Resiina-keskustelu

Lokakuun 1. päivä 2014 tulee kuluneeksi 125 vuotta liikenteen käynnistymisestä radalla Kouvolasta Kuopioon. Elokuussa ilmestyy 200-sivuinen kirja Savon Rautatie, joka tekee mielenkiintoisen katsauksen radan historiaan ja lähimenneisyyteen.

Vaatimattomana alkanut junaliikenne kasvoi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuoden 1918 ja toisen maailmansodan tapahtumissa Savon radalla oli suuri merkitys. Sotien jälkeisinä pula-aikoina rataosa ruuhkautui, ja sen uudistaminen aloitettiin. Kirjassa on laaja kuvaus Kouvola-Pieksämäki-osuuden kauko-ohjauksen rakentamisesta ja suurimittaisesta oikaisutyömaasta 1960-1970-luvuilla. Junien nopeudet nousivat, ja paikallisjunaliikenne joutui väistymään seuraavina vuosikymmeninä. Samalla radan teknistä modernisointia jatkettiin. Myös näitä vaiheita tarkastellaan kirjassa perusteellisesti.

Värikkäästi taitetun kirjan kirjoittaja on Petri P. Pentikäinen, ja siinä on käytetty mm. Mikko Alameren, Tapio Keräsen, Jukka Martion ja Pekka Paappasen upeita valokuvia.

Kirjan ennakkomyynti on käynnistynyt. Lisätietoja on osoitteessa http://savonrautatie.blogspot.fi

Kirja tipahti tänään postiluukusta.

En ole ehtinyt vielä kovin syvällisesti sitä lukemaan, mutta ainakin turvalaitetekniikan osalta kirjassa on paljon mielenkiintoisia juttuja ja kuvia. Kauko-ohjauksen valmistuttuahan rataosa oli ihan tekniikan kärkipäätä, joten hienoa, että tälle aihepiirille on löytynyt kirjasta tilaa.

Yle Etelä-Savo: Savon rautatieväylä sykkii – harrastaja nivoi historian yksiin kansiin

http://yle.fi/uutiset/savon_rautatievayla_sykkii__harrastaja_nivoi_historian_yksiin_kansiin/7418688

---

Tilaisin näillä saatesanoilla kaksi Suomen Vuototoimistolle (SVT) signeerattua kappaletta. Toimitus toisaalle Internettiin, kiitos!

Savon Rautatie mielestäni jotenkin liittyy itse suomalaisuuden ytimeen. Siihen vanhaan juurevaan josta myös JUHANI AHO kirjoitti aikoinaan.
     Tai myöhempiin Suomi-Filmin tuotteisiin ... Lentävä Kalakukko.
     Itse matkustin radalla monena kesänä 1960 -luvulla. Alussa tuli koettua linjan mieletön mutkaisuus, mutta myös monet ... mielettömän ... kauniit näyt Alsthomin kiskoessa taakkansa eteenpäin. Höyryveturien käyttö oli minun näkökulmastani ikävä kyllä jo pikajunissa loppunut.
     H 771/772 veti sentään Rulla-Pekat 1020 ja 1021. Kun radan oikaisutyöt olivat alkaneet, niin olihan siellä mylläkkää.
     Kuinka tätä teosta voisi Ruotsiin tilata? ehkä vähän halvemmalla kuin Suomessa. Minusta Teidän hinnat euroissa, on järjestään korkeammat kuin täällä Kuningaskunnassa.

Kiitos tekijöille hyvästä kirjasta! Toissa päivänä posti sen toi ja olen jo lukenut sitä melko pitkälle.

Eiköhän tekijät ole vaivanpalkkansa ansainneet. Käyn hakemassa tuon kirjan paikallisesta kirjapuodista ja nuukailen sitten jostain muusta. Kalleus/halpuus on suhteellinen käsite ja elämä on täynnä valintoja. :)

joo, täällä myyjän pitää vetää hirmukate jotta "kannattaa", siis tarkoittaa että minimoin työn korkealla hinnalla. vähän menekkiä X korkea hintaa, pärjää jotenkuten.
Suomen "katteista" lamppu G24-Q3 kannalla, hinta Saksassa 1,95Eur kpl , Onninen täällä 13,95 ja pitää tilaa 10 kpl. K-rauta myy 12,95Eur /kpl, hankkivat Onniselta.
Kirjahommissa ihan sama. Ruotsissa huomannut että tehdään tulos sillä että maksimoidaan kassa isolla voluumilla. Täällä meillä kuten Vr on pitkään tehnyt, hinnat tapissa ja ihmetellään että mikä tulos tehdään muutamalla matkustajalla.
Voi sanoa suoraan että onneksi talous syöksymässä nopeasti alas, ainut tapa että kuolee "Onniset" pois..Ei kuulu terveeseen markkinatalouteen moinen..

En usko, että kirjan kirjoittaja ja kustantaja pyrkii mihinkään hirmuvoiton tekemiseen tuolla kirjalla. Eiköhän hinta ole suunniteltu kattamaan kustannukset ja vaivanpalkan.

Ei kirjan kustantaja hae hirmuvoittoja, vaan keinoa pysyä hengissä. Tuon tapaisen teoksen ostajamäärä on melko rajoitettu, joten pelkkien kulujen kuittaaminen on tuskan takana. Suomen kirjankustannustoiminta on melkoisessa
käymistilassa ja kriisissä, ja vanhat kunniakkaatkin kustantajat keikkuvat konkurssien partaalla. Sähkökirja ei mene kaupaksi, mutta perinteisen printtikirjan lukijat, siis ikäiseni, katoavat.

Eiköhän tämä(kin) kirja ole tehty digipainossa, ei siis perinteisessä kirjapainossa. Voidaan ottaa kirjasta vaikka 37 kappaleen painos jos se tuntuu hyvältä, ei tarvitse myydä 5 000 kappaletta. Eikä tekijä tuota kirjaa henkensä pitimiksi ole tehnyt, vaan aidosta palavasta innostuksesta aiheeseen.

Kiitoksia monipuolisesta palautteesta! Liikenteenohjaus- ja turvalaitetekniikka on nimenomaan Savon radan historiassa oleellinen asia, ja siksi sitä on käsitelty tavallista laajemmin. Kirjassa haastatellulla asentajalla oli tarkkojen muistikuvien lisäksi hyvä kokoelma työn lomassa 1960-luvun alussa otettuja kuvia, joita oli ilo julkaista. Pekka on myös tulossa paikalle ensi tiistain tilaisuuteen.

Martinin kommentin ymmärsin hyvänä huumorina. Kuningaskunnassa kaikki rahasummat ovat 8,5-kertaa isompia, joten miljonääriksi voi siellä tullakin (jos ei pilaa mahdollisuuksiaan ryhtymällä kirjabisnekseen). Antin tilaus on huomioitu, toimitus tapahtuu huomiota herättämättä.

Jounille joudun nyt tuottamaan pettymyksen kertomalla, että porstua on täynnä kirjalaatikoita, eli painotekniikka on perinteinen ja asjanmukainen, ei mikään pikatulostus.

Sitten pahoittelen disinformatsionin liikkeelle laskemista. Osallistun kyllä porstuan tyhjentämiseen. :)

Hyvä, että kirja on painettu eikä tulostettu — kuvapainotteisessa kirjassa kirjapaino tuottaa yhä parempilaatuiset kuvat kuin digiprint. Digiprintin ja offset-painon kannattavuusraja on noin 300 kappaleen tuntumassa — kirjapainosta riippuen. Eli suhteellisen pienetkin painokset saadaan kyllä painettua kannattavasti offsetissa.

Olisikohan näitä harvinaisia ja hienoja kuvia mahdollista julkaista lisää täällä Vorgissa?

Nehän on juuri julkaistu — kirjassa nimittäin :o

Paino olikin sanalla lisää, mikäli niitä siis on enemmän kuin jo kirjassa olevat.