Resiina-keskustelu

VR palkkaa Kehäradan valmistumisen vuoksi runsaasti lisää henkilökuntaa. Myös osa vanhoista työnkuvista muuttuu.

VR:n lähiliikennejohtaja Topi Simola kertoo, että lähiliikenteeseen palkataan tänä vuonna 240 uutta työntekijää.

Samalla VR on myös uudistanut joitakin toimenkuvia. Aiemmin junissa kiireapulaisina konduktöörien kanssa työskennelleille junamyyjille ei ole enää tarvetta. Junamyyjien tehtäviin kuului asiakaspalvelu. Konduktöörit hoitavat junissa asiakaspalvelun lisäksi junaturvallisuuteen ja -tekniikkaan sekä junaliikenteen hoitamiseen liittyviä tehtäviä.

Simolan mukaan junamyyjien poistamisen jälkeen VR:llä on vain yksi työnkuva, joka on lähiliikennekonduktööri. Ruuhka- ja yöaikoina junissa saattaa olla kaksi konduktööriä, mutta pääasiassa konduktöörit työskentelevät yksin.

VR tarjosi kaikille noin 50 junamyyjälleen mahdollisuutta hakea lähiliikennekonduktöörien koulutukseen. Heistä 25 jatkaa lähiliikennekonduktööreinä.

Osa junamyyjistä irtisanoutui itse ja osa ei halunnut hakeutua uuteen tehtävään. Yhteensä 19 junamyyjää jouduttiin irtisanomaan, koska he eivät täyttäneet lähiliikennekonduktöörin tehtävään liittyviä vaatimuksia.

- Tämä on tietenkin ikävä tilanne. Kaikki eivät läpäisseet niitä vaatimuksia, joita tehtävä edellyttää. Yksi tällainen vaatimus on esimerkiksi kielitaito, Simola kertoo.

- Kehäradalla on tunneliosuuksia ja turvallisuuden kannalta on oleellista, että henkilökunta kykenee opastamaan matkustajia itsenäisesti poikkeustilanteissa. Junahenkilökuntamme tulee kyetä kiertämään jokaisella lähiliikenteen linjalla ja Kehäradan myötä tämä ei olisi enää junamyyjille ollut mahdollista.

Yhteensä VR:llä on noin 400 konduktööriä lähiliikenteessä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012819104940_uu.shtml

Lähiliikennjohtaja Simola voinee kertoa myös sen, miksi yhtäkkiä lähikseen tarvitaan neljännestuhatta uutta työntekijää? Mistähän voinee johtua Topi, mistähän...  :-[

Lähiliikennejohtaja heittäytyi tietysti kai vain vaatimattomaksi, kun ei lausunut perään esimerkiksi "VR tässä vain nöyränä kantaa vastuunsa Suomen heikosta talous- ja työllisyystilanteesta palkkaamalla rutkasti väkeä"  8-)

Iltalehden otsikko ja osin tekstikin on siitä harhaanjohtava, ettei lähiliikenteessä suinkaan ole jatkossa pelkästään konduktöörejä. Siellä on jatkossa lähiliikennekonduktöörejä, joiden koulutus ei ole lähimainkaan yhtä kattava kuin oikeilla konduktööreillä on ollut. Käytännössä ovat edelleen junamyyjiä, pienellä lisäkoulutuksella. Aiemmin tämä tunnettiin projektinimellä junamyyjä+. Perinteistä konduktöörin ammattia ei enää tulevaisuudessa ole lainkaan.

Tehtävänimikikkailulla ollaan siis saatu vaikutelma, että työntekijöiden koulutustasoa parannetaan, vaikka kokonaisuudessaan se on suorastaan romahdutettu. Vähän kuin sairaaloista poistettaisiin lääkärit, ja nimitettäisiin sairaanhoitajat "sairaalalääkäreiksi" pienellä lisäkoulutuksella.

Eikä siten voine olla vaikuttamatta palkkaukseenkaan. Vähentyneen vaatimustason mukaisesti.

2017 loppunee sitten enemmän konnarivirkoja. Jääkö R, H ja Z-juniin vielä lähiliikennekonnarit vai siirtyvätkö nämä kaukoliikennepuolelle ja lähiliikennekonnarit saavat kaikki kenkää?

Vähän jäi epäselväksi poistuvatko perinteiset konduktöörit muualtakin kuin lähijunista.
Ilmeisesti niin on. Kun juna hyyttyy korpeen, tulee kännykkäänsä alati raplääville viesti:
Pieniä ongelmia liikenteessä. Tarkempia tietoja WWW...

Ja viesti jatkuu näin: "Huomioithan, että tämä viesti on toimitettu automaattisesti, eikä viestiin voi vastata."

Tuo uutinen koski ainoastaan lähiliikenneyksikköä (mikä toki uutisesta ei riittävällä selkeydellä käynyt ilmi). Uutinen ei ota kantaa siihen, mitä mahdollisesti "kaukopuolella" tapahtuu tulevaisuudessa.

Asiakaspalvelussa olevilta junamyyjilä ei vaadita kielitaitoa, mutta junaturvallisuuteen ja -tekniikkaan liittyviä tehtäviä hoitavilta konduktöreiltä vaaditaan. Eikös tuo ole vähän niinkuin takaperoista?

Junaturvallisuustehtäviin kuuluu liikenneviestintä. GSM-R ja niin edelleen. Liikenneviestintään vaaditaan lähes äidinkielentasoinen suomen kielitaito.

Eikös tässä uudistuksessa nimen omaan haluta parempaa kielitaitoa, vai käsitinkö väärin?
Muutama sana ruotsia, englantia ja venäjää on suotavaa. Rauma ja tampere ovat bonusta.

Niin, tähänkin väliin voisi kai mainita, että kauko- ja lähiliikenne on eriytetty toisistaan organisatorisesti ja ne toimivat nykyään ikään kuin kaksi eri firmaa. Vähän olen katsellut noita alennuslippujen voimassaoloja, että mahtaako kohta VR junaliikenne alkaa kilpailla hampaat irvessä VR lähiliikenteen kanssa vaikkapa Lahteen ja Tampereelle suuntautuvista matkoista? :)

Edelleenkään en ymmärrä: Miksi asiakkaiden kanssa asioivilta asiakaspalvelutehtävissä olevilta junamyyjiltä ei vaadita kielitaitoa? Kielitaitovaatimuksella ymmärrän tarkoitettavan enemmän kuin vain suomen kielen taitoa.
Ts. asiakaspalveluun on päässyt ilman kielitaitoa, mutta asiakaspalvelun lisäksi teknisiä liikenneviestinnän tehtäviä suorittavilta konduktööreiltä on edellytetty kielitaitoa.

Edelleen pidän tätä takaperoisena: Miksi asiakaspalvelussa ei tarvita kielitaitoa, mutta teknisissä tehtävissä tarvitaan? 

Tässä sanalla "kielitaito" taidetaan tarkoittaa erittäin sujuvaa suomen kielen taitoa, eikä vieraiden kielten osaamista.
Sillä, että osaa vaikkapa kymmentä kieltä yhtä hyvin kuin keskivertosuomalainen ruotsia, pääsee jo oikein pitkälle asiakaspalvelutilanteessa. Mutta jos sellaisella kielitaidolla pitäisi lähteä junaturvallisuuteen liittyvistä asioista puhelimitse jutustelemaan, oltaisiin vaarallisilla vesillä.

Junalipun myyminen ja hyvien huomenien toivottaminen on varmasti helpompaa vieraskieliselle työntekijälle verrattuna esimerkiksi poikkeustilanneviestintään, vai mitä mieltä olet?

Poikkeuksena lähiliikennealueella ovat veturivetoiset lähijunat, jotka kuuluvat kaukoliikenneyksikön alaisuuteen ja joita ajavat kaukoliikenteen kuljettajat. Tämä koskee myös Riihimäen junia, vaikka ne eivät edes poistu lähiliikennealueelta. Onkohan näissä ns. Eil-junissa myös kaukoliikenteen konduktöörit?

VR Lähiliikenne ei liikennöi Tampereelle saakka, vaan R-junat muuttuvat Riihimäellä lähiliikenneyksikön junista kaukoliikenneyksikön juniksi ja päinvastoin lennosta. Samalla vaihtuu ainakin kuljettaja, mahdollisesti myös konduktööri.

Lippujen kelpoisuudesta voisi mainita, että vaikka lähiliikenneyksikön liput eivät kelpaa kaukoliikenneyksikön junissa (pl. em. ns. Eil-junat), niin toisin päin kelpaavat edellyttäen, että matka ulottuu lähiliikennealueen ulkopuolelle, ja toki vain lippuun merkityissä junissa. Uusi mielenkiintoinen ilmiö on, että VR:n matkahaku näyttää Helsingin ja Tampereen väliset taajamajunat sekä ilman vaihtoa että vaihdollisena Riihimäellä, ja näillä on jopa eri hinta!

On.



Molemmat vaihtuvat.

"Liikkuvaa työtä mahtavassa porukassa - haluatko töihin parhaimillaan 160 kilometriä tunnissa kiitävään maisemakonttoriin?" http://sivut.monster.fi/vr/.


"Haemme uutta väkeä kehäradalle" http://vimeo.com/112700277

Sallittakoon pieni off topicoitumiseni, kiitos.

Nyt kun lähis ja kauko ovat täysin erillisiä yksiköitä, miten hommat skulaavat poikkeustilanteissa? Eli vaikkapa siten, että pohjoisesta tuleva IC paikkaisi syystä tai toisesta R-junaa Riksun eteläpuolella ja pysähtyisi R-junan pysähdyspaikoilla. Voidaanko näin enää nykyään joustaa, vai joutuvatko perutun R:n matkustajat odottamaan seuraavaa H:ta tai seuraavaa R:ää?

Toisin sanoen, toimiiko lähi- ja kaukoliikenneyksiköiden yhteistyö missään mittakaavassa enää nykyisin?

Kyllä, yllättävänkin suuressa mittakaavassa.

Milloin konduktöörit poistetaan Dm-12-junista? Ainakin tänä talvena on vielä ollut...

Kaikista Dm12-junistahan konnarit eivät tule poistumaan, vain yhdellä yksiköllä ajettavista.

Neljä viikkoa sitten Petäjävesi-Jyväskylä-junassa oli yksi vaunu ja konduktööri. Oli hyvin täyttä, vaikka oli maanantai, tosin loppiaisaatto.

Haettavien suureen määrään voinee vaikuttaa se, että kun lukee hakuilmoituksen tarkkaan, voi todeta työpaikkojen olevan osa-aikaisia.