Resiina-keskustelu

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa1

Savon rata on tavallaan minun ensimmäinen kotiratani ja olen omakohtaisesti seurannut sen liikennettä vuodesta 1949 lähtien. Varhaisimmat havainnot liittyvät postijunaan ja se oli aina minun suosikkijunani. Kun rata nyt täyttää 125 vuotta, niin  pitää minunkin muistella jotain vähemmälle huomiolle jäänyttä detaljia eli junien kulkuaikoja, junapainoja, veturikilometrejä ja muuta sellaista.

Kirjoittelen näitä vähän kerrallaan enkä missään erityisessä järjestyksessä. En saa varmaan valmiiksi kuin pienen murto-osan radan 125-vuotispäivään mennessä.

Näissä ei ole mitään hauskoja muistoja, vaan ainoastaan kylmiä numerojuttuja ja junien kulkuaikojen kellotuksia.

Aluksi vähän taustaa.
Höyryveturikaudella aikataulusuunnittelun apuna oli jokaiselle rataosalle laaditut laskennalliset kulkuaikataulukot.
Taulukkojen otsake näyttää tältä:
https://www.dropbox.com/s/pv8ha7y9prji78a/Kulkuajat%20otsake.png?dl=0

Kullekin rataosalle taulukot oli laadittu sille rataosalle tyypillisille veturityypeille ja sekä henkilö- että tavarajunille erikseen. Taulukko oli laskettu eri junapainoille ja eri perusnopeuksille ja käytettävissäni olevat taulukot ovat vuosilta 1939-1950. Kulkuajat tarkoittivat läpiajavaa junaa ja ne oli laskettu minuutin desimaalin eli kuuden sekunnin tarkkuudella ja niissä oli huomioitu maasto-olosuhteet ja muut kulkunopeuteen vaikuttavat seikat. Katso Kouvola-Pieksämäki Hv1-3 sarjoille linkin takaa.
https://www.dropbox.com/s/8cajh31s8ajdb3i/Kulkuajat%20Kv-Pm%20Hv1-3%20-004.png?dl=0

Pysähdysjunille kulkuaikoihin lisättiin hidastuslisä (noin minuutti) ja kiihdytyslisä (menetetty aika verrattuna ohiajavaan junaan). Nämä kiihtyvyystaulukot oli laskettu eri junapainoille ja erilaisille maasto-olosuhteille. Minulla oleva taulukko on niin iso lakana ja himmeä teksti siinä, ettei skannaaminen onnistu ihan helpolla. Jätän sen myöhäisenpään tilaisuuteen. Hv1-3 sarjojen kohdalla menetetty aika ennen perusnopeutta oli tilanteesta riippuen 1,6 minuuttia ja siitä ylöspäin aina kolmeen minuuttiin (siis junapaino ja maasto vaikuttivat).

Linkitetyssä kulkuaikataulukossa on asemien kohdalla luku I-IV. Silla ei ole mitään tekemistä asemien tavanomaisen luokituksen kanssa. Helposti kuitenkin nähdään, että rataosan tärkeimmät asemat ovat luokassa IV (Kouvola ja Haukivuori). Tämä luku ilmaiseen käytettävän kiihtyvyystaulukon sarakkeen. Haukivuoren kohdalla on huomioitu pohjoiseen menevien junien ajavan raiteelle 1. Siitä on vaihteen kautta lähtö suoraan mäkeen eli höyryveturin vetämän junan saanti täyteen nopeuteen vie vähän enemmän aikaa.

Yksittäisten junien kulkuaikoja minulla on iso pino tältä rataosalta, pääasiassa 1960-luvulta, jolloin matkustin eniten. Aloitetaan siis Hv3-vetoisesta postijunasta.

Tässä on aikataulun sivu kesältä 1960. Postijuna oli jo silloin H 771.
https://www.dropbox.com/s/77y0o7438uxxqol/60-2-36%20Kv-Pm%20-017.png?dl=0

Kulkusuunnitelmataulukon lukuja voi verrata sekuttikellolla mitattuun vertailuajoon vuodelta 1960. Siinä Hv3 999 veti postijunan H 771 Kouvolasta Pieksämäelle. Nyt julkaistava osuus käsittää välin Mikkeli-Pieksämäki ja kulkuaika ja keskinopeus on tarkastettu kilometritolpittain. Tässä linkit
https://www.dropbox.com/s/ctatcidjoqvpzdv/Hv3%20999%20H771%20600827-001.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/o1osqm0djlr1exr/Hv3%20999%20H771%20600827-002.png?dl=0

Sarakkeet ovat: matka kilometreissä kahdella desimaalilla, havaintopaikka, aikataulu, todellinen kulkuaika, keskinopeus edelliseltä mittauspisteeltä. Matka Mikkelistä Palosuolle on nousuvoittoista ja kevytkään juna ei saavuta suurta nopeutta. Hiirola-Kalvitsa välillä postijuna yleensä saavutti suurimman nopeutensa. Hr1:n kanssa sai aina jännittää meneekö 100km/h rikki kilometrin keskinopeutena. Joskus meni, joskus ei. Suurin Hr1-nopeus Savon radan mittausarkistossani on alamäkeen Palosuon jälkeen, 125 km/h. Toinen hyvä nopeuden mittausväli oli Haukivuori-Kantala. Kun vastamäestä oli selvitty, ehti juna nostaa nopeutta myötämaassa ennen Kantalaa. Useimmiten jäin kyllä pois jo Haukivuorella.

Kysykää tässä ketjussa, jos joku asia jää vaivaamaan mieltä. Näitä yksittäisten junien kulkuaikoja minulla on iso pino tältä rataosalta, pääasiassa 1960-luvulta, jolloin matkustin eniten. Näissä on kiitojunia, pikajunia, postijunia, paikallisjunia, kiitotavarajuna ja tavarajunia. Tyypillisimmät veturisarjat ovat Hv3, Hr1, Tr1, Dm4, Dm7, Dm8, Hr12, Hr13 ja Sr12.

Ilmeisesti H771 oli melko vakimittainen viikonpäivästä ja vuodenajasta riippumatta, jos kesälauantainakin riitti 16 akselinen runko? Olisin kuvitellut junassa kulkevan lauantaisin lisävaunuja, koska se oli silloisen työviikon päättyessä ensimmäinen junayhteys Helsingistä Savoon. Konduktöörivaununa lienee ollut EFi jo tuohon aikaan, kun akselimäärä on neljällä jaollinen ellei junassa ollut sitten 2-akselisia päivävaunuja tai G-vaunu tavaran kuljetusta varten?

Onko muuten vuodelta 1962 tiedossa, tulivatko H771:n Helsingistä saapuvat vaunut P1:llä vai P9:llä, kun P9:ssä oli silloin myös suomalaisia vaunuja? Turistin mukaan tulivat toki P1:llä mutta tapahtuiko näin oikeasti, kun jossain P9:n vaunujen täytyi tulla takaisinkin Helsinkiin ja missä tulivat jos eivät H772/P10:ssä?

Niin kauas taaksepäin kuin minä muistan, niin H771 kokoonpano oli aina CEi+Ei+EFi+Po+tarvittaessa kiitotavaravaunuja. Kolme ensimmäistä tuli Helsingistä P1:llä, loput odottivat Kouvolassa ja liitettiin siellä. En muista koskaan matkustaneeni P9:llä, en edes 1962, mutta ainahan se vanha muisti voi pettää. Olikohan P72:ssa enemmän vaunuja Helsinkiin tullessa kuin P71:ssä Helsingistä lähdettäessä. Tämä on ihan mutua ja muisti voi sotkeentua jonkin juhlapyhän takia (seurasin niitä junia vähän tarkemmin).

H771:ssä näkyy joskus kulkeneen myös vankivaunu, vaikka se ei ole jäänyt muistiini.

https://www.dropbox.com/s/kund10hzw2y4ve0/Vankien%20kuljetus%201959%20IMG_6303.jpg?dl=0

P72:een taidettiin jossain vaiheessa lisätä Riihimäellä vaunuja Riihimäen ja Helsingin välisen työmatkaliikenteen tarpeita varten. Mutta hyvinkin voisi olla, että 1962 lisävaunut otettiin mukaan jo Kouvolasta. Silloin vaunut olisivat ehtineet Helsinkiin sopivasti kolmisen tuntia ennen P9:n lähtöaikaa.

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa2
Kuopion veturitalleista ja niide asukkaista

Eletään 1930-luvun alkua. Kuopio on Iisalmen varikon alavarikko. Talleilla on pulaa veturisijoista etenkin G-sarjoja (myöh. Sk) ja K1-2 (Tk1-2) suuremmille vetureille. Vain kahteen pilttuuseen mahtuu edes K5 (Tk3). Kuopion ja Iisalmen välisten siltojen tultua vahvistetuiksi vuoden 1931 kuluessa korvataan G-veturit K5:llä ja tallitilojen puute pahenee. Ahtautta lisää Kuopion konepajan laajennus, jonka valmistuttua siellä alkaa käydä enemmän ja isompia vetureita.

https://www.dropbox.com/s/rtmxw2wgurpzfa1/Kuo%20talli%201931%20IMG_1304.jpg?dl=0

Kuopion alavarikolle kuuluivat listan mukaiset veturit ja tallissa yöpyi myös muutama Pieksämäen varikon veturi.

https://www.dropbox.com/s/eh270k58oo7h1lm/Kuo%20y%C3%B6pyy%201931%20IMG_1287.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/616ovnw6oae99j1/Kuo%20y%C3%B6pyy%201931%20IMG_1288.jpg?dl=0

Myös Kuopion tallin säilytysraiteet kaipasivat kohentamista. Samoin tallin savutorvet olivat liian alhaalla isommille vetureille.

https://www.dropbox.com/s/a89wkinmg2kq9or/Kuo%20talliraide%20IMG_1370.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/hk7c40u6oi364x2/Kuo%20talli%201934%20IMG_1431.jpg?dl=0

Iisalmen varikolla kokeiltiin kapearaiteisen radan vetämistä polttoainepaikalta tallin sisään lämmityskattilan viereen. Ratkaisu osoittautui hyväksi ja samanlainen rata päätettiin rakentaa myös Kuopion talliin.

https://www.dropbox.com/s/mwr9s3puy16ax3m/Kuo%20tallin%20kapsu%20IMG_1465.jpg?dl=0

Suurempien vetureiden kääntäminen Kuopion 20 metrisellä kääntöpöydällä oli raskasta ja pöytä päätettiin sähköistää.

https://www.dropbox.com/s/t2sk8lihn7ymhdu/Kuo%20k%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4%20IMG_1533.jpg?dl=0

Talvisodan jälkeen varikkojaksojakoa muutettiin ja Kuopio muutettiin Pieksämäen alavarikoksi. Muutoksen yhteydessä Kuopioon sijoitetut veturit siirrettiin Iisalmen päävarikon alaisuudesta Pieksämäen alaisiksi.

https://www.dropbox.com/s/0kjw286xi8wil5q/Kuo%20Pm%20varikolle%201940%20IMG_1589.jpg?dl=0

Myöhemmistä - oman aikakauteni - havainnoista voidaan poimia muutamia ehkä harvinaisempia vieraita. Hr11 kävi Kuopiossa muutaman kerran joululiikenteessä kun kiitojuna ajettiin normaalia monivaunuisempana. Kuopio lienee pohjoisin paikka, missä sarjan veturi on käynyt.

1960-luvun alussa Tr2 kävi Kuopiossa säännöllisesti Pieksämäeltä käsin. Tämän pohjoisempana ei myöskään Tr2 koskaan käynyt. Tosin Venäjän Esh, sotasaaliina saatuna Tr2 sekin, on esiintynyt siirtokuljetuksena aina Tornion ja Kemin välillä asti.

Tr2 1310 Kuopiossa kuvasi tuntematon turisti vuonna 1961.

https://www.dropbox.com/s/xbufc4um4b6ultx/1310%20Tr2%20%281961%20Kuo%29.jpg?dl=0 

Höyryveturikausi Suomessa päättyi 30. päivänä syyskuuta 1975 kun iltavuoron päivystäjänä ollut Vr2 958 ajoi tallille hivenen seuraavan vuorokauden puolella.

Oliko vuosi 1962, jolloin H771/772 vaunut alettiin vetää Helsingistä (P1)/Helsinkiin (P10)? Minulla ei ole Turisteja 1962-63. Vielä syksyllä 1961 näyttäisi olleen junanvaihto Kouvolassa P1:stä H771:een, ja toisinpäin H772:sta H16:een.

Muutaman vuoden ajan (ainakin 1960 ja 1961) suorat vaunut kulkivat vain kesäkuukausina. Sitä ennen 1950-luvulla (en jaksa muistaa vuosia) postijunassa H771 oli suoria vaunuja Helsingistä Kuopioon ja Iisalmeen saakka.

H771 Kuopion ja Iisalmen vaunut näkyvät esim kesän 1956 aikataulussa
https://www.dropbox.com/s/xfv6zf08my7bpm6/560603%2036%20Kv-Pm.png?dl=0 

Kuinka moni muisti ulkoa, että ensimmäinen pysähdyspaikka Kouvolasta lähdön jälkeen oli yhdessä vaiheessa nimeltään Lampi eikä esimerkiksi Tanttari?

En tiedä kun en tunne tuota rataosuutta, mutta kuka luettelee lunttaamatta pysähdyspaikat  välillä Helsinki- Tampere vuodelta noin 1960? Minusta ei enää ole tuomariksi, mutta silloin luulin osaavani. En edes ole varma
välistä Toijala-Tampere, vaikka olen kummastellut kun aikalaiseni eivät muista. Niin ne bitit vaan kallosta haihtuvat.

Kesäaikataulukauden alusta 1962 lähtien on tosiaan aikatauluun merkitty, että kulussa olivat suorat vaunut Helsinki-Pieksämäki junilla P1/H771 ja H772/P10. Tästä lähtien käytännöstä siis muodostui pysyvä monien vuosien ajaksi. Samoin aikataulukausi 1962-1963 oli ensimmäinen, jolloin P10 oli kulussa ympäri vuoden. Myös P9 oli kulussa tuon aikataulukauden ympäri vuoden, kun aikaisemmin se oli liikennöinyt vain kesällä mutta vuodesta 1963 lähtien P9 lopetti kulkunsa kokonaan usean vuoden ajaksi suuria juhlapyhiä lukuunottamatta. Myöhemminhän se palasi uudestaan, kun Neuvostoliittoon suuntautuva matkustajaliikenne laajeni eivätkä kaikki vaunut mahtuneet enää P1:een.

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 3
Varhaisimmat Dm3-4 muistot

Ensimmäinen junamatkani Dm3-4 moottorivaunulla tapahtui ennen kuin vielä tein kirjallisia muistiinpanoja, Se oli kesällä 1953. Nousimme turpiinipiippuisen höyryveturin vetämään paikallisjunaan H786 Aatolan seisakkeelta ja matkan kohteena oli Mikkeli. Se oli tavanomainen junamatka. Paluumatkalla oli iloinen yllätys, kun juna H779 oli upouuden näköinen "kiitojuna". Alle kouluikäisenä en tajunnut katsoa oliko se Dm3 vai Dm4, mutta juhlaa oli koko matka.

Aikataulu keväältä 1953, erikseen Kouvola-Mikkeli ja Mikkeli-Pieksämäki. Laatu ei ole paras mahdollinen. Jos niitä on vaikea lukea suoraan linkistä, niin lataamalla ne omalle koneelle ne ovat ainakin huomattavasti isommassa koossa.

https://www.dropbox.com/s/4zv8hph0tfniq2e/530301%2070%20Kv-Mi%20P4167255.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/nsw8smk0m1em7is/530301%2070%20Mi-Kuo%20P4167254.jpg?dl=0

Dm3-4 olivat Kouvolassa kovassa käytössä heti vuodesta 1952 lähtien ja niillä ajettiin reiteillä Lahti-Heinola-Riihimäki, Kouvola-Pieksämäki, Kouvola-Kotka ja Inkeroinen-Hamina. Lappeenrannan paikallisjuna ajettiin vielä Dm2:lla.

Ohessa kilometrit vuodelta 1952 ja erikseen joulukuulta 1952. Niistä näkee, että päivittäin kertyi yli 2000 km.

https://www.dropbox.com/s/rkm8iie4wacb1mz/Dm3-4%20kilometrit%201952%20IMG_3337.JPG?dl=0

Laitan vielä toisen esimerkin kesältä 1953, jolloin ensimmäinen oma matkani tapahtui jollakin tämän kilometriluettelon vaunuista. Siihen on merkitty myös polttoainekulut.

https://www.dropbox.com/s/vma70krkuoq3vcq/1953-06%20Dm2-4%20kilometrit%20IMG_3342.JPG?dl=0

Alkuaikoina Dm3-4 vaunuilla oli usein syytä poiketa konepajalle. Oheisessa yhteenvetolistassa näkyy tyypillisiä syitä.

https://www.dropbox.com/s/aqthwyryygsqx8y/Dm3-4%20korjauksia%20IMG_3338.JPG?dl=0

Piti tietysti sanoa, että polttoaineenkulutus eikä kulut. Dm4 1601 pieni kulutus viittaa siihen, että sitä olisi ajettu yksimoottorisena.

Näihin aikoihin tosiaan kesäisin P1 vei ja P10 toi 771/772:n vaunut ja P9 vei ja P2 toi Neuvostoliiton vaunut. Jonain kesänä P9/10:ä vetivät Kouvolan Hv:t.

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 4

Mynttilä, km 270+889
http://vaunut.org/kuva/88359
http://vaunut.org/kuva/528

Mynttilä höyryveturikaudella, merkintöjä vuodelta 1956.
Mynttilä sijaitsee Mäntyharjulta alkavan pitkän nousun päällä ja myös pohjoisesta tullessa on nousu juuri ennen asemaa. Mäntyharjulta tullessa nousu taittuu vähän ennen asemaa, joten pohjoisesta tuleva lyhyempi nousu on ollut kohtaaville junille suurempi ongelma, koten oheisesta selvityksestä ilmenee (kohta 2).

Kohdassa 1 on mainittu juna 78. Se oli Tr1-vetoinen kiitotavarajuna.

https://www.dropbox.com/s/di3wnfq852yf06j/Mynttil%C3%A4%20ja%20juna%20TK78%201956%20IMG_4038.jpg?dl=0

On mielenkiintoista asiaa Elias. Minulla on muistoja Savon radasta vain 1960 -luvun keskivaiheen molemmin puolin.
     Yksinomaa mieluisia.

Kohta 2 ei ilmeisesti liity TK78:aan vai ymmärsinkö väärin? Junan perusnopeus lienee ollut noin 60 km/h, kuten TK1076:lla oli Tr1-vedolla myöhemmin ja silloin suurin sallittu junapaino oli Tr1:lle 12,5 promillen noususuhteen radoilla kesällä 715 t ja talvella 650 t. Tämmöinen juna tuskin on Tr1-vedolla ollut kovin suuressa vaarassa jäädä ylämäkeen kiinni, kun suunnilleen saman kokoisia junia vedettiin Tv1- ja Tv2-vetureillakin joskin tietysti hitaammilla aikatauluilla.

Kohta 2 on täysin eri asia kuin kohta 1. Koko aihepiirin nivaska on isompi kokonaisuus, jossa vain tämä sivu liittyi Kouvolan ja Pieksämäen välille. Muut olivat etelän ja Vaikkalan/Imatran suunnan junien aikataulujen huomautuksia.

Havaintoja Savonradan liikenteestä menneiltä vuosilta osa 5
Junamerkintöjä vuosilta 1957-58

Eteeni sattui muutamia junamerkintöjä vuosilta 1957 ja 1958, kaikki junat olivat Kouvolan ja Pieksämäen välisellä osuudella. Otanta on niin pieni, ettei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. Pikajunissa näyttävät vaihtelevan Hv3 ja Tr1, mikä vastaa "mututuntumaa" eli häilähteväistä muistikuvaa noilta vuosilta. Jotta listasta olisi jotain iloa, niin litan perään aikataulun talvikaudelta 1957-58.

1957-03-10  P75 = Hv3 998
1957-03-11  P71 = Hv3 998
1957-04-28  P71 = Tr1 1045
1957-08-09  H783 = Tv1 726
1957-09-25  TK77 = Tr1 1047
1957-10-15  P75 = Hv3 991
1957-10-16  P72 = Hv3 991

1958-01-03  P81 = Hv3 997
1958-01-04  H772 = Hv3 997
1958-02-13  P71 = Tr1 1038
1958-03-01  TK77 = Hv2 681
1958-07-28  P82 = Hv3 996

https://www.dropbox.com/s/2elgdfrufuyg70w/58-1%2036a%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/qev36nzz7cej74c/58-1%2036b%20Pm-Kv.png?dl=0

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa6
Tv1 kulkuajat

Ensimmäisessä osassa annoin Hv1-3 kulkuajat aikataulusuunnittelussa ja selitin vähän taulukkoa. Tässä on Tv1-2 teoreettiset kulkuajat  Kouvolasta Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon. Varsinaista iloa näistä taulukoista on vasta sitten kun julkaisen todellisia matka-aikamittauksia Tv1-2 sarjan vetämille tavarajunille, sikäli kuin ne kiinnostavat. Muutoin voit hypätä yli tämän lisäyksen.

https://www.dropbox.com/s/qrmomwdeg3puee0/Tv1%20Mi-Pm%20ajoajat-002.tif?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j64sfop7gw4pwgi/Tv1%20Mi-Kuo%20ajoajat.png?dl=0

Kiitos näistä mutta mielestäni molemmista linkeistä avautuu samanlainen taulukko. Onko muuten tiedossa, laskettiinko taulukot hiili- vai halkopolttoiselle veturille?

Wau, joku seuraa mun juttuja! Taulukoihin ei ole merkitty onko kyseessä halko- vai hiilipolttoinen veturi. Voisi kuvitella niissä pelattavan varman päälle eli halkopoltto. Tr2 kohdalla (ei ole Kv-Pm taulukkoa) on kyllä hiilipoltto. Uusi yritys linkittää Kouvola-Mikkeli Tv1:llä:
https://www.dropbox.com/s/d2hlrxmcad9ejrj/Tv1%20Kv-Mi%20ajoajat.png?dl=0

Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa7
Pääsiäinen 1963

Joskus höyryveturikauden kokeneet muistelevat, että junat kulkivat aina ajallaan. Se on kyllä liioittelua ja myöhästymisilmoituksista nähdään joskus melkoista myöhästymisten sumaa. Jostain syystä ongelmia oli usein juhlapyhien liikenteen aikaan. Savon radalla pääsiäinen 1963 oli erityisen vaikea, kuten oheisista taulukoista hyvin havaitaan.

Taustatiedoksi ensin Helsinki-Turku-Helsinki paluuliikenteen sivu. Rataosa ei ole merkittävä tässä yhteydessä, vaan sivulla annetut myöhästymiskoodien selitykset. Ne tulevat hyvään käyttöön Savon rataa tutkittaessa.

https://www.dropbox.com/s/w52l1ig731gh1h7/630415%20Hki-Tku-Hki%20.png?dl=0

Savon radan kaksi ensimmäistä sivua kuvaavat menoliikennettä. Sivun yläreunassa on selvitystä ongelman laadusta Savon radalla.

Lisäselvityksenä, että aaltoviiva pystyssä erottaa eri junat toisistaan, mikäli samalle riville on laitettu useampia junia. Pystyviiva erottaa vuorokauden. Myöhästymisvuorokausi oli suunnilleen klo 7 aamusta seuraavaan aamuun kello seitsemään. Esimerkiksi ensimmäisellä sivulla  juna 71, joka saapui Iisalmelle 93 min myöhässä, on edellisenä iltana (10. huhtikuuta)  lähtenyt juna ja tällä sivulla on sen kulku aamulla 11. huhtikuuta. Suurin osa junan 71 rivistä kertoo 11. huhtikuuta lähteneen junan kulun, illalla, yöllä ja aikaisin aamuyöllä 12. huhtikuuta. Matkan loppu Iisalmelta Kontiomäelle on seuraavan päivän taulukossa.

Paluujunissa voidaan huomata, että juna 72 pääri kokonaan yhdelle sivulle (siis illasta aamuun), mutta junan 82 kulku on jaettu kahden eri päivän kaavakkeille.

Merkinnat 44a tai 60a tarkoittavat junan akselilukua. Pisin näyttää olevan Kalakukko eli P75, 64 akselia. Eniten myöhästynyt on edellisen illan P73, joka oli Iisalmella 104/103 minuuttia myöhässä. Hv2 sai panna parastaan ja tulo Kontiomäelle oli enää 85 min myöhässä.

https://www.dropbox.com/s/kbaqdeqty5jtakw/630411%20Hki-Kon-002.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/6yfebnadin75pod/630411%20Kon-Hki.png?dl=0

Savon radan kaksi seuraavaa sivua näyttävät paluuliikenteen. Ei mennyt ihan putkeen sekään. Hitaat yöjunat saivat loppumatkasta hyvin aikaa kiinni, esimerkiksi P72 sai kiinni 19 minuuttia Lahden ja Helsingin välillä ja lisäpikajuna 84 22 minuuttia. Lisäpikajuna 2A oli eniten myöhässä, 84 minuuttia Helsinkiin saapuessa.

https://www.dropbox.com/s/hcgdwetc5qtcdib/630415%20Hki-Kon.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/xn3672lkjobz8f4/630415%20Kon-Hki.png?dl=0

Tavarajunilla pääsiäinen ei ole mielenkiintoisinta aikaa peruttujen junien takia. Paremman yleiskuvan antaa summittain valittu muu päivä. Laitan esimerkiksi  tasan kuukauden pääsiäisen paluun jälkeisen päivän ja yön.
Nopein juna TK1055 oli Tr1-vetoinen Helsingistä lähtiessä ja 80-akselinen 626 tonnia painava juna kulki lähes viivallaan myös Hr12 veturille suunnitellulla taululla.

Savon suunnan tärkein kiitotavara, TK1075, kulki tänä yönä Hr12:lla ja 512 tonnin juna ei tuottanut sille mitään ongelmia. Huomaa kuinka paljon lyhyempi TK1077 oli Helsingistä lähdettäessä. Kuvattu sivu voi aiheuttaa tulkintavaikeutta mihin junapituudet kuuluvat, mutta muista sivuista, joita olen käynyt läpi, selviää akselilukujen osuudet: Hki-Riihimäki/Riihimäki-Lahti ja sitten Kouvolan kohdalla Lahti-Kouvola/Kouvola-Imatra. TK1081 Pieksämäki-Joensuu oli tavan mukaan lyhyt, 24 aks, ja sen vetäjänä oli usein Hv1-3-sarjan veturi. Myös Tk 1075 oli lyhyt, 26 aks Pieksämäeltä Kuopioon.

https://www.dropbox.com/s/66tiifdf0kj1dvl/630515%20tavarajunat-s1.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/ihxxi00ys7y00ls/630515%20tavarajunat-s2.png?dl=0

Matkustajajunien kulkuaikojen vertailu vaatii tietysti aikataulun. Nyt huomasin, ettei minulla ole koneella sen enempää kesän 1962 kuin talven 62-63 aikatauluja. Laitan mukaan ensihätään kesän 61 (Ri-Kv 2 sivua, Kv-Ri 2 sivua, Kv-Pm ja Pm-Kv), jotka antavat kuitenkin melko oikean kuvan aikataulunmukaisista kulkuajoista. Lataan oikeat aikataulut joskus myöhemmin.

https://www.dropbox.com/s/ovoggasqluy0fsv/61-2-30a%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/zzne9rpsv24lwdw/61-2-30b%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/n7nagdf4uvsp2ln/61-2-30c%20Kv-Ri.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/lbmgypdalm62z9i/61-2-30d%20Kv-Ri.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/fask9f4pi5k2x5f/61-2-36a%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/mlt5o74q4p7q44z/61-2-36b%20Pm-Kv.png?dl=0

Eljas: noi skannaukset olet kyllä nyt tehnyt turhan pienellä dpi:llä. Tsekkaatko jonkun HP:n asetuksesi, tack. Muuten toki mielenkiintoista matskua.

Ne on skannattu niin isoiksi, etteivät täysikokoisena mahdu kenenkään kuvaruudulle. Jos katsot niitä vain Dropboxista lataamatta omalle koneelle, niin silloin näet ne enintään oman kuvaruutusi kokoisena ja se voi olla liian pieni koko. Esimerkiksi mun 23-tuumaisella näytöllä ne avautuvat 12,5% (taulukot) ja 16,7% (aikataulut) koossa todellisesta.

Okei, tätä en hiffannutkaan. Mahtoiko se muuten olla niin, että meikäläinen oli se, joka neuvoi sua alun perin, kuinka Dropbox toimii... ::)

Juhlapyhien liikenteen ongelmat selittynevät sillä tavoin, että työlauantaiden aikaan juhlapyhien liikenne oli paljon suurisuuntaisempaa, kuin normaali viikonloppuruuhka. Koska vuodessa oli vain pari suurta ja nelisen kappaletta pienempiä juhlapyhiä niin ei ollut riittävää rutiinia juhlapyhien vaatiman liikennemäärän hallitsemiseksi.

Kuinka moni muisti ulkoa, että ensimmäinen pysähdyspaikka Kouvolasta lähdön jälkeen oli yhdessä vaiheessa nimeltään Lampi eikä esimerkiksi Tanttari?
[/quote]
En ainakaan minä muistanut; hyvä kun edes "Lampi" -nimistä seisaketta. Lampi (196+900) avattiin 1.6.1950 saman nimisenä seisakkeena entisen Lammen valvontapaikan kohdalle. Aluksi seisakkeella pysähtyivät kesäaikana junat 73, 77, 79, 1002 ja 78 (KL 29/50). Tariffikilometrit Kouvolaan 5 ja Harjuun 4. (Mieho 1, Tanttari 2).

Sijaitsi tällä alueella, jos km-tolppa on 197? http://vaunut.org/kuva/86557?u=832&kv=1969&paik=Valkeala

 

Nyt kun näitä ehti ajan kanssa katsoa niin heräsi kysymys, ovatko tuossa kaikki Kouvolan suunnan kaukojunat? Ihmetystä herättää, ettei P75:lla näyttäisi olevan lisäjunaa. Vaikka siinä olikin 64 akselia niin ovatko siihen määrään sopineet ruuhkaliikenteessä paitsi normaalit Kouvolan ja Kuopion vaunut niin myös lisävaunut Iisalmeen, P705:n runko Kouvolaan asti sekä periaatteessa MK3:n matkustajatkin, koska se ei talvikaudella ollut kulussa. Kolmisen tuntia myöhemmin lähteneessä P1:ssä on siinäkin ollut 60 akselia mutta silti sillä oli lisäjuna P1B, vaikka Neuvostoliiton vaunut ja osa suomalaisistakin meni tuohon aikaan vielä P9:ssä. Eli P1:n matkustajat olisi periaatteessa jaettu kolmeen junaan Helsingin ja Kouvolan välillä mutta P75:ssa olisi Helsingin ja Kouvolan välillä ollut neljän junan matkustajat yhdessä rungossa?

Petri: Kyllä siinä ovat kaikki idän suunnan junat. Normaalien juhlapyhien lisäjunien lisäksi kulussa oli LP73A. Huomaa, että LP1B oli kulussa vain välillä Riihimäki-Kouvola ja sen kulkuun asettamisen perusteena oli myöhässä kulkenut P62 (koodi O1 62). Näin yht'äkkiä en muista 60-luvulta, että P75 olisi tuplattu muutoin kuin seuraavasti;
2.5.1960 Helsinki-Lahti (Helsingin lähtö klo 9:40). Veturi KDh1 (MaK). Resiinassa on joskus ollut kansikuva tästä junasta Riihimäellä.
23.12.1960 ja 24.12.1960 Helsinki-Kouvola, kummankin veturina Hv1 655.
23.12.1961 ja 24.12.1961 Helsinki-Kouvola. Vetureina Hv3 781 (23/12) ja Tr1 1093 (24.12)

Tuohon aikaan juhlapyhien linja-autovuorot Mikkeliin ja siitä eteenpäin käsittivät suuren määrän autoja, olisiko jossain vuorossa ollut yli 10 bussin letka.

Niinpä näyttää olevan. En näköjään osannut lukea tuota kyllin hyvin. Olisiko tuollainen saatavissa jostain normiviikonlopustakin, jotta voisi vertailla? Tietysti juhlapyhinä on voinut olla niinkin, ettei kaikkiin juniin riittänyt vaunuja kysyntää vastaavaa määrää.


Viitaniemi kirjoittaa Kuopion Liikenteen historiassa 24 auton yhteislähdöstä jouluna 1965. Harrastajan havaintoja löytyy 27-30 auton vuoroistakin Savonlinjan ja Kuopion Liikenteen osalta mutta ainakin mainittua 24 autoa voitanee pitää varmistettuna tietona. Tosin monet Kuopion Liikenteen busseista eivät tainneet olla aivan maksimikokoisia sen ajan mittapuulla.

Normiviikonlopun liikennettä idän suunnalla huhtikuussa 1963:
Lauantai:
https://www.dropbox.com/s/3muw2r2uhdbeunm/630406a%20La%20it%C3%A4.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/z7gmum7oxxlysii/630406b%20La%20It%C3%A4.png?dl=0
Sunnuntai:
https://www.dropbox.com/s/9xrs4fkwk3pt9bo/630407a%20Su%20It%C3%A4.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/vzx8n8ewlg3xi9s/630407b%20Su%20It%C3%A4.png?dl=0

Näissä on ehkä mielenkiintoisinta, että kun P 11 vetänyt Hr1 hajosi Riihimäen ja Lahden välillä. se korvattiin Vv15-sarjan veturilla. Vv15 menetti Lahden ja Kouvolan välillä 9 minuuttia lisää nopean P 11 edessä. Sitten Hr1 veti hyvin Lappeenrantaan ja sai 4 minuuttia kiinni. Turhaan, sillä junakohtaus viivytti siellä matkaa 11 minuuttia yli aikataulunmukaisen pysähdyksen.

Kiitos. Näyttäisi Helsingin puolessa liikenne sujuneen tuohon aikaan melko hyvin mutta Savon radalla on Mikkelin pohjoispuolella ollut vaikeaa. Onko muuten viimeinen sivu oikeasti vuodelta 1963, vaikka siinä lukee 1962?

Vv15-veturin ajo Lahdesta Kouvolaan vastaisi melko tarkkaan perusnopeutta 70 km/h, joten kohtuullisen hyvältä vaikuttava ajo sekin, kun veturin suurin sallittu oli 75 km/h. Onhan Lahdesta Kouvolaan mentäessä suuri osa matkasta alamäkeä mutta on siinä nousujakin.

Kappas vain en ollut huomannutkaan. Nämä ovat kuukausittain nipussa ja olivat perättäiset lehdet (parittomat ja parilliset junat ovat samalla lehdellä, mutta eivät mahdu samalle skannatulle sivulle). Kun katsoo junaa P 71, niin niin sen kulku lauantaina on 25 min myöhässä Kuopiosta (lauantain lehdellä) ja 22 min myöhässä Iisalmelle (sunnuntain lehdellä). Ja siellä on vielä alahuomautus Kuo 25'. Tällä perusteella veikkaan paperin kirjoittajalle sattuneen pienen lapsuksen vuosiluvun kanssa.

Vastaavat myöhästymisilmoitukset tehtiin myös tärkeimmistä tavarajunista, jotka Savon radalla olivat tuolloin (aikataulukausi 129, alk. 23.5.62): 1071/1072, 1075/1076, 1073 ja 2071.

Yksi tavarajunalehti löytyy skannattuna:
https://www.dropbox.com/s/66tiifdf0kj1dvl/630515%20tavarajunat-s1.png?dl=0

https://www.dropbox.com/s/ihxxi00ys7y00ls/630515%20tavarajunat-s2.png?dl=0 

Tarkkasilmäinen huomaa, että vaakaviivat on esipainettu (juna ei kulje siitä ohitse). Ajallaan kulkeva on merkitty pienellä v-kirjaimella. Yhdenkin minuutin myöhästyminen on huomioitu, vaikka aina voi epäillä onko sitä varmasti merkitty aina. Lähtisin kuitenkin siitä, että että ei kukaan tee tahallaan väärää tai puutteellista merkintää.

Silloin kun aloin käydä näitä läpi, oli Vilhonkadun kellarissa vuodet 1954-n.1970. Sain ottaa niitä lainaksi kassillisen kerrallaan ja kävin parin viikon välein vaihtamassa lastin, kun olin kopsannut haluamani. Ehdin kopioida pari vuotta 60-luvun alusta ja jonkun hajakuukauden muualta. Kerran tullessani vaihtamaan lastia, oli kaikki viety paperinkeräykseen. Kun olisin sen tiennyt, niin olisin tarjoutunut viemään ne itse sinne ihan ilmaiseksi (kiertotietä välivaraston kautta, hih). Ne mitä olin palauttamassa sain pitää (kevät 1963), mutta loput ovat olleet mennyttä kamaa jo kolmisenkymmentä vuotta.

Ehkä ei niinkään tärkeimmistä vaan sellaisista tavarajunista, jotka kulkivat useamman risteysaseman välin. Muut noista hyväksyisin vielä tärkeimpiin kuuluvien joukkoon mutta TK1076 tuskin oli sellainen, koska se kulki kiitotavarajunaksi hitaanpuoleisella aikataululla eikä sitä dieselöity kärkipäässä. Esimerkiksi suorat junat Varkaudesta Kouvolaan tai Pieksämäeltä Kotkaan katsoisin tärkeämmiksi. Huomattava on myös, että Savon radalla junat kulkivat pääsääntöisesti kuormattuina etelään päin ja pohjoiseen kulki paljon tyhjiä vaunuja, joten tärkeysjärjestyksessä etelään kulkevilla junilla tulisi olla enemmistö.

Muut rautatielaitoksen mielestä Itä-Suomen tärkeimmistä tavarajunista, joiden aikataulussapysymistä seurattiin, olivat 1077 (Hki-Imr), 2213 (Ri-Kw), 2237 (Ri-Lh), 2224 (Lh-Ri), 1081/1082 (Pm-Jns). Nämä, Savon radan tärkeimmät ja kaikki muutkin löytyvät tuosta Eljaksen laittamasta listasta. Aikataulukausi oli sama (1962/63).

60-luvun alussa vientitavaralla ei yleensä ollut tulista kiirusta, koska ensin tavara varastoitiin satamavarastoihin odottamaan laivaa. Mutta suuntaus kävi myöhemmin siihen suuntaan, että rullat lämpiminä suoraan parikoneelta/ (vaunusta) laivaan.

Aikataulultaan kriittisimpiä nuo saattoivat olla mutta tärkeimmillä ymmärtäisin tarkoitettavan niitä, jotka toivat taloon parhaiten rahaa. TK1081/1082 oli Kuopion kiitotavarajunan syöttöjuna välillä Pieksämäki-Joensuu ja sellaisena enintään kiitotavarajunan puolikas. TK1077 oli kuulemma Helsingistä lähdettäessä yleensä erittäin lyhyt, joskin se otti lisää vaunuja Riihimäeltä. Suhtaudun epäillen siihen, että tuollainen ehkä 200-300 t painava vain arkisin kulussa oleva kiitotavarajuna, jossa saatettiin tarvita vielä junamiehiäkin kiitotavaran purkamisen tai lämminvaunujen valvonnan vuoksi tuottaisi paremmin, kuin vientitavaraa kuljettava päivittäin kulussa ollut 1300 tonnin tavarajuna.

Yllä on lueteltu VR:n "raadin" mielestä Itä-Suomen tärkeimmät tavarajunat v.1962/-63. Muillakin kriteereillä voi listaa tarkastella.

Tietysti nuo ovat viralliset tärkeimmät tavarajunat, koska näin on merkitty aikatauluseurannan otsikkoon mutta oletan aika monen lukijan ajattelevan tärkeimmistä tavarajunista puhuttaessa jotain sellaista, kuin kelajunat ovat olleet 70-luvulta tähän päivään tai Raahen koksijunat olivat 60-luvulta 80-luvulle. Noiden aikatauluseurantaan otettujen tavarajunien valintakriteerinä ei sen sijaan vaikuta olleen junapaino tai vaatimus, että junavuoro olisi päivittäinen eikä varsinaisesti edes junan nopeus, koska listalta näyttäisi puuttuvan esim. T1005 Pasilasta Kouvolaan, joka ajoi sen ajan mittapuun mukaan korkealla 56 km/h perusnopeudella. Junan tärkeys tässä tapauksessa tarkoittanee siis aikatauluseurannan kannalta tärkeää eli noiden junien myöhästyminen vaikutti muiden junien tai jakeluliikennettä hoitaneiden kuorma-autojen aikatauluihin tavallista enemmän.

Pikajunalla Kuopiosta Joensuuhun.
1980-luvulla oli muutaman aikataulukauden ajan mahdollista matkata Savon radalta Joensuuhun paitsi reittiä Pieksämäki-Varkaus-Joensuu niin myös Kuopio-Juankoski-Joensuu. Junapareja oli vain yksi, Turun yöpikajuna, joka oli kulussa kuutena yönä. Kävin kuvaamassa junaa Outokummussa  muutaman kerran ja lisäksi siitä on pari havaintoa muuallakin. Veturina oli aina Dr13. Aikataulu kesältä 1984 on liitteessä.
https://www.dropbox.com/s/4qp62pzfp68odv4/aikataulu%201984-2-37.png?dl=0

Samaisesta aikataulusta havaitaan, että asiointi Pieksämäen suunnan väliasemilta Kuopioon oli käytännössä mahdotonta. Käyntiaikaa jäi vain tunti. Pieksämäen suuntaan oli sentään mahdollista asioida viettämällä koko päivä kaupungissa.

Edellisellä aikataulukaudella 128 (v.1961-62) Hr12-vetoinen tavarajuna Pm-Kw-Kta 7930/7317 kuului vielä tähän tarkeimpien tavarajunien listaan, mutta seuraavasta aikataulukaudesta 129 alkaen se oli karsittu pois.

T7930 ei ollut aikataulukaudella 1962-1963 enää Hr12-vetoiseksi junaksi merkitty vaan sen tilalla oli Hr12-vedolla Pieksämäeltä Kouvolaan T1072. T7137 oli sen sijaan Kouvolasta Kotkaan edelleen Hr12-vetoiseksi merkitty. Kysymys kuuluukin, että oliko T1072 aikataulukaudella 1962-1963 oikeasti suora juna Pieksämäeltä Helsinkiin, kuten aikataulun mukaan piti vai ajoiko Pieksämäeltä Kouvolaan T1072:n aikataululla suora Kotkan juna? T1072:n tuloaika oli Kouvolaan klo. 13.13 ja T7137:n lähtöaika oli Kouvolasta klo. 13.32, joten 19 min tuntuu melko lyhyeltä ajalta, jos veturi vaihdettiin junasta toiseen. Ehkä 19 min vielä riittää veturin siirtämiseen junasta toiseen ja jarrujen koetteluun mutta ei siinä mitään pelivaraa ole sen suhteen, että T1072 sattuisi olemaan aikataulusta myöhässä.

Viimeinen Tv1-kierto Kouvolan ja Pieksämäen välillä käsitti seuraavat junat 1961:
T7941 Kv Puolakka 13:23-Mäntyharju ja edelleen J 7941 Mikkeli n. 23:30
T7934 Mikkeli 3:55-Mäntyharju
H789 Mäntyharju 6:10-Mikkeli 7:26
T7942 Mikkeli 15:00-Mäntyharju ja edelleen J7942 Kouvola n.2:20
Tämä kierto vaati kaksi veturia.

Mäntyharju-Mikkeli oli yksi viimeisistä säännöllisesti Tv1:llä vedetyistä henkilöjunista Suomessa.
Aikataulu näkyy tässä:
https://www.dropbox.com/s/jz9b62i6n5ch9kl/61-2-36a%20Kv-Pm.png?dl=0

2 sivua Kouvolan veturikiertoja kesäaikataulukauden alussa 1961:
https://www.dropbox.com/s/9z9pmpevld3um4u/Kv%20veturikierrot%201961.pdf?dl=0

Em henkilöjunan kanssa vuonna 1961-1962 kulki Tv1-vedolla myös juna H720 Vainikkala-Raippo, joka toi Moskovan vaunut junaan P2. Turussa Tv1 käytettiin ajoittain kierrossa T3206 Turku-Paimio--H345 Paimio-Turku--H N5 Turku-Naantali--H N6 Naantali-Turku. Tämä oli sellainen heittopussikierto, jossa käytettiin kaikkea mahdollista vetokalustoa, mitä Turusta löytyi, yleensä Hv1-2, Tv1, Tk3, Vv12 ja Sv11. Muualla maassa henkilöjunissa käytettiin ensisijaisesti Tr1 tai Tk3, mikäli tavarajunaveturia tarvittiin tilapäisesti. Turussakin oli Tk3-vetureita, mutta ne olivat enimmäkseen varalla. Vika ei ollut oikeastaan vetureissa, vaan siinä, että ne olivat Turun varikon ainoat halkolämmitteiset veturit ja siksi niitä pidettiin vaivalloisina.

Teoreettiset Tv1-2 kulkuajat tavarajunissa Kouvolasta Mikkeliin ja Mikkelistä Kuopioon on 2.9.2014 postitetun kommentin liitteenä.

Aika lähekkäin noiden 7930 ja 1072 aikataulut tosiaan menivät. V. 1961-62 1072 lähti Pm 8:45 (Tr1) ja tulo Kv 14:42. 7930:n (Hr12) vastaavat ajat olivat 10:15 ja 14:55, jossa pysähdys 15 min asemalla, ehkä miesten vaihto, ja matka Kotkaan jatkui 15:10 numerolla 7317. Seuraavalla aikataulukaudella Kouvolan ajossa täytyi olla useampia Hr12-vetureita, joista joku riitti nykäistä ehkä Kotkan reissulle. 

Tr1 vetureiden aikataulukoeajot Kouvolan ja Mikkelin välillä suoritettiin helmikuussa 1950. Jälkimmäisellä kerralla lastina oli yli 1000 tonnia kumpaankin suuntaan ja hyvin sujui.
https://www.dropbox.com/s/kb355c64vafhv9g/Tr1%20koeajot%20IMG_4875.JPG?dl=0

Pieksämäen, Kouvolan ja Joensuun varikoiden vetureiden ajokilometrit kesäkuussa 1946. Silloin Kouvolassa oli vain kolme Tr1-veturia eikä niiden kilometrit vielä olleet huipputasolla, mutta olivat kyllä jonkin verran päälle Tv1-sarjan vetureiden. Huomio kiinnittyy myös Tk2-sarjan vetureiden suureen määrään Kouvolassa, joskin tarkempi sijoitus lienee ollut valtaosin alavarikoilla. Yleisesti ottaen suurimmat kilometrit ajettiin Joensuun Hv2 ja Hv4-vetureilla. Kolme Pieksämäen Hv3- ja yksi Pieksämäen Hv4 ylsi myös yli 10 000 kilometriin. Taulukko on kaksisivuinen.
https://www.dropbox.com/s/txbbrfovn7q1h0o/1946-06%20Kv%2BPm%20veturi-km%20IMG_3539.jpg?dl=0 
https://www.dropbox.com/s/eh7v3w47d2np5gg/1946-06%20Kv%2BPm%20veturi-km%20IMG_3540.jpg?dl=0

Savon rata jäi minulle melko harvakulkuiseksi 60-luvulla. Viimeinen Dm4-junamatkani on kuitenkin Pieksämäeltä Kouvolaan keväältä 1969. - Olen tästä joskus tainnut mainitakin.

Olimme olleet RUK:n jälkeen Kuopiossa Asekoulussa (siinä Puistokadun pitkässä kasarmissa, joka on nykyisin kai yliopiston hallussa) kolmen viikon kurssilla, jossa meistä tehtiin taisteluvälineupseereita pataljooniin ja patteristoihin. Oli ilmeisesti kurssin päätöspäivä 20.4.1969 (la) seremonioineen. Sen jälkeen porukka hajaantui ympäri maata. Meitä oli kaksi, Seppälän Ilpo ja minä, jotka halusimme Kouvolaan vielä saman illan aikana. P76:een ei ehditty. Siispä Lättähatulla H968 Kuopiosta (17:15) Pieksämäkeen (19:12), josta lähti M780 (20:38) Kouvolaan, jonne tuloaika oli 00:24. Tiesimme, että julkisilla ei pääsisi enää etelän suuntaan, joten eikun Kymenlaaksontien varteen ja peukalot pystyyn. Heti tärppäsi - Kuusankoskelta oli tulossa tyhjä säilörekka hakemaan Haminan satamasta uutta polttoöljylastia Kymin tehtaille. Ilpo jäi kyydistä Tavastilassa, josta oli kotiinsa Metsäkylään yli 10 km. En nähnyt häntä sen jälkeen enää, eli joutuiko kävelemään koko välin, vai saiko jatkokyydin. Minä pääsin "melkein kotiportaalle".

M780 olikin viimeistä kevättä liikenteessä koko välin Pieksämästä Kouvolaan. Kesästä alkaen sen pääteasema oli Mikkeli.        

Kouvolasta olivat lähteneet (1962) aamulla Hr12-vetoisena T1071 Pieksämäelle ja T7901 Varkauteen sekä aamupäivällä vielä T2071 Pieksämäelle, joten 3 kpl Kouvolan kierrossa olleista Hr12-vetureista on pois laskuista. Klo. 12:28 tuli Helsingistä P75 mutta siitä tarvittiin veturi klo. 13:23 Pieksämäelle lähtevään T7909:een. Seuraava Hr12 tuli vasta klo. 15:15 Helsingistä P1:ssä. Klo 13:32 alkavalle Kotkan reissulle ei oikein löydy muuta, kuin aamuyöllä klo. 2:31 Pieksämäelle T1073:ssa lähtenyt ja T1072:ssa klo. 13:13 takaisin Kouvolaan palannut veturi. Tietysti jos Kouvolassa oli ylimääräisiä Hr12-vetureita varalla niin sitten niitä Kotkan käynnille riittäisi mutta pitäisin epätodennäköisenä, että sellaisia oli jo noin varhain annettavaksi jopa kauas vetureiden kotivarikolta Tampereelta.

Alun perin Tr1-vetureiden suurin sallittu junapaino oli 12,5 promillen noususuhteen radoilla kesällä 880 t ja talvella 800 t. Luultavasti Savon radan ruuhkat pakottivat pohtimaan junapainojen nostoa ja siellä sallittiin Tr1:lle raskaan kiskotuksen vaihdon jälkeen 1000 t kesällä ja 925 t tavella, jotka vakiintuivat junapainoiksi muuallakin. Höyryn loppuaikoina Savon radan tavarajunien aikatauluihin on merkitty Tr1:lle junapainoksi yleensä 940 t.

MP79-MP70, muuttui kiitojunaksi vasta 1955 kesäaikataulussa.
Kuopion kiitojuna aloitti kulkunsa moottoripikajunana, johon oli pakollinen paikanvaraus. Ohessa on vuodelta 1954 junan MP79 aikataulut Riihimäki-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki ja Pieksämäki-Kuopio. Juna oli kulussa muina päivinä, paitsi lauantaisin. Takkasilmäinen lukija havaitsee, että juna on merkitty jokapäiväiseksi Pieksämäeltä Kuopioon. Mikä on selitys? MK Helsingistä Jyväskylän kautta Savonlinnaan oli kulussa myös lauantaisin Savonlinnaan saakka, joten se se ei voi olla. Todennäköisimmin aikataulussa on virhe. Se ei ollut katastrofi, koska junaan oli pakollinen paikkalippu, joten sen varaamisen yhteydessä totuus olisi paljastunut. Vaunujen kulkureiteistä nähdään selvästi, että Kouvolassa oli mennen-tullen moottorivaunun vaihto (3. lk vaunu Kv-Kuo ja Kuo-Kv).
Vaunut, joihin oli pakollinen paikanvaraus:
https://www.dropbox.com/s/2d6k3v22bj3j7d1/54-2-vaunut.png?dl=0

Junan MP79 kulkuajoistya huomataan, että nopea Hr1-vetoinen pikajuna P11 oli minuutin nopeampi sekä Ri-Lh että Lh-Kv. Toisaalta MK3 oli vielä sitäkin nopeampi minuutin verran Ri-Lh välillä. Kulkuajat eivät nykyisen mittapuun mukaan olleet huimaavat, vain 48-50 minuuttia. On muistettava, että rataosa oli osittain yksiraiteinen ja vilkkaasti liikennöity. Kouvolan ja Kuopion välillä vertailu nykyisiin nopeuksiin ei ole sikälikään reilu, että koko rata oli paljon mutkaisempi ja mäkisempi kuin nykyään.

Vuodelta 1954 minulla on luonnollisista syistä johtuen vain heikosti kulkuaikatietoja. Jotain kuitenkin. Esimerkiksi 18.10.1954 juna MP79 lähti Riihimäeltä klo 16.12 (9 min myöhässä), Lahdessa pysähdys 16:57-16:59 ja tulo Kouvolaan klo 17:46 (ajallaan).  25.10.1954 juna lähti Pieksämäeltä klo 20:45 (10 min myöhässä), mutta tulo Kuopioon oli ajallaan. Matka aika 1h 10min sisältäen Suonenjoen pysähdyksen. Yksi ajo minulla on Mikkelistä Pieksämäelle: 1.11.1954 lähtö Mikkelistä 19:41 ja tulo Pieksämäelle 20:32, vaikka Haukivuorellakin oli pysähdys. Kannattaakin huomata, että junalla oli Kouvolan ja Pieksämäen välillä pysähdykset Voikoskella, Mäntyharjulla, Mikkelissä ja Haukivuorella. Voikosken pysähdyksessä hyödynnettiin pakollinen junakohtaus P76 kanssa tarjoamalla matkustajille tämäkin lisäpalvelus.

https://www.dropbox.com/s/mpqelef7b6uwcox/54-2-30a%20Ri-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/i31fh300wzeesjm/54-2-36%20Kv-Pm.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/mxidwu85h4zya3t/54-2-37%20Pm-Lna.png?dl=0

MP70 osalta esitän vuoden 1954 aikataulut päinvastaisessa järjestyksessä (Kuo-Pm on jo yllä). Juna oli kulussa arkisin. Myöskin tämän junan osalta todelliset havainnot kulkuajoista ovat vähissä. 2.10.1954 juna lähti Riihimäeltä 12:34 ja saapui Helsinkiin ajallaan 13:22. Ajoaika 48 min. 16.11.1954 lähtö Lahdesta 11:48 (8 min myöh), Riihimäellä pysähdys 12:30-12:31 ja tulo Helsinkiin ajallaan 13:22.

https://www.dropbox.com/s/27q2u1dv9wsarz4/54-2-36%20Pm-Kv.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/g2keloziajrxfy1/54-2-30c%20Kv-Ri.png?dl=0

Ei nyt liity oikein tähän MP79-MP70 juttuun, mutta kun kerran on vuoden 1954 aikataulu Kouvola-Pieksämäki esillä, niin laitetaan tähän yksi merkittävä "hyvin ajettu"-suoritus. 7.10.1954 H77 lähti Kouvolasta 3:50, eli tunnin myöhässä. Mikkelissä juna seisoi 6:18-6:25. Tulo Pieksämäelle klo 8:00, eli ajallaan. Matka-aika oli tunnin lyhyempi kuin aikataulussa.

Tapio Muurisen muistelu junasta H780 sai minut pohtimaan, että olenkohan minä koskaan matkustanut sillä? Ilmeisesti en ole ja juuri sen junan havainnointikin on ollut varsin satunnaista. Etsiessäni vastausta löysin seuraavan jutun.

1960-luvun jälkipuoliskolla minulla oli tapana ajella junilla juhlapyhien tienoilla seuraamassa onko lisäjunissa höyryvetureita. Pääsiäsenä 1969 tein kolme matkaa, joista ensimmäinen on matkakertomus 133.

Linkitetty 11-sivuinen pdf kertoo havainnot keskiviikosta 2.4.69 pitkäperjantaihin 4.4.69. Juna- ja veturihavaintoja on 8,5 sivua, huomautuksia 1,5 sivua ja matkalla kerättyjä kattilamerkintöjä 1 sivu. Yhtään höyryveturivetoista lisäpikajunaa ei sattunut eteen. Ainoa höyrypikajuna oli P74 (Kuopio-Pieksämäki, Hr1 1014). Pieksämäellä näin H780 lähdön (Dm4 1608), mikä sai minut kaivamaan tämän matkakertomuksen esiin. Vaihtotöissä ja tavaraliikenteessä höyryjä kyllä vielä oli, tiedot löytyvät listalta.

Monilla asemilla oli koko joukko hylättyjä ja liikenteestä poistettuja höyryvetureita, tiedot listalta ja huomautuksissa on vetureiden sijainti ratapihoilla tai varikoilla. Savon radan liikenteestä havaitaan myös, että postijunapari H771-H772 kulki Hr13-sarjan voimin. Se palasi höyryvedolle vielä talvikausiksi 69-70 ja 70-71. Toinen Rulla-Pekoista, 1021, oli kylmänä Mikkelin tallissa.

Matka tapahtui seuraavilla junilla:
2.4.69 Helsinki-Kouvola P3 (Hr13 2301)
2.4.69 Kouvola-Mikkeli H779 (Dm4 1608)
2.4.69 Mikkeli-Pieksämäki H771 (Hr13 2340)
3.4.69 Pieksämäki-Iisalmi LP71A (Hr13 2339)
3.4.69 Iisalmi-Pieksämäki H964 (Dm7 4079+4111+4087)
3.4.69 Pieksämäki-Jyväskylä P358 (Hr12 2224)
3.4.69 Jyväskylä-Haapamäki H906 (Dm7 4114+4093)
3.4.69 Haapamäki-Seinäjoki H53 (Dm7 4060+4070)
4.4.69 Seinäjoki-Tampere LP64A (Hr12 2240)
4.4.69 Tampere-Helsinki LP64A (Hr12 2206)

Koska seurasin yöliikenteen sekä Pieksämäellä että Seinäjoella, niin matkalla saattoi syntyä univelkaa.

Kattilamerkinnöissä sarakejako on veturin numero-konepaja-TK-SK.
Vaunustoja (ei välttämättä oikeassa järjestyksessä):
H53: Dm7+EFiab+Dm7
LP64A: Hr12+Em, Cm, Ci, EFi, 11 Ei (60 aks)
LP71A: Hr13+2 CEm, 2 EFi, CEi, 6 Ei, 2 Em (52 aks)
P358: Hr12+2 Ei, 1 CEit, 1 EFit, 1 Eik, 1 Eit (24 aks)
H771: Hr13+CEi, Eit, EFi, Po, Ggp (18 aks)
H779: Dm4+Ei, F (6 aks)

https://www.dropbox.com/s/kmrpexe7s22e40r/EP%C3%B6%20133%20690402-04.pdf?dl=0

Linkki pitää ladada (download) omalle koneelle, jos dokumentti kiinnostaa.

Huomio kiinnittyy heti siihen, että yöjunien lisäjunat olivat hyvin päivävaunuvoittoisia. Oliko tämä yleisempikin ilmiö noihin aikoihin vai tällä kertaa vain sattui noin? Entä olivatko vakituisten yöjunien mahdolliset lisävaunutkin yleensä päivävaunuja?

Mutu-kommenttina muistelisin, että makuuvaunupaikkojen kysyntä ylitti suuresti tarjonnan 1960-luvun jälkipuoliskolla ja vaunuja ei yksinkertaisesti riittänyt montaakaan ylimääräisiin juniin. Listalla 1.1.1968 makuuvaunuja oli 16 Cm, 35 CEm ja 24 Em.

Äkkiseltään poimittuja vaunulukuja Savon rataan liittyvistä yöjunista, joilla itse matkustin ja samalla tein nopeustaulukon:
(huomaa, että vaunut on siinä järjestyksessä kuin luin ne, joko etupäästä tai takapäästä, vaihteleva käytäntö)
24.4.68 P71 Hr12+3 Em+2Cm+1 Fo+1CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po (Hki-Kv)
25.4.68 P71 Hr13+samat vaunut Kv-Pm
25.4.68 P71 Hr13+samat vaunut+1 Ggv (Pm-Kuo)
25.4.68 P71 Hr13+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+2 Em (Kuo-Ilm)
25.4.68 P71 Sv12+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+1 Em+1 Ggi (Ilm-Kaj)
25.4.68 P71 Sv12+1 Fo+2 Eit+1 Eik+1 CEi+1 Cm+1 Em (Kaj-Kon)
25.4.68 P72 Sv12+1 Cm+2 Em+1 Fo+1 CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po (Kon-Ilm)
28.6.68 P73 Hr13+1 EFi+5 Ei+1Cm+1 Em+1 CEm+1 Fo+1 CEi+1 Eit (Hki-Kv)
29.6.68 P73 Hr1+2 Ei+1 Eit+1CEi+2 Fo+1 Em+1 Cm+1 CEm+1 Ggv (Pm-Kuo)
18.3.70 P73 Tr1+1 Fo+2 Eit+1CEm+1 Em (Pm-Kuo)
15.4.70 P73 Hr13+2 Fo+2 Eit+1 Ei+2 CEm+1 Em+1 Ggv (Hki-Kv)
16.4.70 P73 Hr1+2 Gbk+2 Fo+2 Eit+2 CEm+1 Em (Kv-Pm). Tämä on se kevättalvi kun P73 ja P74 palasivat Hr1 vedolle Kv-Pm-Kv.
12.4.68 LP74 Hr13+3 Ei+1 CEi+1 Fo+1 Cm+2 Em (Kv-Hki)
29.6.68 P74 Hr1+1 Ei+1 Eit+1 CEi+1 Fo+1 Cm+1 Em+1 Pot (Kuo-Pm)
27.8.68 P74 Hr1+1 CEm+1 Em+1 Fo+1 CEi+1 Eit+1 Pot (Kuo-Pm)
21.12.68 P74 Sv12+Hr1+2 Em+2 Cm+1 CEm+ 1 Fo+2 CEi+1 EFi+1 Ei+1 Eit+1 Pot (Kuo-Pm)
xx.3.71 P81 Hr12+1 Po+1 Pot+1 CEmt+1 CEm+1 Em+1 Ei+3 Eit+1 Cik+2 Fo (Hki-Ri ja Lh-Kv)
xx.3.71 P81 Hr12+1 Po+1 Pot+1 CEmt+1 CEm+1 Em+1 Ei+3 Eit+1 Cik+2 Fo+1 Ggil+1 Ggv (Ri-Lh)
21.12.67 P82 Hr12+1 Gbk+1 Po+3 Eit+1 Ei+1 Cik+2 CEm+2 Em (Ri-Hki)
28.6.68 P95 Sr12+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 CEm+2 Fo+2 Po+1 Gbk (Hpk-Jy)
28.6.68 H95 Sr12+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Fo+1Gbk (Jy-Pm)
29.8.68 P95 Hr1+2 Po+2 Fo+1 CEm+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Gbk (Hpk-Jy)
29.8.68 H95 Hr1+1 CEi+1 Eit+1 EFi+1 Po+1 Gbk (Jy-Pm)
25.6.67 H96 Hr1+1 Po+2 Ei+1 EFi+1 CEi+1 Eit (Pm-Jy)
6.6.68 P96 Hr1+2 Po+1 CEi+1 EFi+1 Eit+1 CEm+1 Fo (Jy-Hpk)
29.8.68 H96 Hr1+1 CEi+ 1 Eit+1 EFi+1 Po (Pm-Jy)
29.8.68 P96 Hr1+1 CEi+ 1 Eit+1 EFi+2 Po+1 Fo+1 CEm (Jy-Hpk)

Harmillisesti useimmiten olen merkinnyt vain akseliluvun, etenkin ennen 1968 lähes yksinomaan.

Selviääkö muuten, ajettiinko ko. juna Pieksämäeltä Kotkaan päivittäin vai ainoastaan joinain päivinä viikossa, kuten maanantaista perjantaihin tai maanantaista lauantaihin? Molemmat junat oli merkitty aikatauluun päivittäisiksi kyllä mutta sehän ei tarkoita, etteivätkö olisi voineet olla toisinaan erilliset junat Pieksämäeltä Kouvolaan ja Kouvolasta Kotkaan.

Savon radan varrella oli paljon teollisuuslaitoksia, joilla oli leveä- ja/tai kapearaiteisia kiskoteitä käytössään.

Kouvolasta lähdettäessä ensimmäsenä tehtiin havainnot Harjun Saha- ja Tiilitehdas Oy:n tilanteesta. Pitkä konehalli/kuivaamoyhdistelmä oli radan vasemmalla (lännen) puolen vähän ennen Harjun asemaa. Tehtaalle johti sivuraide Harjun ratapihan eteläpäästä. Tiilitehtaan savenottoalueet (4 savimaata) sijaitsivat lähellä joen rantaa alueella, missä Kymijoki ja Harjunjoki yhtyvät. Tehtaan ja savimaiden välillä oli kapearaiteinen rata, jota liikennöitiin moottoriveturin vetämien kuuppavaunujen (kaatovaunujen) kanssa. Tehtaalla oli myös muita kapearaiteisia ratoja eri tehtäviä varten.

Harjun Saha- ja Tiilitehdas Oy perustettiin vuonna 1941 ja sen tuotanto päättyi 1960-luvulla. Ohessa on tehtaan kuvitettu mainos, jossa näkyy VR:n vaunuja tehtaan sivuraiteella. Kuva on otettu pohjoisesta eli Savonrata on kuvassa vasemmalla.