Resiina-keskustelu

Pyöräilin jokin aika sitten pyörätietä, joka oli rakennettu Koria-Keltti-Voikkaa
radan pohjalle. Mieleeni askarrutti , kuinka monta vuotta ja miten paljon junia ajettiin Kouvolan ohi reittiä Koria-Keltti-Voikkaa-Haarankallio? Radan Kymijoen ylittävä silta Voikkaalla on muuten vielä olemassa pyörätien siltana.

En muista vuosilukuja ikinä, mutta hyvin vähän aikaa se oli kokonaisena käytössä. Kouvolan kirjaston paikallishistoriaosastolta löytyy kirjoja, joissa aihetta sivutaan. Täälläkin on pätkästä paljon tietoa joidenkin kuvien kommenteissa.

VR:n 100-vuotishistoriikissa on myös radasta aika paljon, Voikkaan silta ei koskaan valmistunut vaan junat kulkivat maantieliikenteelle tarkoitettua alakantta yläpaarteen sijaan, olisiko ollut pulaa maansiirtokalustosta? Tuolla tempauksella saatiin aikaan halkohöyrynseisauttavat mäet sillan molemmin puolin.

Valmiina rata olisi varmaan kuihduttanut Kouvolan liikennettä liikaakin kalakukkoexpressien päästessä pyyhkäisemään pysähtymättä Lahden suuntaan joten rata purettiin vähin äänin sodan aikana, sama politiikka taisi jylistä myöhemmin HELIn kanssa ja jopa muinoin Savon rataa linjatessa Karhulan kylän (lausutaan nykyisin Kouvola vaikkei ole siellä päinkään) isäntämiehet tekivät parhaansa saadakseen radan tiluksilleen, vaikka ammattilaiset olivat todenneet parhaan linjan Mäntyharjulta johtavan Kaipiaisiin. Siitä seurasikin vuosikymmenien radanoikominen ja veturinvaihto.

Odotankin innolla miten Kouvolan tilaaman hyödyttömän oikoradan luonnollinen jatkaminen Heinolan kautta Mäntyharjulle saadaan torpattua Kouvolan toimesta, onhan tuossa edellä jo pari vinkkiä siitä, miten tehokas paikallispolitiikka jyrää valtakunnan edun. Ovatpahan toki saaneet nuuhkia kondensaattia ja absorbentia vuosikymmenet sen sijaan, että junat olisi johdettu suoraan rajalta etelärannikon satamiin, ainahan on pitänyt Kouvolassa lisätä tai vähentää vaunu tai pari junasta tekosyyllä tai toisella ilman että ne olisi vedetty suoraan perille. Tilaaja suorastaan rakastaa tuollaista päivän-parin viivettä, mutta onhan meillä pitkät perinteet siitä, miten omaan napaan tuijottelulla voidaan tuhota kannattavinkin bisnes, paperi ja telakat noin ensimmäisinä ja kaivosteollisuus hyvänä kolmosena.

Kaikille kolmelle on oman hölmöilyn lisäksi yhteisenä nimittäjänä logistiikka ja mikäs muu sieltä putkahtaakaan mieleen kuin VR, raskaiden kuljetusten osaaja. Viimeiset 30 vuotta on kuljetettu tavaraa kumipyörillä olemattomalla hyötysuhteella ja vieressä kulkeva rautatie on saanut ruostua rauhassa. Nyt onneksi on alettu puhua hiilijalanjäljistä ja vastaavista, mikä toisi sopeutumiskykyiselle rautatieyhtiölle kuljetuksia, mutta valitettavasti meiltä puuttuu toimiva rataverkko tärkeimmiltä liikennesuunnilta. Enää ei ole aikaa seisottaa vaunuja kuukausikaupalla jossain ratapihan perukoilla vaihtoa odottamassa.

Mitä noihin kemikaalikuljetuksiin tulee niin Kouvolassa  semmoinen kuin r.455 josta pääsee idästä etelään jota myös suurin osa Vainikkala-Hamina/Mussalo kemikaalikuljetuksista käyttää. Jonkin verran kääntyviä kemikaalikuljetuksia on, mutta eipä niihin oikeastaan koskaan Kouvolassa lisätä yhtään mitään. Vainikkalan junien seassa tulee jonkin verran vaunukuormina kemikaaleja, mutta ne ovat tietysti oma lukunsa.

Terveisin
Riku Outinen
Paljasjalkainen Kouvolalainen

Eikös rata purettu vasta sodan jälkeen. Olihan se paljon heikommin tehty kuin nykyinen rata, mutta varmasti oiva varareitti kiertämään sodan aikana melko strateginen Kymijoen silta. Eikä tuollaista lyhyttä pätkää voi oikein oikoratanakaan pitää. Miksi muuten Savon rataa ei ole tehty kiertämään Kouvolan itäpuolelta matkustaja-asemalle?

Loppuosasta olen samaa mieltä, mutta uskon että Proxion saa VR Cargonkin ajattelemaan rationaalisemmin. Täällä länsirannikollakin on hemmetisti potentiaalia junakuljetuksille, mutta hinnoittelu on tehnyt niistä mahdottomia. Raiteitakin on poistettu aivan turhaan.

Valtakunnan edun täytyy näin mittavissa hankkeissa voittaa paikallinen etu, sitä mieltä itsekin olen ollut monissa täällä käydyissä keskusteluissa. Näin ollen "torppaamisen syytä" ei tarvitse odottaa innolla tai jännityksellä, sillä se voidaan kopioida suoraan RHK:n selvityksestä:

"Rataosa Lahti–Mikkeli ei ole yhteiskuntataloudellisesti
kannattava selvityksen mukaisilla lähtöoletuksilla, sillä
hankkeen H/K-suhde 0,52 (osin yksiraiteisena) ja 0,41
kokonaan kaksiraiteisena."

Lähde: http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/f4ff3990266e931d93a6d38b29b5567d/1277126983/application/pdf/2328042/HePi-raportti.pdf

Eri asia sitten, saako esimerkiksi Mikkelin tehokas paikallispolitiikka jyrättyä valtakunnallisen edun.

Kyllähän tuon nyt tajuaa helpommallakin. Suoria savon junia 5, sekä yksi vai kaksi Jyväskylän kautta?. Tavarajunia ei taida kulkea ollenkaan, vai mitenkäs Riihimäeltä savon suuntaan?

Jos oikorata olisi rakennettu, mitä muuta siellä olisi kulkenut, pari Mikkelin IC2:sta vai Lahti - Mikkeli paikku...  ;D

Kovin olisi nykysellä tavaraliikenteellä mitattuna hiljaista Mikkeli-Heinola osuudella...

Keltin radasta on keskusteltu ainakin tämän kuvan yhteydessä: http://vaunut.org/kuva/18381

Itse asiassa homma taitaa nykyään olla toisin päin eli Heinola(n seutu) haluaa edelleen oikorataa Heinolasta Mikkeliin, kun taas Etelä-Savo tavoitteli jo rata-alueen varauksien poistamista maakuntakaavasta. Tällaista on uutisoitu ESS:ssä viime vuosina.