Resiina-keskustelu

Tuoreen Aamulehden printtiversio uutisoi VR Groupin haluavan eroon sisävesiliikennebisneksestä. Uutinen kuulostaa aprillipäivän otsikolta, mutta totta se on.

VR Group omistaa 8,3 % Hämeenlinnan ja Tampereen välistä sisävesiliikennettä pyörittävästä Suomen Hopealinja Oy:stä ja nyt VR:llä on havahduttu siihen, ettei sisävesiliikenne ole yhtiön ydinliiketoimintaa. Viestintäpäällikkö Mika Heijari ilmoittaa osuuden olevan myynnissä heti kun halukas ostaja ilmaantuu.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tuollainen rautatieoperaattorin omistus oikein perustuu. Onko niinkin vanhoja peruja kuin Valkeakosken liikenteen hoitamiseen Toijalan satamasta?

Liittyykö omistus 60 luvulla suosittuun konseptiin nimeltä "rengasmatka". Siinähän taitettiin matkaa eri kulkuvälineillä, faijavainaa vei meidät pikkuproidin kanssa sellaiselle, reissu alkoi lennolla Helsingistä Poriin (Convair Metropolitan). Välillä oltiin Turussa, välillä Tampereella ja Hämeenlinnassa, myös junalla ja laivalla (hopeasiipi) mentiin, en nyt muista missä järjestyksessä, Hämeenlinnassa käytiin ainakin limpparilla ”HanssinJukassa” eli DC 2 koneeseen rakennetussa kahvilassa. Ps. HanssinJukka on entisöity alkuperäiseen kuntoon (ei lentäväksi), lähes kaikki osat ovat alkuperäisiä. rahaa paloi talkootyön lisäksi 150 000 euroa. Ilmailupuolella on aivan eri tatsi kunnostaa museokoneita, ottaen vielä huomioon että aihiot ovat todella karuja. Niitähän on paljonkin esillä eri ilmailumuseoissa. Rautatiepuolella on hiljaisempaa, mistähän se johtuu. Minusta on suuri häpeä että yhtä 50-luvun "Pendoa" eli Dm 4:tä ei ole saatu säilytettyä arvoisessaan kunnossa. No nythän Haaapamäellä tehdään upeaa duunia että  saadaan edes yksi "porkkana" liikenteeseen.

Dm4 ja kiitojunarunko olisi ollut todella hieno 150-vuotisjuhlassa vertailukohtana Pendolinoon. Todella harmillista, ettei kiitojunista ole jäljellä muuta kuin rappiotilassa olevat Hr11 ja KCik 2071.

Sekin olisi kova sana, jos molemmat olisi yhteenliitettynä rautatiemuseon sisätiloissa (KCik perä seinää vasten), edes ulkoisesti kunnostettuna, ihan ylimaalattuna...tämä ei ole piikki millekään osapuolelle, vaan toteamus.
Käytyäni taannoin Haapamäellä ja nähtyäni Porkkanaprojektin, ei voi kuin todeta että on mahtavaa kun on ihmisillä virtaa tuollaiseenkin projektiin :)

Hopealinjan historiikki vuodelta 1999 kertoo seuraavaa:

- Ensimmäinen Laiva Oy Matkailu perustettiin 1939 ja siinä oli Matkaravinto Oy mukana 15/40-osuudella. Tämän yhtiön toiminta jatkui vuoteen 1947 saakka.
- Yritys perustettiin uudelleen 1949. Tällöin VR ei vielä ollut osakkaana. Historiikki ei kerro, koska VR tuli mukaan.
- Markkinointinimeksi Hopealinja.
- Vuonna 1955 oli myynnissä 26 erilaista rengasmatkaa, joista 17:een sisältyi laivamatka Hopealinjan laivoilla
- Vuonna 1965 Valtionrautateiden omistus oli 38%. Muita osakkaita olivat mm Matkaravinto (5%) ja Esso (4%)
- Vuonna 1999 oli VR:n omistusosuus laimentunut 8,32 prosenttiin

Vuonna 2008 yhtiö vaihtoi nimekseen Suomen Hopealinja Oy

Eikö VR ole joskus omistanut hinaajakin sisävesillä, joita olisi käytetty joissain sillanrakennustöissä, mutta että niitä olisi sivutoimisesti vuokrattu uittotöihin?

t. Rainer

VR:n entisiä höyrylaivoja taitavat olla yhä käytössä olevat s/s Lauri ja s/s Antero. Onko muita? VR:n laivaston alusten nimet taisivat olla tuollaisia etunimiä. Lisäksi oli iso armaada proomuja perävaunuina. Niitäkin on olemassa.

Vr:n laivasto kuljetti halkoja proomuissaan, jota hinaajat vetivät. Esimerkiksi Kuopiossa oli suuri halkovarasto Kallansiltojen vieressä, josta halot kuljetettiin eteenpäin rautateitse ainakin Kuopion varikolle ja mahdollisesti muuallekin.

Moni asia kyseisen konsernin toimissa ja omistuksissa herättää kieltämättä kysymyksiä.


VR:n tilinpäätöksiä ja vuosiraportteja läpi kahlaamalla herää vielä tätäkin suurempia kysymysmerkkejä. Kaikkein hämmentävintä tässä on se, että omistaja tuntuu nauttivan yhtiön toimivan johdon luottamusta, ei siis toisin päin, kuten asian pitäisi tosiasiassa olla.

--