Resiina-keskustelu

Pyytelen tietoja, kuvia, piirroksia, Eis-vaunusta. Sen katto-ja alustakapistuksista. Mieluimmin sähkövalaistusversiosta. Joiden numerot olivat jossain vaiheessa 22107- ..109. Vuoden -33 mustasta kirjasta, johon oli jälkeenpäin nuo merkitty sähköisiksi. Ja jossa vaunuja oli 10 kpl. Vaunuja tehtiin sen jälkeen lisää. Org:n sivuilta löysin pari hassua kuvaa, eivät paljon auta.

Puskimineen 20,80 m alustalle ei ole tehty muita sairasosastolla varustettuja Ei vaunuja kuin nuo 10 kpl vuonna 1929 numerosarjaan 22107 - 22116 (alkuperäisillä numeroilla 2959 ... 2969). Myöhemmin nuo vaunut siirrettiin Eis -sarjaan, jolloin niiden numeroiksi muutettiin 22701 - 22710. 1950-luvun alussa tehtiin toinen sarja puskimineen 21,18 m eluskehyksille ja näiden numerosarja oli 22721 - 22735. Tämä viimeksi mainittu sarja oli kokonaan sähkövalaistuksella varustettu. Sen sijaan Eis vaunuista 22701 - 22710 oli sähkövalaistuja vain 22701 - 22703. Vanhempien vaunujen paikkaluku oli 86 (+8 paikkaa sairasosastossa) ja uudempien 60 (+ 7 paikkaa sairasosastolla.

Eli Eis sarjatunnuksella vaunuja on ollut vain numerosarjassa 22701 - 22735.

"Musta kirja" ilmoittaa sairasosastolla varustetut Ei-sarjan vaunut 22107-22109 muutetun sähkövalaistuiksi — muutos tehtiin ilmeisesti ennen sarja- ja numeromuutosta. Muutos näkyy kattokalusteissa ja aluskehyksen varusteluissa. Aluskehyksestä poistettiin valokaasusäiliöt ja tilalle asennettiin akkulaatikko ja generaattori.

Katolla muutokset voitiin toteuttaa (ainakin) kahdella tavalla. Valitettavasti aiheesta on säilynyt hyvin vähän tietoa. Tässä joudutaan siis spekuloimaan, kun täysin varmaa tietoa ei ole. Sähkövalaistuissa vaunuissa ei tarvittu yhtä paljon ilmanvaihtoon liittyviä torpedotuulettimia  kuin kaasuvalaistuissa vaunuissa. Todennäköisesti kaasuvalaistuissa vaunuissa tarvittiin sähkövalaistuja vaunuja enemmän korvausilmaa, koska kaasuvalo palaa liekillä. Esimerkiksi Ek-sarjan kaasuvalaistussa vaunussa tuulettimia on toistakymmentä, mutta sähkövalaistussa vain neljä.

Katolla tapahtuneet muutokset valaistusremontin yhteydessä ovat myös riippuvaisia siitä, missä vaiheessa muutokset tehtiin. Tehtiinkö samalla koko kattoa koskeva kateremontti vai ei. Jos tehtiin täysremontti, jolloin koko kate uusittiin, voitiin samalla vähentää ylimääräisten torpedotuulettimien määrää. Jos ei tehty, niin kaasuvalaisimien ilmanottoventtiilit ainoastaan poistettiin, mutta torpedot jätettiin paikoilleen kuten kaasuvalaistussa vaunussa. Joskus näkee vaunujen katolla kaasuvalaisimen ilmanottoventtilien nysät, jotka on katettu katemateriaalilla, joskus nysätkin on poistettu ja aukot peitetty katemateriaalilla.

Pienoismallin rakentamista silmälläpitäen yksinkertaisinta olisi asentaa torpedot kuten kaasuvalaistussa, mutta jättää kaasulamppujen ilmanottoventtiilit pois. Jos taas haluaa puhtaan sähkövalaistun kattovarustelun, niin sitä varten joutuu päättelemään torpedo-tuulettimien sijoittelun ellei kuvamateriaalia ole. Apuna voi käyttää vastaavanpituisten päivävaunujen kattokaaviota. Joitakin lainalaisuuksia sijoittelussa on, joskaan lainalaisuudet eivät ole aukottomia tai täysin johdonmukaisia. Tuulettimet sijoitetaan usein käytävälinjan mukaan. Sivusta katsottuna usein ikkunoiden väleihin. Tässä on pidettävä huoli siitä, että tuuletinta ei sijoita väliseinän kohdalle. Jokaisessa vessassa on yksi tuuletin, joka siis poikkeaa käytävälinjan sijoittelusta. Sairasosatossa todennäköisesti oli yksi tuuletin. Tämän kokoisessa puhtaasti sähkövalaistussa vaunussa katolla olevien tuulettimien määrä on luokkaa 8-10 kappaletta. Mitään täysin varmaa tietoa asiasta ei ole — apuna kannattaa käyttää mustan kirjan piirustusta, josta näkee vessojen ja käytävien paikat. Akkulaatikko kannattaa sijoittaa samalla tavalla kuin muissa samanlaisille aluskehyksille rakennetuissa vaunuissa.

Generaattorin osalta akseligeneraattori lienee yleisempi (=todennäköisempi) kuin hihnageneraattori.

Vanhemmista vaunutyypeistä (=ennen sotia rakennetuista) on ylipäätään erittäin vähän säilynyttä tietoa. Kuvalaattapiirustukset eivät yleensä sisällä tietoa kattokalusteista. Konepajapiirustuksiin törmää todella harvoin. Asiaa kannattaa toki tiedustella myös rautatiemuseosta.

Kiitos, siltä asia vaikuttaa. Akkukotelokin näyttäisi olevan erilainen, kuin tyypillisesti. Onpahan purtavaa.

Ja yksi mahdollisuus pohdintaan sähkövalaistun Eis vaunun varusteista on tutkia, löytyykö saman rakennusajankohtana rakennetusista, alun perin kaasuvalaistuista, ja sähkövalaistuiksi (  muutetuista 100 paikkaisista Ei vaunuista kuvia. Jossakin vaiheessa sähkövalaistuksi muutettuja 100 paikkaisia vaunuja ovat esim. 22121, 22126. Nämä vaunut ovat muutaman vuoden uudempia kuin Ei vaunut 22107 - 22116 (Eis 22701 - 22710)

Kaasuvalaisimien ilmanottoventtiilien poistamisesta löytyi vielä yksi ratkaisu. Ei-sarjassa 22601-22641 venttiilien jättämät aukot peitettiin metallikuvuilla (ainakin osassa vaunuista), kun kaasuvalaistuksia muutettiin sähkövalaistuiksi.