Resiina-keskustelu

Helsingin seudun liikenne (HSL) on antanut kesällä 2015 liikenteensä aloittavien kehäradan junien tunnuksiksi I ja P. Tämä merkitsee sitä, että nykyinen M-tunnus poistuu lähijunaliikenteen käytöstä.

http://www.metro.fi/uutiset/a1387805898652 (http://www.metro.fi/uutiset/a1387805898652)

Mielestäni tämä on pyhäinhäväistys sekä Martinlaaksoa että M-junia kohtaan.

Jännä juttu, että M-junan reittiä ei voitu vaan jatkaa. Tuo P-juna voi mennä Pikajunan kanssa sekaisin. Esim. turisteilla. Olisi niitä muitakin aakkosia ollut.

M myötäpäivään ja V vastapäivään...

No, ei tämä lopputulema kaikkein huonoinkaan ole. Ymmärrän hyvin M-tunnuksesta luopumisen, juurikin tiedotteessa mainitusta syystä. Se on ilmeisesti esimerkiksi juurikin turisteille ollut vähän hämäävää, että kaksi hyvinkin samanluonteista kaupunkijunalinjaa tunnetaan M-tunnuksistaan.

hyvä että M-junasta päästään eroon, sekoittuu liikaa Metroon. Onneksi on sentään käyttäjiäkin ajateltu.

Kestisen Sakarilla oli Facebookin Joukkoliikenneuudistus-ryhmässä mielestäni fiksu idea aiheeseen liittyen:

--

Tästä on JLF:llä keskusteltu pitkään, mutta sanon sen täälläkin: itse brändäisin lähijunat metroiksi tai vaihtoehtoisesti tekisin oman HSL-alueen lähijunabrändin, jossa olisi L1, L2, L3 jne. HSL-alueen ulkopuoliset linjat olisivat automaattisesti taajamajunia (Regio-junia), esim. R1 = Y-juna, R2 = H-juna, R3 = R-juna ja R4 = Z-juna jne. R-kategorian tulisi kattaa koko Suomen, jolloin numeroa jatkettaisiin luontevasti. Tampereellakin voisi kuulua kuulutus "R11 Poriin lähtee raiteelta 4; R12 Mänttään lähtee raiteelta 5".

--

Periaatteessa tätä voisi funtsia oikeastikin, ei yhtään pöllömpi älynväläys.

Tuo kuulostaa minustakin kehityskelpoiselle idealle, mutta toteuttamaan se tarvittaisiin uusi operaattori, ai niin VR:llä on yksin oikeus henkilö liikenteeseen ja VR:n nykyisellä politiikalla ei tulle ikinä toteutumaan...

Tarkennetaan sen verran, että VR:llä ei ole karrikoiden sanoen osaa eikä arpaa HSL-alueen junista päättämisiin, joten kyllä tämä on HSL:n tehtävä, vaikka VR:llä miten operointimonopoli onkin.

Samoin S voi mennä sekaisin Pendolinon tunnuksen kanssa. Yksi mahdollisuus olisi nimetä pikajunat ja Pendolinot saksalaiseen tapaan InterRegio- (IR) ja InterCity Express (ICE) -juniksi. Yöpikajunilla pitäisi pitkämatkaisina olla vielä oma nimensä, vaikkapa juuri "yöpikajuna", engl. "night express train". Tunnukseksi yöjunille sopisi ehkä N, jos N-tunnus poistuu kehäradan myötä lähiliikenteen käytöstä ja Keravalle ajetaan vain K-junia.

Mistähän Pendolinon S tulee? Alun perinhän tunnus oli S 220, joten tulisiko se sanasta "Speed" (nopeus)?

Nyt mennään jo ihan hakoteille... Itse en ole kuullut yhtään tapausta jossa P-juna olisi mennyt sekaisin pikajunan kanssa tai S-juna sekaisin Pendolinon kanssa. Molemmissa on kuitenkin junannumerot aina mukana. Mutta niitä olen monesti kuullut ja auttanutkin että M on mennot sekaisin metron kanssa, molempien tunnus kun on pelkkä M, sekä metron että M-junan.

Olin kerran tulossa ravintolasta ja tarkoitukseni oli ottaa Rautatientorilta taksi ja mennä sillä kotiin. Vahingossa menin kuitenkin T-junaan ja heräsin Jokelasta. Tätä sekaannusta ei olisi tapahtunut, mikäli T-juna olisi selvästi erotettu taksista esimerkiksi tunnuksella "EI-Taksi".

 ;D ;D

Miksiköhän tunnukset eivät voineet edelleen olla M (lähtee Helsingistä läntisiltä raiteilta) ja I (lähtee itäisiltä raiteilta). Ihan kuin nytkin. Eipä olisi matkustajien tarvinnut opetella kovinkaan paljon uutta.

Eräs konduktöörinä rantatadan Pendossa ollut kertoi, että oli Koivuhoviin vai oliko Kauniaisiin menijä kyydissä. Matkustaja "Kun taulussa luki S..." Kaikki on mahdollista.

Tämän takia:
(http://koti.mbnet.fi/tuukkar/mjuna.png)(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTX2kesuLsxN0DQdzpnMPfAslXI3wZMgNXW9qJRGJILOYj34uX7)

Nykytilannehan on, että tosi monien uusien matkustajien pitää opetella jotain uutta: Että M-juna ei aina olekaan sama asia kuin M-juna.

Kysymys kuuluu: kuka "idiootti" on valinnut lähiliikenteen M-junan väriksin oranssin myöskin? Sekoittuminen on ainakin varmaa.

M-junasta piti alunperin tulla metro. Valinta on siis tarkoituksellinen, jotta matkustajat totutettaisiin jo etukäteen tulevaan muutokseen.
Ideana oli siis, että reittiä Kamppi-Meilahti-Munkkiniemi-Huopalahti-Kannelmäki-Martinlaakso kulkisi metrolinja. Munkkiniemen ostarin kellarissa on tätä linjaa varten valmiina asemakin louhittuna, siellä on nyt ilmeisesti squash-kerhon pukukopit tai jotain vastaavaa. Ja lippuhalli siellä aseman yläpuolella on jotain tyyliin Alkon edusta.
Rahat eivät kuitenkaan riittäneet, joten projekti kariutui osittain. Linja toteutettiin niin, että siitä rakennettiin ensialkuun vain pohjoinen puolikas, joka yhdistettiin Rantarataan ja annettiin väliaikaisesti VR:n liikennöitäväksi.
Mikään vaan ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen. Esim. Lasipalatsihan on sekin olympialaisia varten rakennettu väliaikaisrakennus, siksi niin hieno pytinki ollaan Helsinkiin saatukin.

Kannelmäen asemalla on yhä kakkosneloset laiturin reunassa. Metrot nimittäin ovat junia sen lankun verran leveämpiä kummaltakin puoleltaan ja ideana on, että kun linja sitten siirretään metroilla liikennöitäväksi, lankut otetaan pois.
Linja on siis merkitty metroksi, koska se on sellaiseksi suunniteltu.

Epäselvyyttä aiheuttavan M-merkinnän lisäksi asiaan liittyy toinenkin ongelma: Asemien omistussuhteet. Asemat Pohjois-Haagasta Martinlaaksoon ovat poikkeuksellisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien hallinnassa, eivät Enneviraston. Tästä seuraa, että kun asemien ylläpito ei ole samalla tavalla kaupunkien ydintoiminta-aluetta kuin se on Enneviraston ydintoiminta-aluetta, kaupungit ovat jättäneet asemien ylläpidon aika pahasti heitteille. Minkä sitten näkee asemien sotkuisuutena, mikä puolestaan näyttäisi aiheuttavan "no kun muutkin paskoo, niin paskon sitten minäkin" -mentaliteettia, mikä taas näkyy M-junan kyydissäkin järjestyshäiriöinä, minkä takia taas M-junat lopettavat nykyään liikennöinnin jo ennen puoltayötä, toisin kuin muut linjat.

Jaa, jaa. Kiitokset Tuukalle selvennyksestä.  :) En kyllä ymmärrä sitä, kun metrosuunnitelma Vantaankoskelle kariutui, miksei M-junan tunnuksen väriä olisi voinut silloin muuttaa sekaannuksen välttämiseksi. Tai M-junaa ei olisi koskaan tullutkaan.

Mielestäni Kehäradan junien tunnusten pitäisi kuulua näin:
- PM (Pyhän Martinlaakson suuntaan), eli Stadista Martsariin ja edelleen pönden kautta Tiksiin ja takaisin Stadiin
- MP (Martinlaaksoon Pääsee), eli Stadista pääradan kautta pöndelle ja edelleen Martsariin

Näin edes korsolaiset eivät voisi sotkea M-junia metroon, vaikka tuskin kumpaakaan liikennevälinettä ovat koskaan käyttäneetkään.

Vaan valittiinko väri tosiaan jo M-junan liikennöinnin alussa? Eikös nuo eri linjojen värit olekaan myöhempää perua?

Saikos Valmetin M-veturi myös tunnuksensa ajatuksesta hoitaa sillä liikennettä suur-Martinlaaksoon, onko Johtajalla tästä tietoa?

Kuulostaa sinänsä loogiselta yhteydeltä, mutta onko tälle M-kirjaimen valinnalle tähän yhteyteen juuri tässä tarkoituksessa olemassa jokin kirjallinen lähde?Smith & Polvisen vuoden 1968 raskasraideverkkovisiossa oli kutakuinkin tällainen reitti. Mutta se asemaraakile ei ole Munkkiniemessä, vaan Munkkivuoressa. Squash-halli pukukoppeineen taas sijaitsee (tai on sijainnut ainakin tiettynä aikana) Rautatientorin / Kaivokadun metroaseman alkuperäisellä paikalla, joka taas liittyi Castrénin metroon, ei raskasraidejuttuihin. Munkkivuorikin tuli suunnitelmiin alunperin Castrénin metron yhtenä haarana.
M:laakson rautatiekin toteutettiin "huokeammin" kuin mitä metro olisi tehty. Rata vietiin S & P:nkin linjausta lännempää ja paljon suoremmin Myyrmäkeen (Castrénin visioissa vastaava rata olisi mutkitellut S & P:täkin enemmän). Ainoaksi tunneliksi jäikin Malminkartanon tunneli. Ja tämä Martinlaakson rata oli 1970-luvun suunnitelmissa tarkoituksena liittää osaksi nk. U-metroa, joka ei olisikaan kulkenut Munkkivuoren kautta, vaan oikaisten Meilahdesta ja Ruskeasuolta Etelä-Haagaan.

Tässä näen vakavamman sekaannuksen mahdollisuuden. Valmetin veturia ei olisi tietenkään saanut ristiä M-veturiksi mahdollisen sekaannuksen välttämiseksi, johan noita ämmiä on riesaksi asti. Muutos tulisi tehdä mitä pikimmiten niin, että kaikki viittaukset M-veturiin poistetaan kaikista historiateoksista ja nettisivuilta ja päätetään, että M-veturia ei ole koskaan ollutkaan olemassa (Orwell, 1949).

Lukiessa Rantaradan aikatauluja, jos junan otsikossa lukee "S", se voi tarkoittaa joko Kirkkonummen nopeata paikkua, Pendolinoa tai vain sunnuntaisin liikennöivää junavuoroa. S-tunnuksen valitseminen Pendoille on ollut suorastaan nerokasta.

S:hän merkitsee kemiassa alkuainetta "rikki".

M-veturi suunniteltiin alun perin Valtion Lentokonetehtaalla siksi, että sen ensisijainen käyttökohde olisi ollut suur-Martinlaakson alueen asukkaiden palvelu ja toissijaisesti pienmyyrmäkeläisten rahvaiden kuljettaminen keskustaajaman ja Myyrmannin välillä 4 minuutin vuorovälillä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Koska Kekkonen oli syntyperältään pielavetinen ja Brežnev Kamenskojesta, eivät nämä valtioidensa toiseksi suurimmat valtionpäämiehet ymmärtäneet meidän martinlaaksolaisten erityisasemaa Suomen Demokraattisessa Kansantasavallassa. Näin M-veturi sijoitettiin lopulta Pohjois-Suomeen palvelemaan paikallisia metrolinjoja välillä Oulu-Kolari, Oulu-Kemijärvi, Oulu-Vartius ja Oulu-Iisalmi. M-vetureita ei saanut Kekkosen ja Brežnevin päätöksen mukaan käyttää imagosyistä esimerkiksi suurkaupunkien välisissä InterCity-luokan erityispikajunissa.

Yhtä kaikki, Martinlaaksoon rakennettiin metrolinja, joka tarjoaa suurmartinlaaksolaisille lähes metromaisen palvelutason. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että liikenne päättyy noin kello 23.30, myös viikonloppuisin. Suurmartinlaaksolaiset valtionpäämiehet eivät kuitenkaan lannistuneet tästä, sillä suurilla Martinlaakson jättiläisillä oli hyvät suhteet myös YTV:n keskuskomiteaan. Lyhyeksi jääneiden unien ja pitkäksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen Pyhän Martinlaakson johtaja... ...korjaan, johtajat, pääsivät YTV:n keskuskomitean pääsihteerin kanssa neuvottelutulokseen siitä, että suurmartinlaaksolaisilla on oikeus käyttää YTV:n palvelulinjaa numeroltaan 453. Neuvotteluiden reunaehdoiksi kirjattiin, että pienet myyrmäkeläiset ja mikroskooppisen pienet eliöt Louhelasta tulevat jatkossa käyttämään linjaa numero 452 lähes metromaisen junatarjonnan palveluaikojen ulkopuolella.

Sopimukseen kirjattiin myös pykälä, että suur-Martinlaaksoon etäisesti kuuluvat pikkujätkät, eli kivimäkeläiset, voivat käyttää linjan 453 palveluita rajoitetusti. Tästä päätetään kuitenkin suur-Martinlaakson turpakäräjillä tapauskohtaisesti. Luukkoselta pääsy 453:een on pysyvästi evätty. Samoin Jykä Kivimäestä saa matkustaa 453:lla vain valvotuissa olosuhteissa.

Vaikka Petri P. (Pertti) Pentikäinen ei kysynytkään, vastaan silti: N-veturi on niin ikään alun perin suunniteltu palvelemaan erästä suurta martinlaaksolaista johtajaa. Veturia valmistettiin vain yksi kappale ja siksi se on nimetty erään suuren martinlaaksolaisjohtajan sukunimen alkukirjaimen mukaan.

Minusta olisi ollut parempi ratkaisu, jos Kehäradan junat vaihtaisivat tunnusta Lentoasemalla I:stä P:hen ja päinvastoin. Silloin samalla rataosuudella liikennöitäisiin samalla linjalla vain yhdellä tunnuksella suunnasta riippumatta. Nyt päätetyssä mallissa esimerkiksi Pukinmäestä Pasilaan P-junalla menevä satunnainen matkustaja päätyy paluumatkalla Huopalahden suuntaan, jos nousee Pasilasta jälleen P-junaan. Eri lähtöraide ei välttämättä havahduta turistia. Erehtymisen mahdollisuutta ei vähennä ainakaan se, että kaikilla muilla lähiliikenteen linjoilla samalla tunnuksella mennään molempiin suuntiin.

Alustavat aikataulut:

https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/keharadan_aikataulut_helsinki_0.pdf (https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/keharadan_aikataulut_helsinki_0.pdf)
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/keharadan_aikataulut_lentoasema_0.pdf

Löytyvät tuolta: https://www.hsl.fi/keh%C3%A4rata (https://www.hsl.fi/keh%C3%A4rata)

Tahtoo vain olla niin, että nämä kesken kaiken tunnusta vaihtavat linjat ovat yhtä lailla harhaanjohtavia, eli muutoksessa helposti menisi lapsi pesuveden mukana. Esimerkiksi Helsingin ratikka 2/3 on kohtalaisen koominen ratkaisu.

Asiaan on toki tietysti insinööriratkaisu: Tehdään muutos liukuvasti ja siten pehmeästi ja mukavan leijuvasti. Helsingistä Tikkurilaan ajetaan I-tunnuksella, sieltä Leinelään K-tunnuksella, edelleen Kivistöön L-tunnuksella ja sieltä takaisin Helsinkiin M-tunnuksella. Tässä olisi se lisäarvo, että lentokentällä (Airport) pysähtyy loogisesti L-juna.