sellainen, jossa invanostinta ei ole.

Uutisessa puhutaan raiteiden yli nostamisesta, mikä hämmentää mua todella paljon. En ole ikinä kuullut, että Tampereella olisi pysäytetty henkilöjuna niin, että ainoa reitti laiturilta junaan olisi jonkun toisen raiteen yli. Ainoa mieleen tuleva syy on, että toisella puolella vaunua olisi ehkä ollut toimiva invanostin, jonne päästäkseen kuitenkin olisi pitänyt olla siellä toisella puolella vaunua olevalla raiteella seisoskelemassa (mahdollisesti jonkun toisen junan alle jääden, häh?!)
Liekö tässä konduktööri hetken aikaa ajatellut ääneen miettiessään keinoja saada pyörätuoli kyytiin invanostimen toimimattomuudesta/puuttumisesta huolimatta ja todennut sitten, että "ei, ei matkustajia voi komentaa seisoskelemaan raiteille"?

Lisäksi konduktööri on tuossa kiireisessä tilanteessa ollut liian stressaantunut, eikä hänelle näy tulleen mieleen tuon invataksin hoitamista paikalle.
Tampereella on kai korkeat laiturit, mikä taas pistää ihmettelemään, että mistä mihin se pyörätuoli lopulta jouduttiin /nostamaan/, jos seuraavassa junassa tosiaan oli matalalattiavaunu?

Sinänsä se, että kun uutisen pääasiallinen asiasisältö on "Junan invanostin oli epäkunnossa ja matkustaja joutui odottamaan tunnin seuraavaa junaa", otsikoksi laitetaan "Pyörätuolilla liikkuva hylättiin juna-asemalle".

Sitten... Kun tuo laiturille hylkääminen oli onnistuttu välttämään ja pyörätuolimatkustaja pääsi junan kyytiin, tapahtui oikeasti aika käsittämätön asiakaspalvelullinen sekoilu – olettaen, tähän uutiseen on edes tässä kohtaa luottaminen, kun aiemmatkin kohdat tuntuvat usein olevan ihan mitä sattuu toimittajan fantasiaa. Miten ihmeessä siinä voi olla edes vähää järkeä, että häädetään maksanut matkustaja hänelle osoitetusta hytistä ulos, kun hän on ilmeisesti käyttäytynyt junassa täysin oikein, eikä hänet korvaavilla matkustajilla ole kyseiseen hyttiin yhtään sen enempää paikkalippua kuin hänellä itselläkään? Eikö saksalaisporukalle voi sanoa "Show ticket. <osoittaa sormella lipun tietoja>. Not your wagon. Go, or me call a police" ja sitten tarpeen tullen odottaa ne poliisit hakemaan se porukka sieltä ulos, jos se ei muuten suostu?
Kai niillä saksalaisilla nyt jossain joku paikka oli, eivätkä olleet vain menneet ilman lippua rändomisti johonkin hyttiin oleilemaan?! Miksei kyseistä paikkaa olisi voinut käyttää sen toisen porukan majoittamiseen?

Kun toi toiminta siinä tokassa junassa tuntuu olleen noin absurdia, herää kysymys, että voiko se olla totta, kun artikkelin aiemmissakaan kohdissa ei selvästikään ihan kaikkea kerrota. Vai onko tässäkin joku merkittävä pikkuseikka, johon olisi fiksua takertua, jotta asian oikean tilan saisi selville?

Kaiken kaikkiaan: Täh?!

Jouni,
En kirjoittanut POLIITTISIA pakolaisia.

yksi kehitysidea asiasta Vr:lle, kun invanostin on epäkunnossa/puuttuu junasta niin asiakkaalle viestiä asiasta.
Asiakkaalle antaa aikaa reagoida, välttämättä junaan pääsy ei varmistu muttu parempaa palvelua asiakkaan suuntaan.

Köyhässä maassa on köyhänmiehen ratkaisut: http://vaunut.org/kuva/63586

Eljas: vaikka oletkin asunut Suomessa toistasataa vuotta ja Ruotsissa hieman pidempään, et vieläkään ymmärrä näiden kahden maan erityisolosuhteiden eroja: se mikä on mahdollista länsimaissa, ei ole mahdollista maailman kommunistisimmassa "demokratiassa".

Siis elintasopakolaisia?

Miten Suomi voi olla edes kommunistinen, saati sitten kommunistisin? Kommarit kuolevat kohta sukupuuttoon maastamme ja vasemmisto kärsii vaalitappion toisensa jälkeen. Vai olemmeko valelääkäreiden jälkeen nyt löytämässä valekommarit keskustan ja kokoomuksen piiristä?  ;)

Mutta kuka ehtiikään vetämään Hitler-kortin ensimmäisenä esiin?  ;D

(Tarinat alkavat olla kuin suoli24:ssä...)

Kysymys ei ole vain käytettävissä olevasta tekniikasta vaan myöskin asenteista. Kun sydämen paikalla on kylmä kivi niin eipä invanostimetkaan auta.
     Täällä viikinkien maassa on kosolti raavaita miehiä jotka nousevat p...ltään kun tilanne vaatii, tarttuvat kiinni ja paiskaavat vaunuun sisään niin että rytisee.
     Mites se vanha sanonta onkaan suomenkielessä? "Hädässä ystävä tutisee".

Pönkittävätkö ruotsalaiset tosiaan vieläkin egoaan viikinkilegendoilla?

Siitä en tiedä, mutta olen muutaman kerran "joutunut" oikomaan käsityksiä, kun ensinnäkin saksalaiset ja jotkut muut mannereurooppalaiset ensinnäkin nimittelevät meitä skandinaaveiksi, joita emme tietenkään ole, mutta puhuttelevat meitä vieläpä viikinkeinä. Tässä on pari kertaa ollut Pohjoismaiden historian lyhyen oppitunnin paikka: "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla. Olkaamme siis suomalaisia"  :D

Tässä on Kimmolle päivitetty versio tuosta: länsimaisia emme ole, emmekä sellaisiksi emme halua tulla. Olkaamme siis erikoisia.

Minkähänlaisesta pyörätuolista on ollut kysymys? Sähköpyörätuolin olen kerran nostanut matalalaituriselta asemalta matalalattiaiseen junaan, eli yhden korkean askelman verran. Porukkaa oli muistaakseni neljä henkeä, ja kyseinen operaatio oli silti vaikea. Nostaminen sinisen vaunun kyytiin menee jo yksiselitteisesti mahdottomaksi. Kolmeen pekkaan nostettaessa jo yksinkertaisempi ja kevyempi rullatuolikin on sen verran painava, ettei sitä ole kovin fiksua yrittää nostaa laiturilta korkeaan vaunuun asti. Yksi horjahtaa, niin pyörätuolista tullaan 1,5-2 metriä suorinta tietä alas. Ehkä silti hengissä selviten.

Eiköhän tässä ole jo vähän aikaa juostu kilpaa virolaisten kanssa länsimaistumisesta. Tällä hetkellä taidamme olla kisassa vielä pari natoa jäljessä.

Eurooppalaisia meistä sen sijaan ei tällä vauhdilla tule, ainakaan tässä näiden nettisivujen viitekehyksessä. Euroopan isoimpia rekkoja korvataan Euroopan isoimmilla rekoilla +33% ja samaan aikaan rautateiden liikennettä tarkoituksellisesti vähennetään, ilmeisesti siksi, että niille uusille ja kalliille rekoille riittäisi kuljetettavaa.

Ratikkaliikenteen kehityksessä olemme 30 vuotta jäljessä ja rautateiden paikallisliikenne on pelkkä huono vitsi, jossa on yhdistetty voitontavoittelu valtion maksajarooliin.

Vaikka tämä Kimmon kommentti saattaakin kuulostaa dramatisoidulta, tämä on kuitenkin valitettavasti täysin totta. Ehkäpä jatkospekulaatiot tästä aiheesta kuuluvat johonkin toiseen ketjuun.

Nyt hieman sekoitetaan asioita tässä kohtaa,  kuorma-autojen maksimipainot on vastaus kilpailukyvyn parantamiseen kuljetuksissa kansantalouden näkökulmasta. Vois sanoa että harvoja järkeviä päätöksiä mitä tulee logistiikkaan. ja on nää satatonniset , muutamia autoja Suomen maassa ja tarkat reitit. testihommia.
Suomi iso maa ja harvaanasuttu, rautatieinfran palvelutaso tässä lähtökohdasta rajoittunutta.
Tietysti jos otetaan Saksan malli jossa polttoaineverotulot pitää kanavoida tie ja rautatieinfraan , on ihan lakiin kirjattu. niin saatais infra kuntoon täälläkin joka kolkassa.
Onko Vr:llä kehityshankkeita tavarapuolella?

Paikallisliikenteen osalta ollaan "syvää" pimeyttä mitä tulee valtakunnantasolla..

Ei. Jos käydään hiuksia halkomaan, niin norjalaisten ja tanskalaisten esi-isät olivat viikinkejä, ruotsalaisten taas nk. varjaageja. Viikingit seilasivat länteen, viimeksimainitut yli Itämeren ja nykyisen Venäjän jokia myöten jopa Turkin sulttanin valtakuntaan asti - heidän erittäin merikelpoiset mutta keveät laivansa voitiin vetää vedenjakajan yli maata myöten.
     Nykyisin näistä asioista polemisoidaan, Enimmäkseen huumorin höystäminä.

Pönkittävätkö ruotsalaiset tosiaan vieläkin egoaan varjaagiilegendoilla?

Miksikäs ei. Ruotsi oli selvinnyt Toisesta maailmansodasta vaurioitumattomalla tuotantokalustolla ja kykeni heti toimittamaan hajalle pommitetuille Euroopan alueille. Suomi menetti Karjalan; niskaan tuli evakkojen - 300.000 - 400.000? asuttaminen - ja sotakorvausten maksaminen, joka toisaalta KEHITTI maamme teollisuutta. Yhteiskuntakehitys mm. "urbanisoituminen" sensijaan lykkääntyi Ruotsiin nähden - se sai vauhtia vasta 1960-luvulla.
     Ruotsissa meni vielä tuohon aikaan erittäin lujaa, Tarvittiin työvoimaa ja Suomessa oli paljon kansalaisia jotka elivät jossakin Kainuussa ja varsinkin nuoret eivät enää tahtoneet jatkaa isien elämänmuotoa. Pohjolassa oli vapaa työvoiman liikkuvuus jo kauan ennen EY:n vastaavaa, ja niinpä toteutui, sanoisimmeko, Kysynnän ja tarjonnan laki.
     Itse muutin Ruotsiin syyskuulla 1971, tosin eri syistä kuin useimmat edellä mainituista. Kirjoittajana olen joutunut jossakin määrin tutustumaan kohtaloihin yksityistasolla eikä ne yleensä mitään kullan vuolemista puuveitsellä -tarinoita ole olleet. Hikeä,vähän vertakin ja kyyneleitä ... jossakin tuvan nurkassa eihän miehen sovi itkeä.
     Massamuutto taisi kestää alulle 1970 -luvun, jolloin energiakriisit alkoivat lujasti puraista myös Ruotsia. Sen jälkeen on tosi moni asia muuttunut. 
     
     

Lähdit pois Suomesta parikymppisenä ja tarkat tiedot Suomen päivänpolitiikasta katkesivat silloin. Etkös sä maininnut jossain yhteydessä olleesi 1980-luvulla Porissa Rosenlewillä töissä?

Olin kyllä. Marraskuulta 1984 uudellevuodelle 1986/87 jolloin Rosenlew-Yhtymä lakkasi olemasta senaikaisen Rauma-Repola -konsernin nk. vihamielisen valtauksen tuloksena. Toimenkuvani oli firman sisäinen tiedotus.
     Työtehtävä oli erittäin antoisa, yksityiselämä Porissa ei. Palkkataso "ylemmälle toimihenkilölle" vastasi suunnilleen ruotsalaisen Tukholman metron lipunmyyjän tienaamaa: työ johon kelpasi ulkomaalainen ilman minkäänlaista koulupohjaa, ja auttavan ruotsinkielentaidon kanssa. Viimeksimainittu sitäpaitsi nautti runsaista viikonloppu- ja ylityökorvauksista kun sellainen tilanne tuli. Minulla oli kiinteä kuukausipalkka riippumatta siitä kuinka paljon tein omalla ajallani.
     Kuten seuraava. Oy W. Rosenlew Ab:n kuvitettu vuosikertomus sai vuodesta toiseen parhaat pisteet; Sen pääasiallinen laatija oli tiedoituspäällikkömme Olli Ora, noihin aikoihin mainittu Suomen parhaaksi mainospäälliköksi. Minun tehtäväkseni jäi saksankielisen version oikolukeminen sentakia, että olin tuohon aikaan viimeisiä firmassa jotka osasivat kunnolla saksankielen. Yksi viikonloppu siihen meni, kotona ja samalla tein myös "taiton" siis pumashkan josta kirjapaino näki kuinka teksti ja kuvat pitäisi sijoitella.
     Palkka: Null pfennig.
     Jorma ja kaikki muutkin: Tiedän että kommenttini näillä sivuilla useinkin ovat marinaa purnausta ja varsinkin vanhaa kaunaa. Voin vain vakuuttaa, että en ole mitään keksinyt omasta päästäni van se korutont' on kertomaa.
     Normaali mies kestänee aika paljon turpiin mutta ALITUISEEN EPÄOIKEUDENMUKAISUUTEEN taipuvat vain orjat.
     Heillä kun ei ole vaihtoehtoa. Minulla oli - taas kerran - tammikuisessa vuoden 1987 pimeydessä.
     Laivalippu Ruotsiin, turvalliselle Lidingön koti-saarelle.
     Aurinko laskee ja pihalta kuuluu viellä leikkivien lasten iloiset äänet. Hyvää yötä ystävät.
     

Hienoa, mutta voitteko jatkaa yksityisviesteillä? :)

Eipä ole ensimmäinen keskustelu vorgin palstoilla, jossa yhden otsikon alla voi osallistua useampaan keskusteluun samanaikaisesti  ;D.

Ei, mutta ongelma tämä tietyllä tavalla on silti. Ihmiset jättävät aika helposti vastaamatta kirjoitukseen, jos sen jälkeen on hirveä määrä höpötystä jostain ihan muusta aiheesta. Joistain kai tuntuu oudolta tavallaan "vaihtaa" puheenaihetta, eli tavallaan puoliväkisin kammeta keskustelua takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Vaikka eihän siinä olla aihetta vaihtamassa, vaan nimenomaan siinä pysymässä. Toinen on, että perässä olevat viestit haluaa toki lukea läpi ennen kuin jotain kirjoittaa, koska ehkäpä joku on jo sanonut saman asian, joka itsellään oli mielessä sanoa. Kun sitten on keskustelua aiheen vierestä, saattaa sen loppuun päästyään olla jo unohtanut, että oli tarkoitus kirjoittaa kommentti. Joku voi myös pitkästyä ja lähteä pesemään ikkunoita. Nämä asiat aiheuttavat herkästi mielenkiintoisenkin keskustelun tyrehtymisen.

Vielä yksi asia: jos mä nyt tässä tämän viestin lopussa kirjoittaisin jotain alkuperäiseen aiheeseen liittyvää, se saattaisi jäädä monelta lukematta, koska tietyn pisteen jälkeen loppu tekstini helposti hypätään yli siksi, että senkin oletetaan olevan offtopikkia.

Joka tapauksessa, keskustelu pohjaa huonosti laadittuun keltaisen lehdistön artikkeliin, jossa asiaan on ilmeisesti lisätty väriä, jota tapahtumaan alun perin joutuneet eivät oikeasti ole sellaisena kokeneet. On siis mahdotonta päätellä luotettavasti edes summittaisesti, että mitä tuolla oikeasti on tapahtunut. Selittää aika hyvin, miksi aiheesta itsestään ei enää kukaan näe mieltä keskustella.

Kyllä minulle ainakin tuli tuosta artikkelista kaikkein olennaisin heti ensimmäisellä lukemisella selväksi. Tiivistettynä: Koko ongelmaketju aiheutui siitä, että VR meni myymään invalidilipun sellaiseen junaan missä junassa ei ollut invamahdollisuutta. Siitä aiheutui tuolle invalipun ostajalle ja hänen saattajilleen erinäisiä ongelmia. Nämä ongelmat olisi voitu minimoida, jos VR olisi välittömästi tilannut invataksin viemään kaltoin kohtelemansa inva-asiakkaansa Tampereelta Seinäjoelle.

Sanotaan nyt vielä kertaalleen, että junahenkilökunta teki kaiken voitavansa mainitussa junassa, josta propsit heille. Kielimuuria tai ei, joka tapauksessa pokaa palveltiin niiden tietojen varassa, mitkä olivat sillä hetkellä saatavilla.

Vaikka moni pitääkin VRLeaksia ns. tietyn ruumiinosan toisinaan aukiolevana aukkona, ei meillä ole mitään ongelmaa kehua VR:ää, mikäli asiat tehdään oikein, kuten tässä tapauksessa VR:llä on tehty.

Ei vaan kyse oli siitä että junaan jossa normisti olisi kuulunut olla invamahdollisuus oli myyty invalippu, mutta välillä sattuvien kalustorikkojen sun muiden syiden vuoksi kyseisessä junassa ei korvaavan rungon vuoksi ollutkaan inva-paikkaa.

Sanotaan nyt vielä kertaalleen, että siis juridisesti kaikkein olennaisin asia tässä jutussa on, että lehtiuutisen mukaan VR oli myynyt invalidiasiakkaalle invalidilipun tietyyn junaan. Tuo invalidi meni tuon VR:n hänelle myymän lipun kanssa juuri siihen junaan, mihin hänelle oli lippu myyty, mutta tuossa junassa ei ollut invamahdollisuutta. Eikä VR  myöskään tavalla tai toisella hoitanut häntä turvallisesti tähän junaan eikä myöskään hoitanut häntä välittömästi invataksilla perille. On juridisesti aivan yksiselitteisen selvää, että VR on mokannut ja  VR vastaa myös juridisesti  mokaamisestaan. Tämä on tässä jutussa se pointti.

Tämän juridisen faktan kannalta muu  tapahtunut on toissijaista. Mitä tulee erityisesti esitettyyn (siis asiassa toissijaiseen) väitteeseen, että "junahenkilökunta teki kaiken voitavansa", niin tulee ensimmäiseksi mieleen, että käytännössä varsin useinkin VR toimittaa asiakkaitaan taksikyydillä perille. Kun siis taksikyytiä käytetään ongelmatilanteissa muutoinkin, niin eipä VR nyt tässä tapauksessa toimittanut asiakastaan taksilla perille, vaikka kysymyksessä oli vielä jo pitkän reissun tehnyt invalidi, jolla oli vaivansa johdosta jopa kaksi saattajaa. En  siis ole oikein vakuuttunut siitä, että junahenkilökunta on tehnyt tässä invaliditapauksessa kaiken voitavansa, koska henkilökunta ei järjestänyt invataksikyytiä tälle invalidille ja hänen saattajilleen.

Mutta jos invalippu oli myyty tiettyyn junaan eikä invamahdollisuutta tuohon junaan ollut, niin kaikki muu on lähinnä "VR:n sisäistä selvittelyä" enkä asiaan perehtymättömänä halua tähän pohdintaan enempää osallistua. On tietysti selvä, ettei kukaan halua myöntää ainakaan omaa virhettään. Invalidi nyt jäi vain pyörätuolinsa ja saattajien kanssa laiturille katsomaan, kun se juna, johon heillä oli liput, lähti, oli artikkelin sanoma.

Täytyy muistaa, että TraFin esteettömyydestä rautatiejärjestelmässä antama määräys edellyttää, että junassa on oltava sen pituuden mukaan tietty määrä invapaikkoja, jollei kyse ole moottorivaunusta. Eli jos luetaan kuin piru raamattua, niin tuo korvaava runko oli TraFin määräysten vastainen.

Tätä suuremmalla syyllä nyt force majeure-tapauksessa nousee esiin korvaavan kuljetuksen järjestäminen ja varmistaminen, jossa VR lehtitiedon ja naamakirjakirjoittelun mukaan yksiselitteisesti munasi.

Vähän särähtää korvaan tuossa se, että esteettömästä matkustamisesta puhutaan mahdollisuutena. Ei se ole mahdollisuus, se on Liikenteen Turvallisuusviraston määräys.

Voiko konduktööri luottaa, että invataksi saadaan ilman ennakkotilausta paikalle myöhään illalla ja se pystyy ottamaan yön selkään 5-6 tuntia kestävän keikan Tampereelta Seinäjoelle? Konduktööri tuskin voi itse jäädä valvomaan, että taksi todella saapuu ja aseman lipunmyynti on jo kiinni, joten välttämättä ketään muutakaan talon henkilökuntaan kuuluvaa ei löydy, joka voisi ottaa asian vastuulleen. Sen sijaan konduktööri on voinut olla kohtuullisen varma, että perässä tulee paremman invalidivalmiuden omaava juna. Jos asiaa yrittää ajatella myös konduktöörin kannalta niin ei tilanne tunnu ollenkaan yksinkertaiselta.

Ilman ennakkotilausta saa keskellä yötä paaritaksinkin. Ei se ole siitä kiinni. Toissa päivänä aseman edustalla oli ainakin kaksi taksia joista takapenkit kääntyy inva-asentoon reilussa minuutissa. Ja kyllä mun tuntemani  taksikuskit ajavat Tampereelta Seinäjoelle ja takaisin jos niille siitä maksetaan, kuuluu vähä niin kuin työhön..

Kalustorikkoja tapahtuu, niille ei mahda mitään. Mutta ei voida sanoa että on tehty kaikkensa jos ei ole edes kysytty invataksin mahdollisuutta.

Kun asia ei ole vieläkään mennyt kaikille perille saakka, niin seuraava lisäys:

Matkustajien kuljettajana ei olekaan yksittäinen konduktööri vaan VR. Sen takia asiaa ei katsotakaan pelkästään yksittäisen konduktöörin näkökulmasta vaan VR:n yhtiönä näkökulmasta, eli tutkitaan mitä VR:n olisi pitänyt tehdä tällaisessa tilanteessa. Mitä VR:n olisi pitänyt tehdä, onkin paljon laajempi juttu, kuin mitä tuon onnettoman yksittäisen konduktöörin olisi pitänyt hänelle mahdollisesti yllättävässä tilanteessa tehdä.

Onhan invapaikkatilanne ollut VR:n tiedossa ainakin kaksi tuntia ennen junan saapumista Tampereelle, jos kerran käytettiin Helsingistä lähtenyttä vararunkoa, jossa ei ollut asianmukaisia invapaikkoja. Kun kerran matkustaja oli ostanut normaalirunkoon invalipun, niin  täytyihän VR:n asianomaisen "sotkuista vastaavan virkailijan" tai jonkun muun virkailijan saada VR:n lippujärjestelmästa tieto, että junaan oli ostettu invalippu. Eikös VR:llä ole ongelmatilanteita varten erityisiä toimihenkilöitä juuri tällaisia tilanteiva varten? Ainakin minulle kerrottiin niin kun pääsin excursiolle Vilhonkadun kyseisiin tiloihin. VR:n yhtiönä kannalta katsoen tilanne ei ollut siis VR:lle mitenkään ennalta arvaamaton, kun VR:llä oli ainakin tuo pari tuntia aikaa järjestellä asiaa. Mahdollisesti olisi voinut keskustella tuon invalidin kanssa puhelimitsekin tilanteen järjestämisestä, jos hänen puhelinnumeronsa oli tiedossa, ja ainakin yhteyden olisi saanut Pieksämäeltä tulevan junan konduktöörin kautta.

Epäilen vahvasti, että VR:n väite ylivoimaisesta esteestä ei menisi tuomioistuimessa lävitse, koska tilanteesta oli saatavissa tieto jo näin aikaisin, jos VR:n systeemi vain olisi toiminut. Jos kuitenkin VR selittäisi jotain ylivoimaisesta esteestä, niin silloin invalidin kannattaa tehdä väite, että vararunko ei ollut  edes Liikenteen turvallisuusviraston antamien määräysten mukainen koskien invapaikkoja. Silloin tuomioistuin ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusviraston määräykset myös invapaikkojen osalta, ja ellei junarunko ollut määräysten mukainen, niin huono juttu VR:lle.

Kun Liikenteen turvallisuusviraston määräys invapaikoista perustuu vielä EU-direktiiviin, niin tuomioistuin joutuu vielä tarkastamaan viran puolesta, vastaako Suomessa annettu kansallinen määräys EU-direktiivin minimiehtoja invapaikkojen osalta.

Kaikki osapuolet olisivat säästyneet koko harmilta, jos VR olisi ryhtynyt jo junan ollessa lähdössä Helsingissä tutkimaan, onko invapaikkoja vailla olevaan junaan tulossa jostain asemalta invahenkilöitä, ja kun oli, niin ryhtyä jo siinä vaiheessa asiassa ripeisiin toimenpiteisiin. Toki valvoville viranomaisille ja mahdollisesti juttu on varmaan kiinnostava..

Saattaa näin ollakin. Ajattelin vain, että ennakkotilauspalvelut ovat olemassa sen vuoksi, ettei taksia aina noin vain saa mutta ehkä ennakkovarauksen ainoa tarkoitus on kerätä ylimääräistä rahaa niiltä hyväuskoisilta, jotka erehtyvät moista palvelua käyttämään.

Hyvä Eero, minulla toki voi olla korvien välissä vikaa, jos sinusta siltä näyttää mutta kommentoin edellisestä kirjoituksestasi vain pientä osaa sen vuoksi, että olin kaikesta muusta kanssasi samaa mieltä. Tottakai VR on tehnyt virheen, kun on myynyt invalidilipun junaan, jossa näitä palveluita ei ollut ja tehnyt myös virheen siinä, ettei ole järjestänyt apuvälineitä sellaista tilannetta varten, että juna joudutaan ajamaan poikkeavalla rungolla. Mutta konduktöörille tilanne on voinut tulla yllätyksenä ja hän joutuu tekemään ratkaisut muutamassa minuutissa, jolloin inhimillisesti katsoen on luonnollista, että voidaan valita toimintatapa, joka jälkeenpäin kirjoituspöydän takana suoritetun rauhallisen pohdinnan jälkeen ei vaikuta optimaaliselta.

Ja vielä kun konduktööri ei sitä päätöstä yksin voi tehdä että matkustajalle tilataan taksi, vaan siihen pitää kysyä lupa muulta taholta. Sieltä on voinut tulla vastaus tyyliin "tunnin päästä tulee juna jossa inva-mahdollisuus, ohjatkaa sinne".

Ei, en väitä että kenelläkään olisi päässä vikaa. Mutta minusta kuvio oli aivan selkeä heti ensilukemisella, että kyseessä on ilmiselvä VR:n moka, kun kerran VR yhtiönä ei suorittanut sitä kuljetustehtävää, johon oli sitoutunut, niin tässä on nyt viikkoja keskusteteltu paljolti sellaisista asioista, joilla ei ole itse juridisen pointin kanssa mitään tekemistä.

Olen täysin samaa mieltä, että tilanne on todella inhottava yksittäiselle konduktöörille, joka ilman omaa syytään joutuu yhtäkkiä tällaiseen tilanteeseen mukaan. Mutta minulle on kerrottu, että Helsingissä Vilhonkadulla päivystää nimenomaan sellainen avustava ryhmä, jolla on leveämmät hartiat kuin yksittäisellä konduktöörillä järjestellä ongelmia ja johon konduktööri voi välittömästi soittaa ja kysyä miten juuri tuossa esiin tulleessa ongelmassa pitää asiassa menetetellä. Pääkonttorista kerrotaan sitten konduktöörille tarkka menettelytapa. Ja ainakin silloin kun olin Vilhonkadulla excursiolla, soittanut konduktööri sai saman tien selkeät ohjeet antaa asiakkaalle taksilappu aika pitkällekin taksimatkalle. Eli ainakin silloin ratkaisu oli erittäin asiakasystävällinen.

Jos pääkonttorista annetaan konduktöörille huono neuvo, niin VR joka tapauksessa ja viime kädessä vastaa tästä huonosta neuvostakin, kuten VR vastaa toimistaan muutoinkin.

Tässä olisi mielenkiintoinen juttu valvontaviranomaiselle.. mitä se tuumaa kun vararunko ei ollut Liikenteen turvallisuusviraston määräysten mukainen invapaikkojen osalta. Toki olisi myös tuomioistuimelle mielenkiintoinen juttu, kun se joutuisi tulkitsemaan konkreettisesti myös EU-direktiiviä.

Jos sulle muodostui tuollainen käsitys, luit artikkelin huonosti. Lue se uudelleen.
Lippu on myyty junaan, jossa _on_ invamahdollisuus. Lipun myynnin yhteydessä ei siis ole tapahtunut virhettä. Myyntitapahtuman jälkeen junasta on poistunut invamahdollisuus. Tämä on kieltämättä inhottava asia. Jos junan invavaunu kuitenkaan ei ole käyttökunnossa, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: 1) Juna ajetaan ilman käyttökuntoista invavaunua, 2) Juna perutaan kokonaan.
Nyt toimittiin kohdan 1) mukaan. Olisiko valinta 2), eli kulosaarelainen ratkaisu, ollut parempi? Vai onko vielä vaihtoehto kolme? Mikä?


Samaa mieltä, konduktööri on mahdollisesti käsitellyt stressaavan tilanteen huonosti. Olisi pitänyt keskittyä enemmän ratkaisun etsimiseen perinteisin keinoin kuin lähteä ideoimaan pyörätuolinnostoakrobatiaa.

Tosin sitten on vielä sekin, että Tampereelta Seinäjoelle on maanteitse parikymmentä kilometriä pidempi matka, kuin rautateitse ja maantie on vasta Ikaalisten pohjoispuolelta pääosin 100 km/h ajettavaa. Tampereen ja Ikaalisten välillä on vain pari lyhyehköä osuutta, joissa päästään kunnollista maantievauhtia. Siten sallittuja nopeuksia ajaen auto häviää Tampereen ja Seinäjoen välillä helposti puoli tuntia yöpikajunallekin, vaikka ei pidettäisi yhtäkään vessa- ja/tai kahvitaukoa. Jos invamahdollisuuden sisältävä juna tuli perässä puolen tunnin päästä niin se saattoi hyvinkin olla edelleen nopein kuviteltavissa oleva tapa toimittaa asiakas perille. Ainakin siis jos jälkimmäinen juna olisi kulkenut aikataulussaan, mitä ilmeisesti ei tapahtunut, jos ero pääsi jutun mukaisesti kasvamaan yli tuntiin.

Vastaus ensimmäiseen asiaan: Kyllä minä luin artikkelin aivan samalla tavalla kuin sinäkin. Minulle ei ole tullut mitään väärinkäsitystä. Lopputulos oli juuri kertomani, että VR myi invalidille invalipun, vaikka Tampereelle saapuneessa junassa ei ollut invamahdollisuutta. Siis vaikka voimassa olleiden virallisten määräysten mukaan junassa olisi pitänyt olla invapaikkoja ja invalidilla turvallinen mahdollisuus päästä niihin.

Kysymäsi kolmas mahdollisuus olisi ollut jo aikaisemmassa viestissäni kertomani menettely, että kun VR:ssä tiedettiin, että vararungosta puuttui nyt invamahdollisuus, niin VR:n joku toimihenkilö olisi viimeistään vararungon lähtiessä Helsingistä tarkistanut, oliko nyt invamahdollisuutta vailla olevaan junaan varattu invalippuja joltakin junan väliasemilta. Ja kun paikanvarausjärjestelmästä olisi voitu todeta, että invalippu oli varattu välille Tampere-Seinäjoki, VR olisi voinut heti eli junan lähtiessä Helsingistä tilata Tampereen asemalle invataksin hoitamaan tämän inva-asiakkaan ja hänen saattajansa Tampereelta Seinäjoelle, siis välittömästi silloin kun inva-asiakkaan Pieksämäeltä saapuva juna tuli Tampereelle. Taksi olisi mainiosti voitu, tilaamalla se jo kaksi tuntia ennen määräaikaa,  saada tällä tavalla tulemaan asemalle ajoissa. Tieto tästä invataksista olisi saatu toimitettua asiakkaalle ellei muuten niin ainakin Pieksämäen junan konduktöörin välituksellä.

Viestisi loppuosan kohdalta totean jälleen kerran, että "tressaantuneen konduktöörin" käytettävissä olisi ollut mahdollisuus ottaa puhelimitse yhteyttä pääkonttorissa Vihonkadulla olevaan "ongelmien selvittäjään" ja kysyä ongelmien selvittäjältä miten asiassa pitää menetellä. Näin olisi täytynytkin menetellä. Tämä ongelmien selvittäjä olisi voinut ottaa asian selvittämisen / invataksin tilaamisen omaksi tehtäväkseen, kun kerran asiaa ei ollut saatu selvitetyksi siihen mennessä kuin junan lähtöaika Tampereelta oli jo käsillä (ja invalidi pyörätuoleineen ja saattajineen jätettiin asemalaiturille katsomaan kun juna lähti ilman heitä). Vilhonkadun selvittäjä olisi voinut tällöin informoida inva-asiakasta myös suoraan tämän kännykkään tilanteen kehittymisestä. Nythän inva-asiakas otsikon mukaan hylättiin laiturille.

Katson että asiaa on jo omalta osaltani enemmän kuin riittävästi selvitetty tällä palstalla, ja lopetan omalta osaltani keskustelun asiasta tähän.

Koko ajan itket tästä asiasta, olisiko sun mielestä koko junavuoro pitänyt sitten jättää ajamatta kun ei määräysten mukaista runkoa ollut? Ja lisäksi ei vieläkään kaikissa junissa ole inva-mahdollisuutta, alatko nyt niistäkin ruikuttamaan?


Järkipuhetta. Tulee niin laadukasta roskaa, ettei jaksa enään lukea.

Joskus nuorempana jouduin ajoittain käyttämään lentokoneita kulkuneuvoinani pitkillä taipaleilla joilla ei ollut mielekästä vaihtoehtoa (kuten USA:an... kuten Australiaan). Silloin opin ainakin yhden asian Siviili-ilmailussa on tosi tiukat säännöt kuinka asiakkaita saa kohdella. On olemassa kansainvälinen järjestö IATA en tiedä onko rautateillä mitään vastaavaa. Tai tiedän kyllä: Ei ole olisin siitä muuten kuullut.
     Joka tapauksessa jos matkantekoon tuli jokin häiriö, Jäädä jumiin jonnekin Chittaranjanin tai Vishakapatnamin surkuteltavalle lentoasemalle, niin kyllä siellä toimenpiteet olivat toiset kuin nyt puheena olevassa tilanteessa. Pari kertaa jopa Indian Airways maksoi meidän hotellipaikat kun Singaporeen saapumisen, ja sieltä lähdön välille jäi 23 tuntia. Jonka aikataulun olimme tietenkin virittäneet itse koska halusimme hieman vilkaista Singaporea (ilmaiseksi).
     No niin tämä oli nyt tietenkin ihan tyhmä esimerkki. Kuitenkin: Eikö matkustajalle olisi voitu tilata yösijaa hotelli Emmauksessa Tampereella? jos se viellä on olemassa.
     Meille riitti YWCA:n - Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen - vaatimaton majatalo Singaporessa. Asiat luonaavat toisella puolen maapalloa miksi siis ei myös Suomessa?

Eero tossa myöhemmin käytti pariin kertaan ilmausta "juridinen". Kyllä, se on varmasti jokaikiselle osapuolelle selvää, että VR on juridisesti tehnyt virheen.
Siitähän tässä keskustelussa ei kuitenkaan ollut kyse, vaan kyse oli siitä, miten väärin VR on toiminut. Eli siis miten ei-oikein, ei miten ei-sääntöjenmukaisesti.

Kyseessä on muiden osalta moraalinen, Eeron osalta juridinen keskustelu ja tämä on aiheuttanut hieman hassun kohtaanto-ongelman argumenttien kanssa.

Eli oikeasti näyttäisimme kaikki tässä(kin) asiassa olevan samaa mieltä :D

Ihan pakko vastata vielä Ziggylle ja Tuukalle.

Ziggy: Luuletko että näitä viestejä lukevat VR:llä olevat esimiehesi / ylimmät esimiehesi pitävät asenteestasi hyvään asiakaspalveluun? En ole vaatinut, että junavuoro olisi pitänyt jättää ajamatta mutta olen selkeästi kertonut miten VR:n toimihenkiköiden olisi pitänyt pitänyt menetellä, jos firmassasi vähänkään yritetään palvella myös inva-asiakkaita. Viitsisitkö lukea mitä olen kirjoittanut. Ja jos VR:llä kertomasi mukaan aivan yleisesti ajetaan voimassa olevien virallisten määräysten vastaisilla kokoonpanoilla, niin lupaan pyynnöstäsi harkita tämän johdosta valittamista asianomaiselle valvontaviranomaiselle vallitsevasta määräysten mukaisesta tilanteesta.

Tuukka: Ehkä VR:n henkilökunnalle ja jollekin sivullisillekin VR:n kelvollinen asiakaspalvelu on vain jonkinlainen moraalinen juttu. Mutta VR:lle yhtiönä hyvä asiakaspalvelu on mitä suurimmassa määrin myös juridinen juttu, sillä VR yhtiönä on juridisessa vastuussa siitä, että VR hoitaa asianmukaisesti ne kuljetustehtävät, joihin VR on sitoutunut. VR:n asiakkaiden on hyvin ikävää huomata, että jopa eräät VR:n henkilökuntaan kuuluvat työntekijät tuntuvat pitävän hyvää asiaspalvelua jonkinlaisena vitsinä ja jopa roskapuheena. Toivottavasti VR:n ylin taso kiinnittää näihin henkilökunnan  asenteihin asianmukaista huomiota. Kun olen juristi ja olen joutunut monien epäonnistuneiden matkojen jälkipyykkiä tuomioistuimissa vuosikymmenien aikana tuomarina riitttävän usein selvittämään, niin tietysti oma näkökulmani on myös juridinen.

Eero, molemmat henkilöt kirjoittavat tänne yksityishenkilöinä. Ehkä juristi voi ollakin aina vapaa-ajallaankin juristi, mutta VR:n henkilökunta ei vapaalla ollessaan edusta ammattikuntaansa tällä sivustolla.

Jotenkin surullista, että kun Eero turvautuu keskustelutaktiikassaan yllä näkyvään. Argumentit loppuivat?

Eikös noita argumentteja ole tullut esille jo ihan riittävästi. Eihän ole mikään salaisuus, että Resiinalehden sivua luetaan ahkerasti myös VR:n pääkonttorissa. Olisikin kummallista ellei luettaisi. Vaikka tänne VR:n työntekijät kirjoittavatkin yksityishenkilöinä, niin pääkonttorissa saadaan näistä kirjoituksista selkeä kuva myös henkilökunnan vallitsevista asenteista esim. juuri tässä tapauksessa palvella vammautunutta asiakasta.

On pelkästään hyvä, jos tämän keskustelun seurauksena palvelevalle henkilökunnalle järjestetään vammaisten hyvään palveluun tähtäävää jatkokoulutusta. Niin ylimielistä VR:n henkilökunnan suhtautuminen vammaisiin tuntuu ainakin tämän palstan kirjoitusten perusteella olevan. Olisi hyvä, jos myös vammaisjärjestöjen henkilökunta seuraisi tämän palstan keskustelua, ja kyselisi palvelusta sopivassa foorumissa.

Minusta ei olisi ollenkaan surullista, mikäli myös VR:n henkilökunta ottaisi vammaisten tarpeet vakavissaan.

Ja jälleen kerran tämä viestiketju on hyvä osoitus siitä, että VR-yhtymän tärkein arvo, Matkustajat ovat yökkösiä ja niistä pitää päästä eroon, on edelleenkin täysissä voimissa. Ja Eeron on ihan turha toivoakkaan, että asiaan tulee mitään muutosta, koska tämä arvo on myös johdon ohjenuorana.

Näin asia epäilemättä pitäisi hoitaa, jos palvelua arvostetaan.


En pidä edelleenkään selvänä, että invataksin tilaaminen olisi ollut järkevä ratkaisu enää siinä vaiheessa, kun oltiin Tampereen asemalla ja tilanne jo päällä. Automatka Tampereelta Seinäjoelle on huomattavasti  junamatkaa hitaampi, joten invataksilla tuskin on saatavissa aikavoittoa puolen tunnin päässä perässä tulevaan junaan verrattuna, jos taksia ei ole tilattu ennakkoon tai invataksia ei tuurilla saada aseman edestä tolpalta.

Mutta ennen kaikkea pidän jälkimmäisen junan käyttöä hyvä ratkaisuna siitä syystä, että sillä tavoin asiakas saadaan edes joskus perille. Konduktööri ei oikein voi jättää junaansa, joten jos invataksi tilataan mutta sitä ei ruuhkan vuoksi saada ja jälkimmäinenkin juna on ehtinyt lähteä niin konduktööri voi siinä vaiheessa enää vain levitellä käsiään. Sen enempää ei voi 200 km:n päässä tapahtumapaikalta oleva "ongelmien selvittelijäkään", joka on täysin toisen käden tietojen varassa. Taksin tilauspalvelun murheeksiko asia sitten pitäisi lykätä? Kun VR:llä on tapahtunut virhe niin taksin tilauspalvelun vastuulla on hoitaa henkilö jotenkin Seinäjoelle?

Hei, nyt joku raja.
Meinaatko sä nyt ihan tosissasi, että jos väittää vammaisten huonon palvelun olevan moraalinen ongelma ennemminkin kuin juridinen ja että moraalisilla seikoilla on enemmän merkitystä tällaisissa asioissa kuin juridisteknisillä, edustaa "matkustajat on yökkösiä" -asennetta?

Mun nähdäkseni Eero on paljon enemmän tuon huolestuttavan "matkustajat on yökkösiä" -asenteen puolestapuhuja, koska matkustajille haitallisia asioitahan on nimenomaan perusteltu sillä, että "juridisesti tämä menee ihan oikein, lain kirjaimen mukaan".

Ei, oikeasti vammaisia pitäisi kohdella hyvin myös siinä tapauksessa, että laki ei asiaa ottaisi millään tavalla huomioon. Vaikka laki _kieltäisi_ kohtelemasta vammaisia hyvin, vammaisia pitäisi _silti_ kohdella hyvin. Siksi juridiikka on tässä keskustelussa täysin merkityksetön asia. On aivan peenhailee, että onko jotain sääntöä rikottu vai ei. Tärkeää on se, onko jotakuta ihmistä kohtaan toimittu väärin vai.
Tärkeää on se, onko ihmisen oikeuksia loukattu, ei se, onko ihmisen lain suomia oikeuksia loukattu. Koska ihmisillä voi olla oikeuksia, joita ei ole tajuttu kirjata lakiin. Ja toisaalta laeissa ihmisellä on oikeuksia, joita oikeasti ei voi olla. Kuten esimerkiksi laki, joka on mahdollistanut Nestlén porukoille pohjavesivarojen yksityistämisen niin, että oman kaivon käytöstä on täytynyt maksaa lisenssimaksuja, jos mielii vettä juoda ja siten elossa pysyä. Oikeasti ihmisellä ei voi olla oikeutta kieltää toista ihmistä juomasta puhdasta vettä, mutta monessa maassa tällainen oikeus on silti kirjattu lakiin.

Se, joka päästää juridiikan menemään moraalin edelle, on hakoteillä. Ja pahasti.
Siksi mä haluaisin hirveästi saada tätä ketjua tönittyä enemmän siihen suuntaan, että pohdittaisiin sitä, mitä ihmiset ovat /moraalisesti/ tehneet väärin. Koska silloin on kyse ihmisistä, ei lippuun kuluneesta rahasta.

Mielenkiintoinen kysymys on, että tiesikö konduktööri edes etukäteen siitä, että invanostin on viallinen? Tiesikö kukaan? Eli oliko joku laiminlyönyt tuon invanostimen toiminnan tarkastamisen tai oliko joku vikailmoitus jäänyt tekemättä? Jossain nyt ainakin selvästi on ollut tiedonkulun katkos ja jos tähän saadaan oikeasti joku järki, eikä vain iltapäivälehtimäisesti huudeta "SKANDAALI! EI MEITÄ KIINNOSTA MITÄ ON TAPAHTUNUT, MUTTA KYLLÄ TÄSSÄ ON TAPAHTUNUT SKANDAALI!", ehkä vaikka joku VR:llä tällaisista asioista vastuussa oleva sattuu tämän lukemaan ja asialle jotain tekemään.
Tähän mennessä ei ole todettu muuta kuin että "Sääntöä on rikottu", välittämättä mitään siitä, olisiko säännön rikkominen ollut vältettävissä ja jos olisi, millä tavalla ja millä ehdoin, ottaen vallitsevat olosuhteet huomioon.
Käydään keskustelua tietämättä mitä on tapahtunut, koska koko keskustelu perustuu yhteen järjettömän huonosti kirjoitettuun artikkeliin.

Mitä tiedetään:
* Matkustaja oli hankkinut lipun Kolarin yöjunaan, joka koostuu sinisistä vaunuista.
* Invanostin ei toiminut
* Konduktööri tarjosi mahdollisuutta nostaa pyörätuoli jostain johonkin
* Matkustaja pääsi perille noin 30 minuutin viiveellä
* Matkustaja pääsi perille kyydillä, joka on huomattavasti tasaisempi kuin taksin kyydissä istuminen, jossa on edes vähän vähemmän ankeat olosuhteet ja joka on taksia huomattavasti nopeampi
* Matkustaja poistettiin hänelle jo osoitetusta hytistä
* Saksalaisjoukko oli hytissä, johon heillä ei ollut lippua
* Jollain perheellä oli lippu hyttiin, jossa saksalaisjoukkio oli
* Saksalaisjoukkiota ei saatu pois hytistä
* Avustajia oli kaksi kappaletta
* Vähintään kaksi VR:n työntekijää on toiminut tavalla, joka ei vastaa yhtiön erityisen hyvää asiakaspalvelua toistuvasti korostavaa asiakaspalvelukoulutusta

Mitä ei tiedetä
* Minkälaisesta pyörätuolista oli kyse? 5 kg painavasta vai 100 kg painavasta
* Tiesikö konduktööri invanostimen viallisuudesta ennen kuin yritti sitä käyttää
* Tiesikö kalustonkierrosta vastaava taho invanostimen viallisuudesta
* Oliko invanostimesta tehty vikailmoitus
* Miten usein invanostimen kunto tarkistetaan
* Miten usein invanostinta käytetään
* Miten kauan taksilla olisi kestänyt saapua paikalle
* Mitä olisi ollut tehtävissä saksalaisjoukkion poistamiseksi hytistä
* Oliko saksalaisjoukkiolla oikeasti lippu johonkin hyttiin
* Oliko Kolarin junan konduktöörillä ajatus, että 30 min päästä lähtee matalalattiainen juna, jonka kyytiin pyörätuolin saa vaivatta, vai ajatteliko hän vain "ihan sama, tämä juna lähtee nyt, moro! Keksikööt nuo jotenkin itsensä perille"
* Ketkä VR:n työntekijät ovat toimineet virheellisesti
* Mitä ovat olleet konkreettiset virhetoiminnat

On mahdollista, että kuljetussopimusteknisesti juridista rikettä ei ole tapahtunut, koska on mahdollista, että tilanteesta ei ole ollut ennakkotietoa ja tällaisissa mahdollisesti ennalta-arvaamattomissa tilanteissa tuollainen matkustusoikeuden siirtäminen 30 minuuttia perässä tulevaan junaan on kuljetussopimuksen raameissa ihan sallittua.

On selvää, että moraalinen rike on tapahtunut, koska asiakas on jäänyt epätietoisuuden tilaan siitä, mitä on tapahtumassa. Lisäksi on mahdollista, että perässä tulleessa junassa olisi ollut mahdollista hoitaa asia siistimminkin. Ei kuitenkaan varmaa, koska on mahdollista, että matkustaja oli ohjattu hyttiin, jossa saksalaisporukan oli tarkoitus olla ja junassa ei ollut yhtäkään vapaata makuuhyttiä. Tällöin vaihtoehtona on sanoa perheelle "nukkukaa lattialla" tai sanoa päivävaunuun lipun ostaneelle: "pahoittelumme, mutta joudutte poistumaan tästä hytistä."
Tällaisessa tilanteessa konduktöörin olisi soveliasta korvata aiheutunut mielipaha esim. välipalasetelin avulla. Lehtijutusta ei ainakaan ilmene, että näin olisi tehty.
Käytännössähän matkustajan oli joka tapauksessa tarkoitus matkustaa omassa pyörätuolissaan istuen. Hänen kokemansa haitat olivat:
* Ei kunnollista näkymää ikkunasta ulos, vaan vain tylsän seinän tuijottelua (ulkona tosin olisi ilmeisesti joka tapauksessa ollut pimeää, jos oikein ymmärrän?)
* Perillepääsy 30 minuuttia myöhässä
* Asiakaspalvelun epäonnistuminen empatian näyttämisessä matkustajaa kohtaan (kun asiakas /kokee/ tilanteen pahaksi, tulisi asiakkaalle luoda turvallinen tunne vaikka sanomalla: "Tiedän, että tämä on inhottava tilanne, miten on jatkoyhteytenne laita Seinäjoelta etukäteen?" Näin tulisi toimia vaikka asiakas ei edes olisi pahassa tilanteessa, vaan ainoastaan kokisi olevansa. Vähän niin kuin tiedän VR:n toistuvissa asiakaspalvelukoulutuksissa ohjeistettavan.
* Saattajille ei ollut istumapaikkoja, vaikka varsinaiselle matkustajalle olikin

Asiakaspalvelu on sikäli inhimillinen laji, että se tapahtuu pääasiassa ihmisten välillä. Inhimillinen tekijä tuo mukaan myös virheiden mahdollisuuden. Kun tähän yhdistetään pettävä tekniikka ja/tai muut ennalta-arvaamattomat tekijät, on tilannearvioiden tekeminen toisinaan vaikeaa. Toisinaan asiakaspalvelijat tekevät vääriä ratkaisuja, jotka aiheuttava mieliphaa; toisinaan mielipaha syntyy objektiivisesti tarkastellen oikeastakin ratkaisusta.

Yhtä kaikki, miksi tämä julmettu myrsky yhdestä tapauksesta? Ehkäpä asian jatkokäsittely on hoidettu asiakkaan ja VR:n edustajien välillä, mikäli siihen on ollut tarvetta? Kiitän onneani, etten ole tuossa junassa työskennellyt konduktööri - tai pyörätuolissa matkustanut asiakas. Pahaa tekisi lukea tätä ketjua molemmissa tapauksissa.

Hämmennetään tätä soppaa vielä sillä, että Kolarin junissa ei edes kuulu olla invavaunua. Joten mikään invanostin ei ole ollut rikki vaan asiakkaalle on vain myyty väärä lippu.

Hmm... Jännä juttu sitten...
Ei VR:n sivuilta tosiaan voi tuollaista ostaa tietenkään.
Kokeilin tehdä hakua Pm-Sk niin, että vaihto olisi sinisen vaunun sisältävään junaan Tampereella, ja tuo Kolarin juna se tosiaan on.

VR:n lipunmyyntitiskien ohjelmisto on vain toinen rajapinta nettisivuille, eli kun invapaikan varaaminen junaan, jossa invapaikkaa ei kuulu olla, on tehty mahdottomaksi netissä, uskaltaisin pitää varmana, ettei se ole mahdollista tiskilläkään.

Menee jo ihan arvailuksi sitten, että miten se invalippu on saatu aikaan... Mutta, yksi mahdollisuus on... Ehkä lippu on ostettu itse nettikaupasta? Yhteys on IC->Pika ja paikkatietoja valittaessa voi sitten käydä niin, että valitsee vain ylempänä listassa olevasta junasta kohdan "Pyörätuolipaikka", mutta jättää alemmasta kohdasta valinnan tekemättä.
Tällöin hän on ilmeisesti päätynyt ostamaan makuupaikan, joka on ollut paljon kalliimpi kuin tavallinen lippu on.
Tämäkään ei kuitenkaan ole ihan helppoa... Koska, jos näin tekee, silloin "jatka"-nappulaa painettaessa tulee virheilmoitus:
"Tarkista puuttuva tieto - Matkustajien sukupuoli" ja samalla tieto, että kyseessä on edes ekassa junassa pyörätuolipaikallinen lippu, katoaa.

Liitteinä pari kuvaruutukaappausta siitä, miten tuollainen voisi teoriassa tapahtua. Ehkä jokin muukin keino on, mutta kiinnostaisi oikeasti tietää, mikä!
Joskus kun odottelee junaa niin, että aseman lipunmyynnissä ei ole jonoa, voisi käydä ihan kysäisemässä lipunmyyntitiskiltä, että onko heillä mitään näkemystä siitä, miten tuollainen voi tapahtua. Ja käydä junamaattia näpertämässä, jos siellä käyttöliittymä ohjaisi herkemmin tuollaisen virheen tekemiseen kuin nettisivuilla.

Mielenkiintoista kylläkin, omissa "porukoissani" useat ehkä useimmat ovat jossakin muodossa ammattikuntansa edustajia myös yksityiselämässä. Puolustusvoimien upseerit varsinkin evp ovat sitä, jos ovat mukana jossakin vapaaehtoisessa toiminnassa. Me jotka teemme työtä nk. mediassa meihin ikäviin tilanteisiin joutuneet kansalaiset joskus vetoavat voi ettekö voisi kirjoittaa tästä.
     Omaan pikku "mafiaani" kuuluu useampikin juristi ja joka-ikinen on mukana jonkinlaisessa ihmisoikeus- tms ryhmässä. Asenne että minä olen minä vain kello 7.00 - 16.00 en tiedä mihin yhteiskuntaluokkaan nämä kuuluvat.
     Tuli yht'äkkiä mieleen Entäpä jos me Vorgissa keskustelevat paljastaisimme vähän enemmän omasta taustastamme? Kuten työtehtävistä, toimialasta ja silleen. Se syventäisi keskustelua! Että mitkä tietotaidot minulla on ja mikä mahdollinen näkövinkkeli asioihin. Herra paratkoon rautatieläisellä on näkökulma itse laitoksen asioihin! ja tuomari on taas kokenut että mitallilla on vähintään kaksi puolta.
     Itse koen tämän sivuston nykyisen tason erittäin kiehtovana. Juttu alkaa jostakin ratanaulasta ja on viikon kuluttua levinnyt parhaimmillaan kattamaan osa-alueita tästä elämämme kirjavasta kimarasta, josta itse kullekin on maanpäällä hetkinen suotu.

Itselläni on kyllä vahva aavistus mitä tuossa on käynyt. Matkustaja on tosiaan ostanut lipun tuohon Tuukan mainitsemaan yhteyteen, mutta ylemmästä kohdasta valinnut pyörätuolipaikan, mutta alemmasta kohdasta ei voi valita MITÄÄN mikä viittaisi invapaikkaan. Eli junasta 934 on valinnut normaalisti pyörätuolipaikan, mutta makuuvaunujunaan ei ole pystynyt valitsemaan pyörätuolipaikkaa, mutta on silti jatkanut maksua eteenpäin. Tuo siis jos on tosiaan netistä lipun ostanut, sekään ei tainnut käydä artikkelista ilmi. En myöskään usko että tiskiltä olisi myyty tuolla tavalla lippua, koska kyllä ne tiskillä tajuaa että on jotain pielessä jossei pysty toiseen junaan valitsemaan pyörätuolipaikkaa.

Mitä pyörätuolipotilas olisi voinut itse tehdä (tai avustaja) on se että olisi laittanut tarkennetusta hausta vaihtoehdoksi  "pyörätuolipaikka", jolloin ei olisi tarjonnut ollenkaan mainittua yhteyttä vaan olisi näyttänyt yhteydet, jossa on pyörätuolipaikat eli Tampereella vaihto IC 181:een.

Mutta se on todistettu faktaksi: siihen yhteyteen mitä kyseinen henkilö käytti, ei ole saatavilla vaihtojunaan ollenkaan pyörätuolipaikkaa, ensimmäiseen junaan on.

Kun eilen luonnostelin tiedusteluani valvovalle viranomaiselle koskien vammaisten kuljettamista Suomen rautateillä, huomasin yllättäen että koko tämä pitkä viestiketju on aivan turha. Oikea menettely olisi selvinnyt heti alkuunsa, jos yksikin täällä kirjoitellut rautatieläinen olisi vaivautunut selvittämään, miten hänen oma työnantajansa on ohjeistanut rautatieläisiä menettelemään tällaisissa tapauksissa.

Nimittäin netistä löytyy VR:n "OPAS VAMMAISTEN JA LIIKUNTARAJOITTEISTEN MATKUSTAMAISEEN RAUTATEILLÄ" niminen asiakirja. Menettelyohjeet rautatieläisille tällaisten tapausten varalta on annettu oppaan sivulla 33: "Korvaavat palvelut. Mikäli ennen junan lähtöä todetaan, että luvattuja vammaispalveluja ei junavuorossa ole (=palveluvaunua), järjestetään matkustajan lähtöasemalta korvaava invataksikuljetus määränpäähän VR:n kustannuksella. Asiakkaalla tulee olla tällöin lunastettu lippu."

Tässä on rautatieläisille annettu selkeä menetelyohje, joka on muutoinkin vallitsevan oikeuskäytännön mukainen. Ja lehtitiedon mukaan asiakkaalla oli nyt lunastettu lippu. Nyt vain ohjetta ei ole noudatettu.

Oppaan sivulla 34 VR vieläpä kehuu, että "Koko henkilökunta on koulutettu auttamaan ja palvelemaan vammaisia matkustajia.---"  Oppaassa kerrotaan lisäksi mistä ohjeistus on ainakin löydettävissä: "Konduktöörin palvelukäsikirjassa on myös vammaispalveluja koskeva ohjeistus." Eipä oppi ole mennyt perille, koska tällä palstalla kirjoittaneista rautatieläisistä ei kenelläkään tuntunut olevan minkäänlaista aavistusta oman firman antamista ohjeista.

Varmuuden vuoksi vielä totean, että toki myös rautatieläisillä on oikeus kirjoittaa yksityispalstalla firmaansa koskevista tapahtumista yms. mutta toisaalta kai jokainen työantaja sentään edellyttää että työntekijä sentään ennen kannanottojaan edes perehtyy työnantajansa antamiin menettelyohjeisiin. Eli suomeksi sanottuna ei kirjoita sentään ihan mitä tahansa p***aa.

Eipä aihetta tällä palstalla enempään. Täytyypä kiinnittää valvovan viranomaisen huomiota myös siihen, että VR:n antamat vammaisten matkustamista koskevat määräykset eivät näytä olevan henkilökunnan tiedossa.

En tunne kaikkia ketjuun kirjoittaneita, mutta ainakaan eniten osallistuneista keskustelijoista kukaan ei käsittääkseni ole konduktööri. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun kirjoitat palautetta viranomaisille.

Jos moinen ongelma huomataan vasta vähän ennen junan lähtöaikaa eikä asemalta löydy ylimääräistä henkilökuntaa tilannetta hoitamaan, lienee todellisia ratkaisuvaihtoehtoja vain seuraavat kolme:

A) Tilataan invataksi ja jätetään asiakas oman onnensa nojaan odottamaan, että taksi kohtuullisen ajan kuluttua saapuu. Useimmiten lopputulos on varmaan hyvä mutta jos taksi ei jostain syystä tulisi tai odotusaika venyy kovin pitkäksi, on asiakas pahassa pulassa.

B) Tilataan invataksi ja juna odottaa niin kauan, että asiakkaan on voitu todeta päässeen taksin kyytiin. Jos taksia joudutaan odottamaan esim. 1 h, myöhästyvät junan kaikki matkustajat tämän verran tai enemmänkin, jos jatkoyhteydet menetetään.

C) Asiakas otetaan junan kyytiin, vaikka hänelle ei voida tarjota junassa luvatun tasoista palvelua vaan matkaa jouduttaisiin tekemään esim. epämukavasti vaunun eteisessä. Huonoa palvelua voidaan jälkeenpäin hyvittää rahallisella korvauksella.

Tässä kaikki vaihtoehdot ovat jossain määrin huonoja mutta väitän, että voi syntyä tilanne, jossa C on kokonaisedun kannalta vähiten huonoin ja vammaispalveluita käyttävän kannaltakin vasta toiseksi huonoin, mikäli hän sattuisi olemaan juuri se, joka A-vaihtoehdossa ajautuu todennäköisyyden väärälle puolelle.

Entä, jos ko. junaan on ollut mahdollista varata invapaikka vielä esim. kolme viikkoa sitten? Koska konduktööri yritti saada matkustajan jo aikaisemmankin junan kyytiin, vaikka siinä ei invapalveluita ollut niin voisi olettaa lippujen olleen kunnollisia tai sitten konduktööri pyrki olemaan joustava.

Tuli muuten mieleen, että eikös invapalveluiden alkuaikoina (90-luvun alussa) ollut sellaisiakin sinisiä vaunuja, joista nostolaitteet puuttuivat ja käytännössä vain pari istuinta oli poistettu pyörätuolipaikan tieltä verrattuna tavalliseen vaunuun?

Epäilen suuresti. P 263:ssa ei ole ollut invavaunua niin kauan kuin itse muistan, joten en usko että lipunmyyntijärjestelmään olisi yhdelle päivälle ilmestynyt invapaikat kyseiseen junaan. Itse spekuloin pari viestiä aikasemmin, mitä on todennäköisesti tapahtunut, se kun on helposti tehtävissä.

Tietenkään en väitä etteikö järjestelmätkin joskus erehdy, mutta tuollaisia virheitä on harvemmin näkynyt.

Näin mobiili ja luuriaikaan vähän outoa ettei konduktööri pysty itse tekemään tai apuna hänen taustatukeaan päätöksiä miten menetellään. Proseduuri siihen että jokin homma ei toimi niin selkeä etukäteistoiminta suunnitelma. Invanostolaite voi vikaantua tai puuttua niin toimintamalli sille? onko sitä jos ei niin osa jengistä kuittaa palkkaa ilman "oikeutta"..
Tässä casessa matkustaja pääsi 30min myöhässä perille, plavelu toteutui myöhässä mutta toteutui kuitenkin.
Näin rakentavasti, selkeästi toimintamallit poikkeustilanteisiin niin negatiivinen julkkisuus vähenee reippaasti. Kaikkea ei voi ennakoida mutta etukäteispohdinta vrt lentoliikenne opettavaista ja vie hyvään maaliin;-)

Tukholman Sotakorkeakoulussa opetetaan eriasteisille upseerikokelaille, että sotatilanteessa "det oförutsedda kommer alltid att hända". Siis että koko ajan, joudutaan tilanteisiin joita ei ole osattu ennakoida.
     Tämä pätee myös siviili-elämässä: Että yht'äkkä jokin hyvinvointivaltiossa itsestään selvyytenä pidetty toiminta, Ei toteudu, tai tapahdu. Silloin pitäisi olla valmiina, vaihtoehto niinkutsuttu Suunnitelma B.
     Nimenomaa nyt kun nuori väki on oppinut kaikkialla luottamaan elektroonillisiin vempaimiin, ja jotka ovat joskus hämmästyttävän epäluotettavia, niin pitäisi olla vaihtoehtoja jotka edellyttävät oman terveen duunarijärjen käyttöä.
     Näitä mokia alkaa olla vähän liian paljon VR:llä ja muuallakin. Ehkä aika on kullannut muiston mutta mielestäni ennen, eri tilanteet edellämainitusta paljon kiperämmätkin osattiin "junailla" kuntoon. Hetken neuvonpidolla, tai wanhanaikaisella lankapuhelimella "telefoneeraamalla".
     

Minkä pituinen se P 263 sitten on, jos siinä ei ole koskaan pyörätuolipaikkaa eikä sellaista kuulu olla? Trafin määräyksen mukaan alle 205m = 2 pyörätuolipaikkaa, 205-300m = 3 pyörätuolipaikkaa ja yli 300m = 4 pyörätuolipaikkaa.

Onko juna P 263 ollut aina määräysten vastainen eikä vain kerran? Vai onko määräys kumottu vai onko se sellainen "paperi"määräys, jota ei tarvitse noudattaa? Ja onko jopa paluujunakin ollut aina määräysten vastainen? Eikö sellaiselta johdolta, joka ajattaa määräysten vastaisia junia pitäisi periä miljoonissa pyörivät lisäpalkkiot pois ja käyttää rahat määräysten noudattamisen mahdollistamiseen?

linkki: http://www.finlex.fi/data/normit/35023-TRAFI_18099_03.04.02.00_2012_fi.pdf

Linkkaamaasi prujua silmäilin läpi. Silmiin osui:
"7.1.2.3  Vanhanmallinen liikkuva kalusto
 
Liikkuvaan  kalustoon,  jonka  mallille  ei  ole  annettu  YTE:ien  mukaista  todistusta,  sovelletaan
7.5.2 kohdassa määriteltyjä ehtoja."

Voisiko olla, että koska siniset vaunut on tehty ennen tuon määräyksen voimaantuloa, määräys ei koske niitä? Eli jos koko runko koostuu sinisistä vaunuista, määräyksen ei tarvitse toteutua kyseisessä rungossa?
Hassu sääntö sinänsä, koska ongelmastahan pääsisi pitämällä veturin päässä junaa yhtä Edm:ää.
Tekstissä puhuttiin myös kuuden vuoden siirtymäkaudesta, mutta mulle ei tullut ihan selväksi, mitä siirtymäkaudella tarkoitetaan ja mistä vuodesta sen katsotaan alkaneen.

Entäpä jos kyseisellä henkilöllä ei ollut invalippua Tampere - Seinäjoki välillä, vaan ainoastaan Pieksämäki - Tampere välille? Viittaan Ziggyn aikaisempaan postaukseen.

Tämä siis jos aletaan lukea kaikki tekstit, niin säännöistä kuin lipuistakin.

Mielestäni tämä koko ketju on enemmän tai vähemmän jos-ketju, joskin tässä ketjussa on jengi tuonut ilmi ihan mielenkiintoisia yksityiskohtia, jos niitä on jaksanut lukea läpi. Jos ei, niin ehkäpä sitten ketju ei kokonaisuudessaan aukene.

Jos kuitenkin olisi niin, että henkilöllä olisi ollut...  ;)

Itse en jaksa lukea määräystä, mutta tosiaan luulisi jotenkin tarkoittavan uutta kalustoa tms. Eihän Sm1/Sm2-junissakaan ole invamahdollisuutta.

Eljakselle: Kolarin junissa on muistaakseni 9-13 vaunua matkustajavaunua. Sä varmaan jaksat laskea pituuden tuolla tiedolla.

Kiitos Ziggy, junassa se pituuden perusteella pitäisi olla ainakin kolme pyörätuolipaikkaa. Tuukka ehdotti koko junarunkoa koskevaa porsaanreikää, jollainen ei jäänyt mieleeni lukaistessani määräykset. Se voi tietysti siellä olla. Jätän sen etsimisen niille, joiden pitäisi työnsä puolesta tuntea nämä määräykset.

Maltetaan, maltetaan ja lopetetaan jossittelu. Kyllä kaikki aikanaan selviää. Olen juuri kirjoittamassa selvityspyyntöä valvovalle viranomaiselle näistä vammaisten matkustamisasioista Suomen rautateillä yleensäkin ja erityisesti myös tästä lehdessä kerrotusta pyörätuolitapauksesta. Aikanaan viranomaisselvityksessä selviää, onko tällä invalidilla ollut invalippu siihen junaan kuin lehtikirjoituksessa väitetään ja onko VR menetellyt asissa ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja onko VR:n koulutus "koko henkilökunnalle" ollut riittävää. Samalla selviää onko koko junarunkoa koskeva porsaanreikä tosiaan kansallisissa määräyksissämme olemassa. Ja kun Suomen määräykset perustuvat EU-direktiiviin, niin ellei vastaus tyydytä, niin ainahan voi lähettää Suomen kansallisten määräysien oikeellisuuden tarkistamisen  Eurooppaan tutkittavaksi. Selvittäminen vie byrokratissa vain oman aikansa.

Tosin tämä ei mielestäni moraaliselta kannalta (laillisuuteen en osaa ottaa kantaa) poistaisi palvelun tarjoajan vastuuta vaan ainoastaan lievittäisi sitä. Koska matkustajat on haluttu lippuasioissa ohjata itsepalveluun lipunmyyntipaikkojen määrää ja aukioloja supistamalla niin ei voida ajatella, että jokainen verkkokaupasta lipun hankkiva on käyttänyt palvelua sataan kertaan aikaisemminkin ja osaa omatoimisesti kiertää kaikki sudenkuopat varsinkin, jos halutun palvelun on jossain ostotapahtuman vaiheessa onnistunut jo valitsemaan.

Tähän yritinkin viitata sillä loppukommentillani pikkutekstien lukemisesta (koska keskustelu oli siihen jo mennyt). Moraaliin en yrittänytkään ottaa kantaa, sen oli moni tehnyt jo ennen minuakin.

alustusta: minä tunnen tämän henkilön joka on huomion keskipisteenä...hän ja avustajat tulenavat teille ammattilaisille ehkä jojpa avautumaan kuinka homma meni jotta loppuu tuo paskan jauhanta ja spekulointi.mutta samankaltainen tilanne sattui itellini kun olin tuolla pendossa junaisäntänä töissä...meillä kouvolassa oli tulossa invatyttö kyytiin...nuorehko tytteli.....pendon oikea invahissi ei suostunu toimimaan....konnari ehdotti että nostetaan sivuovesta miehissä tyttö kyytiin ja matka alkaa...tytön äitee alkoi sadatella että tytölle kuuluu samat palvelut kuin muillekkin ja tuolia ei missään tapauksessa saa mennä nostamaa....sähkötuoli....jotain ois kuulemma voina mennä sekasin...tarjottiin sitten taxi-kyytiä kouvola-mikkeli joka ei kelvannut kuiteskaan.....veivattiin konnarin kanssa käsipeleissä invahissillä tyttö junaan ja juna jäi myöhään n.20min tämän takia....mikkelissä sitten normi kakkosen sijaan kuski kyseli lupia ajaa ykköselle jos vasemman puoleinen hissi toimisi paremmin ja toimihan se......että tästä teille kaikille!!!!TÄMÄ ON TOSI TARINA RAUTATEILTA!!!

Hannun kuvailema äitee edustaa persoonallisuutta jota Ruotsissa kutsutaan "kverulant" = henkilö joka alkaa haastaa riitaa kaikkialla missä tilaisuus tarjoutuu. Yksityiselämässä,voi valita kävellä pois, tai jos rahkeita riittää, antaa samalla mitalla takaisin.
     Näin ei kuitenkaan palveluammatissa.  Onhan näitä nähty. Joskus Konduktöörillä, tai kuten Sinun esimerkissäsi junaisäntänä, täytyy olla lähimain rintamaupseerin valmiudet ratkaista tilanne nopeasti ja jotenkuten oikein.
     Toinen asia on että nykyään kansalaiset oppivat "vaatimaan oikeuksia" siellä sun täällä. Velvollisuuksista kuulee vähemmän, tai että sopu sijaa antaa.
     Olisipa mielenkiintoista kuulla kuinka siinä Tampereen esimerkissä autettavan oma kanta oli? Jos istuisin itse rullatuolissa, aikataulun mukaisesti lähdössä olevan junan vierellä niin kyllä minulla varmaan omakin mielipide olisi.
     Asiaan kuuluu että minulla oli monta vuotta sitten sairaus joka teki minut käytännössä liikuntakyvyttömäksi eli "assistentit" lykkäsivät minua pyörätuolissa ja muutaman kuukauden ajan olin oikeutettu jopa invataksin käyttöön täällä Ruotsissa. Nyt on tilanne sama elämäntoverillani vaikka se henkilökohtainen avustaja olen minä ei me 1949 (minä) ja 1950 (nainen) syntyneet ole koskaan oikein opittu vaatimaan "oikeuksia".  
     No, tässä oli kysymys kaukojunista. Lidingön saarella, Bussinkuljettajilla on valtuudet olla ottamatta rähjääjiä kyytiin ylipäänsä ollenkaan. Vaikka harvoinpa se tapahtuu.