Resiina-keskustelu

Merkittävä avaus asiassa, joka on jäänyt vähäiselle huomiolle.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ehdotus+vrn+taseesta+voisi+irrrottaa+puoli+miljardia+liikenneverkoston+rakentamiseen/a2267271

Mutta kun VR:n pitää varautua mittaviin kalustoinvestointeihin tulevaisuudessa ja valmistautua tulevaan raideliikenteen kilpailuun. Näistä syistä johtuen on tärkeää, että VR:llä on vahva tase.

Niin, tai sitten höpöhöpö.

(EDIT: lisäys)

Tässä nippu muidenkin medioiden versioita samasta aiheesta:
http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/09/23/valtio-saisi-helpostikin-miljardin-teiden-ja-ratojen-parantamiseen/201413168/304?n=1 TalSan jutun kommentit kannattaa lukea: siellä on sekä järkeviä kommentteja että copy-paste-kommentteja suoraan loppuunkulutetusta VR-pravdasta (miljardi-investoinnit).

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/keskuskauppakamari-vr-n-kassasta-puoli-miljardia-liikennehankkeisiin/4351850

www.hs.fi/kotimaa/a1411437814236

Ja tässä Kauppakamarin kannanotto aiheesta:
http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2014/09/kauppakamarien-liikenneohjelma-2014.pdf

Nyt kyllä ihmettelen, mikäli mitään ei tule tapahtumaan, sillä mitkään oikeat faktat eivät puolla tuollaisen ökyrikkaan lafkan ylipääomitusta, oli sitten kyseessä monopoliyhtiö tai ei.

Maikkarin tutkiva ryhmä teki kuukausi sitten jutun muidenkin valtionyhtiöiden järkyttävistä sijoitussalkuista:
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/valtionyhtioiden-muhkeat-salkut-800-000-000-euroa-sijoituksissa/4278862

Olen pelkkänä korvana, jos jollain on hyvät perusteet sille, miksi yhtiöillä on näin vahvat taseet ja Chaim ”Poju” Zabludowiczmäiset sijoitusattaseat?

Itse näkisin tämän idean hyvinkin toteutuskelpoisena. Sen jälkeen kun VR on tehnyt veturihankinnat, sillä jää taseeseen melko paljon ylimääräistä...

Lisää huttua samasta aiheesta.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/682352/Valtionyhtiot++taseidensa+porttivahdit

Valtionyhtiöt – taseidensa porttivahdit

Lukijoilta | Turun Sanomat 30.9.2014 03:31

Kauppakamarin tekemä kannanotto valtionyhtiöiden ylivahvoista taseista uutisoitiin lukuisissa medioissa 23.9. HS:n Kauppakamarin kannanottoon perustuvassa jutussa kerrottiin, että VR-Yhtymä Oy:n tasetta voitaisiin keventää jopa puolella miljardilla eurolla, eikä tämä heikentäisi merkittävästi VR:n omavaraisuutta.

VR on perustellut lähes kahden miljardin tasettaan ja korkeaa omavaraisuusastettaan tulevilla kalustoinvestoinneilla. Tämä on puolittain totta. Toinen puoli asiassa on se, että VR:n oman vapaan pääoman suuruus oli joulukuussa 2013 päättyneellä tilikaudella reilut 528 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi VR:n tase koostuu muun muassa kalustosta, kiinteistöistä ja maa-alueista.

Merkillepantavaa on se, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo kasvoi 50 prosentilla tilikaudesta 2012 tilikauteen 2013, ollen 31.12.2013 hieman yli 243 miljoonaa euroa. VR:n vuosiraporttien, tilinpäätösten ja taseen valossa VR voi maksaa tulevat kalustohankintansa käteisellä. Samaan aikaan valtio-omistaja ei nettoa yhtiöstä käytännössä mitään.

Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto perustelee tätä sillä, että VNK:n alla olevien yhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Osakeyhtiölaissa sanotaan yksiselitteisesti, että osakeyhtiön on tarkoitus tuottaa voittoa omistajilleen, ei niinkään yhtiön toimivalle johdolle kannustinjärjestelmien muodossa.

Näin on tapahtunut VR:ssä: se on tehnyt voittoa yhtämittaisesti vuosikaudet ja maksanut kannustimia, mutta valtio-omistaja on saanut osinkoa viimeisen kuuden tilikauden aikana vain kahdesti. Samaan aikaan yhtiön johtoa palkitaan miljoonilla euroilla, vaikkei omistaja saa käytännössä mitään omistamastaan yhtiöstä.

Huomionarvoista on se, että VR on saanut valtaosan likvideistä kassavaroistaan, kiinteistöistään ja muusta pääomastaan valtiolta apporttina 1.7.1995, kun Valtion Rautateistä tehtiin osakeyhtiö. Tuolloin rautateiden operatiivinen toiminta erotettiin VR-konserniin, radanpidon jäädessä silloisen ratahallintokeskuksen, nykyisen liikenneviraston alle.

VR:n kaksi ylivoimaisesti suurinta asiakasta ovat Helsingin seudun liikenne ja Suomen valtio liikenne- ja viestintäministeriön ominaisuudessa vähäliikenteisten rataosien ostoliikennejunien myötä. Näiden instanssien yhteenlasketut ostot vuositasolla junaliikenteessä ovat hieman yli 100 miljoonaa euroa. Osa tästä veronmaksajien rahamäärästä kanavoidaan VR:n toimivan johdon bonusjärjestelmään.

Voidaan kiistämättä sanoa, että VR-Yhtymä Oy:n nimi voisi tällä hetkellä kaikkien numeroiden ja faktojen valossa olla VR Finance Oy, tai vielä paremmin VR-Pankki Oy.

Keventämällä VR:n tasetta valtio saisi korotonta – ja velatonta – pääomaa kertaluonteisesti puoli miljardia euroa.

VR:n tase ja pääomarakenne ovat täysin poikkeuksellisia, mikäli niitä verrataan mihin tahansa muuhun valtionyhtiöön. Miksi näin, siihen tietää vastauksen vain valtio-omistaja – vai tietääkö?
 
Mikko Nyman, päätoimittaja, VRLeaks

Jahas, tämä tekstini päätyi tännekin.

Mitä Turun Sanomien juttusisältööni tulee, olen kopioinut jokaisen numeron VR:n tilinpäätöksistä, taseista ja vuosiraporteista. Jos näissä on virhe, virhe on sitten tapahtunut muualla kuin Logitechin näppäimistössäni.

Mitä VR:ään yhtiönä tulee, kyseessä on oikeasti sijoitusyhtiö, ei ensisijaisesti rautatieoperaattori.

Mikäli joku on toista mieltä aiheesta, numeroista tai faktoista, kertokoot. Totta on myös se, että VR:n henkilökunta on tällä hetkellä Vilhonkadun pelinappula, jota voidaan tarvittaessa napsia pois kuljeksimasta sitä mukaa, kun heille ei enää ole käyttöä. Minkäänlaisesta "turvallisesta työnantajasta" ei ole ollut kyse enää vuosikausiin.

En ole ilkeä rautatieläisiä kohtaan, en VR:ää kohtaan, enkä ketään muutakaan. Sen sijaan nämä kaikki yllä ja alla kertomani asiat ovat totta.

--

oon kyllä skeptinen tästä "taseesta nappulaa" ideaan, muutama kymmenen miljoonaa päätyisi liikenteen hyväksi ja loput valtion pohjattomaan budjettiin, osa taseesta jaettaisiin mm kehitysapuun. Näissä hommissa ei ole korvamerkittyä rahaa, valtiovarainministeriö ei tule vastaan asiassa senttiäkään.
Lippujen hinnat tulisivat nousemaan tälläisten taseen laskujen seurauksena, yhtiön rahoituskulut nousisivat etc.
Henkilöliikenteen kilpailun avaaminen on se juttu mikä tulee tehdä, Vr on vahvana kokemaan ulkomaisen toimijan kilpailun..
Senvrt kannattaa vetää asiassa kotiinpäin.

Onko Mikolla ikinä sattunut silmien eteen tällaista ”tarkastuskertomusta” siinä tarkastellaan vuonna 2011 yli sadan sivun voimin VR:n menneisyyttä (vuodesta 1995 alkaen) ja katsellaan ”kristallipallosta” myös tulevaisuuteen, kumpaistakin suuntaa monin eri taloudellisin ja operatiivisin metodein.

Mielenkiintoista raportissa on seuraava lause: ”Tarkastuksen jälkiseurannassa tarkastusvirasto tulee selvittämään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty, jälkiseuranta tehdään vuonna 2014”.

”Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 11/2011”

”Tuloksellisuustarkastuskertomus 233/2011 VR-konserni: Valtion omistajaohjaus
ja henkilöjunaliikenneostot”.

 http://www.vtv.fi/files/2704/2332011_VR_konserni_netti.PDF
 
Eli kysymys kuuluu onko tällainen jälkiseuranta tehty tai tullaanko se tekemään tänä vuonna?, aika tiimalasissa alkaa käymään vähiin. Jos on tehty, niin mihin seuraamukseen se on johtanut?

Mielenkiintoista raportissa on se että siinä aika voimakkaasti tuomitaan valtion omistajaohjauksella toteuttamat junanvaunutilaukset Transtech:tä, samoin kuin Pohjanmaan radan kunnostamista VR:n varoin, mutta nämähän oltaisiin helposti voitu hoitaa Vr:n maksaman osingon ja/tai Vr:n ”kassan kautta” ja/tai rataveron noston avulla, nyt sitä ollaan jopa laskemassa?. Tässähän on kyse lähinnä marssijärjestyksestä”.
 
Onhan se aivan korni juttu että VR ”pihtaa” rahoja, jotka käyttöön ottamalla saataisiin ratojen ylläpitoon kunnon potku (kyllä yleiskate probleemaankin joku tolkku hakemalla löytyy), Pohjanmaan radalla liikenne alkaisi kulkemaan ”kuin ihmisen mieli”, Riihimäen kolmioraide sujuvoittaisi liikennettä ja monen monia pienempiä hankkeita voitaisiin toteuttaa, joilla VR saisi suoraan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä omassa liiketoiminnassaan, joten liikkeelle laitettu ”löysä raha” palautuisi VR:n kassaan säästyneinä kustannuksina jollain aikajänteellä. Tämä kaikki toteutuisi aivan varmasti monopoliliikenteen aikana, onko sitä jäljellä vielä 7 vuotta?

Sitä en myöskään ymmärrä, että miksi ratavero on sähkövedolla puolet halvempaa kuin dieselvedolla, koska eihän Vr voi itse mitenkään vaikuttaa mitä vetovoimaa se käyttää missäkin. Ja tulevaisuudessa Vr ostaa varmaan dieselvetureita (linjoille) tiukasti vain sen määrän mitä se todellisuudessa tarvitsee, ja voi helposti kuvitella että niiden päästöt ovat aivan eri luokkaa kuin nykyisin käytössä olevien. Ja hybridirobotveturit ratapihoille, joihin helvetisti akkuja kyytiin painon nostamiseksi. Suomessa taitaa olla käytössä olevaa rataverkkoa noin 6000 kilometriä, josta puolet sähköistettyä, eli Dieselkaluston tarve ei vielä lopu ”näillä lumilla”.   

   

Olen saattanut pariin VR:n tilinpäätökseen ja tuloslaskelmaan liittyvää paperia tässä vuosien varrella lukaista, joten uskallan väittää olevani jonkun verran kartalla kuviosta.

Sen suuremmin en hommaa avaa.

Juu VR:n tilinpäätöksiä ja tuloslaskelmia (auki kirjoitettuna) olet Mikko tuonut julki, mutta tätä raporttia, jonka on tehnyt VR:tä, VR:n tilintarkastajista, VR:n hallituksesta, VR:n hallintoneuvosta>>eduskunta, VR;n yhtiökokouksesta, liikenneminesteriöstä, Valtionneuvoston kanslian omistajanohjauksen ao. virkamiehestä/histä ja lukuisten hallitusten omistajaohjaus ministereistä riippumaton taho eli ”Valtiontalouden tarkastusvirasto” on tehnyt, sitä en ole kuitenkaan julkistamistasi papereista löytänyt. Ja kun nyt on oiva tilaisuus hankkia kuranttia ensikäden tietoa nykytilanteesta ja dataa pitkällä perspektiivillä taaksepäinkin, niin sitä ei pitäisi minusta jättää käyttämästä. Vain sinä taidat olla se henkilö joka pystyy tämän asian jouhevasti kontaktiesi avulla selvittämään.
Ps. olen ollut siinä käsityksessä että valtiontalouden tarkastusviraston toimivalta ei riitä tutkimaan valtion omistamien osakeyhtiöiden toimintaa, mutta näin ei siis ole. 

"Näiden tarkastusten perusteella tarkastusvirasto katsoo ensinnäkin, että VR:n varoja on käytetty liiketoiminnan varjolla alue- ja muun tukipolitiikan välineenä. Liiketoimintaa harjoittavan VR:n junavaunuinvestointeihin
ja investointien määrään ja ajankohtaan ei tule suoraan puuttua. Tämä on tärkeää sekä valtionyhtiöiltä vaadittava
n toiminnan läpinäkyvyyden että VR:n harjoittaman liiketoiminnan markkinaehtoisuuden kannalta.".
Valtiovarainministeriö ei siis hyväksy tälläisiä "budjetin ohi juttuja" mitä tulee liikenneinfran pitoon.
Vr on siis merkinnyt jaettavaa osinkoa korvamerkityksi liikennehankkeeseen valtiovarainministeriön ohi.
Itse kyllä kannatan tätä mutta yleinen suuntaus on se että inframenot todellista myrkkyä valtiovarainministeriölle, vuosi vuodelta laskeva trendi.
Tästä on kyse

Kyselin vähän kaveriltani Peteriltä joka on pitkän linjan talousmies ja KTM mielipidettä Mikon Turun sanomissa olleeseen mielipidekirjoitukseen joka on täälläkin julki, Petri Sallisen 2.10 lisäämänä. Linkki suoraan Turun sanomiin:
 
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/682352/Valtionyhtiot++taseidensa+porttivahdit
 
Peter lausui seuraavaa:

”Osakeyhtiön tärkeimpiä tunnusluja ovat sijoitetun ja oman pääoman tuotto sekä omavaraisuusaste”.

”Omavaraisuusaste on yleensä riittävällä tasolla jos on noin 30-40%. VR sijoitetun/ oman pääoman tuotto on todennäköisesti (en ole katsonut) huono. Pääoman tuottoa voitaisiin todennäköisesti parantaa tyhjentämällä kassaa joten kirjoittaja on todennäköisesti oikeassa, nämä ovat kuitenkin yleisluontoisia juttuja joten yritystä pitäisi katsoa vähän tarkemmin lopullisten johtopäätösten vetämiseksi”.

Minusta maallikkona (Vaikkakin olen ollut yrittäjänä vuodesta 1990, ja ollut ”vääntämässä” yhden jos toisenkin tilipäätöksen) tuntuu kummalta, se että kun firman kassa pienenee ja omavaraisuus samalla laskee (esim. 80%:ta 30-40%:tiin) niin sillä on positiivinen vaikutus yrityksen tunnuslukuihin. Em. seurauksena yrityksen (esim. VR:n) pääoman tuotto  kasvaa, joka on siis positiivinen tunnusluku yrityksen tilinpäätöksessä?, ja josta asiasta yrityksen tilintarkastajat ovat mielissään.   

Ajatuksen taustalla lienee se oletusarvo, että kaiken pääoman pitäisi tuottaa jotain, koska sen arvo jatkuvasti pienenee. Kassassa seisova raha menettää inflaation seurauksena jatkuvasti arvoaan, mikäli sitä ei sijoiteta mihinkään.

niin tuottoprosentti vs pääoma kylläkin kasvaa, tosin kylmä fakta on se että euromääräinen tuotto ei kasva senttiäkään, pikemmin laskee kun kulupuolella tapahtuu nousua. Onko tässä mitään järkeä? Ei mun mielessä.
Euroilla sitä eletään ei tuottoprosenteilla..
Esim. omistan kaksi velatonta konetta 2X150000 yht arvo 300000 Eur eli pääomia 300000 Eur, samalle myös yrityksen tase ja tuotto on 100000 Eur vuodessa , pääoman tuottoprosenti siis 33%.
Nostetaan pääoman tuottoa, myyn toisen koneen pois ja nostan osinkoina pois yrityksestä.(taseen kevennys) liisaan toisen koneen tilalle , maksan leasing-maksuja vuodessa 20000 Eur . Tuotto% pääomasta nousee 53%:een ja tuotto näillä kahdella koneella putoaa 80000:een euroon.
Vr:n tie tämä "80000" eur...

Itse näkisin VR:n ylipääomituksen suurimmaksi ongelmaksi quick ration suhteen current ratioon: VR:n osalta quick ratio on huikea, current ration ollessa onneton, mikäli yhtiön tasetta lähdettäisi keventämään.

Pointtini on se, että lafka pursuaa rahasta, eikä se oikein itsekään tiedä sitä, mitä kaikella fyrkalla tulisi tuottavasti tehdä. Paitsi maksaa bonuksia toimivalle johdolle. Mutta olkoon tämä bonusaihe nyt tässä.

Olen viimeisen viikon aikana laskenut kuvioita hieman lisää auki ja näistä on paljastunut mielenkiintoisia juttuja. VR toki tekee juuri niin kuin omistaja käskee (ja ehkä myös haluaa), siinä ei ole mitään väärin. Sen sijaan se on erittäin kummallista, että fyrkkaa poltetaan BKT- ja kt-tasolla hieman reilu miljoona euroa päivässä.

Jos joku ei tiedä mitä termit Current ratio tai Quick ratio tarkoittavat, tässä on selvitystä termeille.

Current ratio: mittaa yrityksen maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria tilinpäätöshetkellä. Luvun ideana on verrata nopeasti rahaksi muutettavien erien suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin. Maksuvalmiudella tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä maksuistaan ajallaan ja edullisimmalla tavalla. Hyvää maksuvalmiudesta kertoo mm. kassa-alennusten hyödyntäminen, kun taas heikosta maksuvalmiudesta kielivät maksuhäiriöt, erääntyneet maksut ja viivästyskorot.
Laskusääntö, Current ratio = ( vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit ) / lyhytaikainen vieras pääoma

Quick ratio: eli happotesti mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa. Yrityksen rahoituspuskurit eivät saa olla liian pienet, sillä tällöin yrityksellä ei ole käytettävissä varoja mahdollisiin yllättäviin menoihin.
Laskusääntö Quick ratio = ( Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit ) / ( lyhytaikainen vieras pääoma - lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut).
 
Eikö juuri näitä happotestejä ole tehty tässä vuoden sisällä Eurooppalaisissa pankeissa, etelässä enemmän ja pohjoisessa vähemmän.

Taseen keventämisessä on paljonkin järkeä.

Taseen omavaraisuusaste kuvaa sikäli hyvin yhtiön terveydentilaa, että pullea tase antaa virheellisen ja vaarallisen harhakuvitelman siitä että hyvinhän tässä menee, eikä tarvetta toiminnan tehostamiseen ole. VR:ssä tämä ilmenee niin, että toimihenkilöitä palkataan ja palkitaan kiihtyvään tahtiin. Lipunmyyjiä ja junahenkilökuntaa höylätään pois, mutta loisorganisaatio vain vahvistuu.

Kun VR kohtaa tässä kunnossa kilpailukykyisen haastajan, kassavirta tyrehtyy, mutta kuluja ei kyetä raskaiden rakenteiden vuoksi vähentämään kyllin nopeasti. Siinä tilanteessa miljardikassakin hupenee nopeasti. Niin kävi Nokian matkapuhelimillekin.

Yhteiskunnalle huilaava pääoma tuottaa suoraa tappiota. VR:n taseessa huilaavan pääoman varassa voitaisiin perustaa toinen rautatieyhtiö tai mitä tahansa muita yrityksiä, tai rakentaa teitä ja ratoja. Nyt niin ei tehdä, ei synny infraa eikä uusia työpaikkoja.

Laskeskelin tuossa nopeasti esimerkin, mikäli VR:n taseesta irrotettaisi 500 miljoonaa euroa ja se kohdistettaisi suoraan sähköistyksen laajentamiseen. Summalla sähköistäisi neljä rataosaa Iisalmi-Ylivieska-rataosan lisäksi. Nämä olisivat esimerkiksi Hyvinkää-Hanko, Siilinjärvi-Viinijärvi ja vieläpä siihen kylkeen Niirala-(Jns-)Uimaharjukin.

Tämä kaikki valtiolle niin sanotusti ilmaisella rahalla.

On täysin höpöhupua, että VR tarvitsisi tuollaista järjetöntä, lähes kahden miljardin tasetta tuleviin kalustoinvestointeihin, jotka sitä paitsi jakautuvat 20 vuoden aikajänteelle; normaalit yhtiöt hoitavat investointinsa kassavirralla, eivät ylipääomituksen turvin.

Olen joskus käyttänyt VR:n yhtiömuodosta termiä LOy. Se on käänteinen yhtiö julkisesta oy:stä: LOy on leikkiosakeyhtiö, julkisen osakeyhtiön ollessa Oyj. Huomatkaa muuten, että jokainen pörssiyhtiö on Oyj, mutta läheskään jokainen Oyj ei ole pörssiyhtiö.

laitahan vähän konkretiaa miten tapahtuu tämä 500 miljoonan nosto? Kassavarat n. 200 miljoonaa, jos luin oikein ton osarin. 300 miljoonan edestä myytävä jotain? Eli kassa tyhjäksi ja vetureita ja vaunuja myyntiin?
Tase on 1.8 miljardia siis omaisuuden arvo, kalusto ja kiinteistöt etc.

Ota nyt vaikka tuosta alkusavut:
http://vrleaks.wordpress.com/2014/03/27/a26032014/

olisko "alkusavut" toi 500 miljoonan vapaa pääoma? ;-)

Kyllä. Tuota analyysiä varten teimme laskelmia, haastattelimme lukuisia yritysrahoituksen proffia ja teimme tausta-analyysejä, joten uskon, että laskelmamme ovat hyvin lähellä oikeaa tasoa.

Jos toi ei riitä, lue myös tämä:
http://vrleaks.wordpress.com/2014/05/16/a16052014/

Tai jos tuokaan ei piisaa, tässä lisää luettavaa:
http://vrleaks.wordpress.com/2014/06/07/a07062014/

Ja mikäli vieläkään pravdakroppa ei ole tullut kylläiseksi numeroista, aina kannattaa lukea tämä virallinen totuus:
http://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/Cb8U0Q/nKqz1PqhQK2xZ7IxKhloSg/vrgroup_vuosikertomus2013.pdf