|
Otsikko: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Oskari Kvist - Helmikuu 02, 2015, 20:00:52 http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/finnpulp-suunnittelee-kuopioon-jattilaismaista-sellutehdasta/1979580
Lainaus Kuopioon on suunnitteilla jättiläismäinen sellutehdas. Tehdas maksaa 1,4 miljardia euroa. Hankkeen takana on suomalaisomisteinen yhtiö Finnpulp. Tehtaan kapasiteetin on määrä nousta 1,1 miljoonaan tonniin havusellua. Kyse olisi toiseksi suurimmasta sellutehtaasta Suomessa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Tehtaan rahoitus ei ole vielä varmistunut, mutta neuvotteluja käydään parhaillaan kotimaisten ja kansainvälisten sijoittajien kanssa, kertoo Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson. Yhtiön mukaan Suomen vajaakäytössä olevat metsävarat tarjoavat erinomaisen raaka-ainepohjan alan jätti-investoinnille. Puuta tiedetään riittävän myös selluteollisuuden muiden suunnitteilla olevien investointien toteutuessa, Finnpulp arvioi tiedotteessaan. Sellutehtaan rakentaminen perustuu yhtiön mukaan pehmopaperien ja pakkausmateriaalien kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. Kuopion elinkeinojohtajan Heikki Ryynäsen mukaan kaupunki on osoittanut tehtaalle 100 hehtaaria tonttimaata Sorsasalosta, jossa sijaitsee jo Powerfluten eli entisen Savon Sellun tehdas. Sellun lisäksi tehtaan on määrä tuottaa mäntyöljyä ja sähköä. Tuotetun sähkön osuus nousisi yhteen prosenttiin Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Finnpulpin omistavat yksityishenkilöt, joilla on metsäteollisuustausta. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/kuopion-jattitehdas-tulee-sorsasaloon/1979600 Lainaus Jättimäinen sellutehdas on suunnitteilla Kuopion Sorsasaloon, johon hankkeelle on varattu noin 100 hehtaarin alue. - Alue on Sorsasalossa Karelian entisen parkettitehtaan takana ja Savon Sellun välissä, kertoo Kuopion kaupungin elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen Savon Sanomille. Tehdas maksaa 1,4 miljardia euroa. Hankkeen takana on suomalaisomisteinen yhtiö Finnpulp. Supertehtaan kapasiteetin on määrä nousta 1,1 miljoonaan tonniin havusellua. Kyse olisi toiseksi suurimmasta sellutehtaasta Suomessa. Siitä milloin rakentaminen alkaa, ei vielä ole tietoa. Sorsasalo on Pohjois-Kuopiota. Sen länsipuolella on ravirata ja itäpuolella tehdasaluetta. Vaikuttaisi äkkiseltään siltä, että tämän kompleksin toteutuessa tarvitsee Sorsasalon raiteistoa laajentaa. Puu on suunniteltu tuotavaksi pääosin rekoilla, mutta tulevat sellun kuljetukset (suuruusluokka 1,1 milj. tn/vuosi) luultavasti menevät rautateille. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Helmikuu 02, 2015, 21:05:12 Etenkään sisämaassa ei sellun keitto kannata muistan tässä taannoin hoetun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_paperiteollisuus#Lakkautetut_sellutehtaat Kaskisten sellutehdas, 450 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 13.3.2009) Tervasaaren sellutehdas, Valkeakoski, 235 000 t/a sulfaattisellu (suljettu joulukuussa 2008) Kemijärven sellutehdas, 250 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 27.4.2008) Tervasaaren sulfiittisellutehdas/sap-sellulinja (suljettu 2007) ja nyt vireillä (ei toteutuspäätöstä) siis Äänekosken biotuotetehdas (Metsä Group) Kuopion sellutehdas (Finnpulp) Näin ne suhdanteet ja liike-elämän trendit menevät - välillä yhtä ja hetken päästä toista. Työtä ja toimeentuloa metsäteollisuus kuitenkin tulee tarjoamaan jatkossakin. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Riku Outinen - Helmikuu 02, 2015, 21:48:58 Etenkään sisämaassa ei sellun keitto kannata muistan tässä taannoin hoetun. Näin ne suhdanteet ja liike-elämän trendit menevät - välillä yhtä ja hetken päästä toista. Työtä ja toimeentuloa metsäteollisuus kuitenkin tulee tarjoamaan jatkossakin. Onhan se mielenkiintoista, miten tehtaita laitettiin kylmäksi. Tänä päivänä sellu ja kartonki ovat metsäteollisuudelle erittäin, erittäin kannattavaa bisnestä. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Mikko Herpman - Helmikuu 03, 2015, 00:49:49 Niin ne tilanteet muuttuu.. No kyllähän sen jokainen joka on sellutehtaassa käynyt ymmärtää, että sellua nimenomaan kannattaa viedä.. Se kun saadaan pirun tiukkaan pakettiin.. Tosin tulisiko vielä parempi kate myydä paperiksi jalostettuna. No toisaalta laatusellustahan saa sitten kuka vaan ajaa sellaista paperia kuin haluaa, noin muutamilla reunaehdoilla.
Vai kannattaisiko jalostaa vaan suoraan biodieseliksi ja muiksi bioöljyiksi.. Kuka osaa näitä laskea ja omaa kristallipallon.. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Markku Blomgren - Helmikuu 03, 2015, 22:43:38 Noiden vanhojen sellutehtaiden sulkemisen kyllä ymmärtää, koska ne olivat aika vanhoja ja perustuivat ymmärtääkseni kattilakeittoihin, eli panosprosesiin. Uudet sellutehtaat rakennetaan melkein järestään jatkuvatoimisella sellukeittimellä (sellainen korkea tornimainen rakennelma) johon pumpataan toisesta päästä esikäsiteltyä haketta ja keittokemiaalit, toisesta päästä otetaan ulos valmis massa josta poistetaan keittokemikaalit, valkaistaan jos tarpeellista ja kuivataan. Ko. laitoksella päästään suuriin tuotantomääriin kohtuullisen kompaktilla tuotantolaitoksella.
Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Tapio Nikula - Helmikuu 04, 2015, 10:43:08 Kun muutama vuosi sitten lopetettiin sellutehtaita, niin sellun hinta oli silloin romahtanut, koska maailmalla oli ylituotantoa. Siksi suljettiin jopa kohtuullisen uusiakin tehtaita kuten Kaskinen ja Kemijärvi. Nyt taas sellun hinta on huipussaan, koska Kiina ja Intia vetävät pakkauspahvia.
Ja sellun keitossa ollaan menossa taas suuriin eräkeittimiin, kun muutaman kymmenen vuoden ajan suosittiin jatkuvatoimisia Kamyrkeittimiä. Eräkeitin on helpompi hallita kuin jatkuvatoiminen keitin. Ja jos puulle tulevaa tuottoa lasketaan, niin puu kannattaisi myydä sahatavarana, siitä saa korkeamman tuoton kiloa kohti kuin paperista ja sellusta. Puuta ei kannata polttaa, jos sen saa kaupaksi muunlaisena tuotteena. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Jari Kuusinen - Helmikuu 04, 2015, 16:06:43 Kun muutama vuosi sitten lopetettiin sellutehtaita, niin sellun hinta oli silloin romahtanut, koska maailmalla oli ylituotantoa. Siksi suljettiin jopa kohtuullisen uusiakin tehtaita kuten Kaskinen ja Kemijärvi. Nyt taas sellun hinta on huipussaan, koska Kiina ja Intia vetävät pakkauspahvia. Lakkautusten lisäksi vuonna 2009 ehtivät olemaan Sunilan ja Uimaharjun sellutehtaiden piiput kylminä puolisen vuotta, Sunila ehti olemaan jo lakkautuslistallakin. Vaikutuksia tällä sellunkeiton taantumalla oli myös Suomen rataverkostoon: Uimaharjun ja Joensuun sekä Joensuun ja Niiralan väliset sähköistyssuunitelmat heitettiin Kaipolaan menevään junaan eikä uusia sähköistyssuunnitelmia ole sen koomin uskallettu piirrellä Itä-Suomeen. Mutta nyt ovat suhdanteet toisin - hetken aikaa, kunnes tulee taas tarve lomauttaa ja sulkea. Vuosi sitten yritettiin saada tuulta purjeisiin nostamalla esiin vanha idea Haapajärvelle Oksavan aseman lähelle rakennettavasta sellutehtaasta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/haapajärvi-haluaa-sellutehtaan-1.55220 Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Pasi Utriainen - Helmikuu 04, 2015, 17:10:32 Stora Enso investoi lisää Varkauteen. Tämän perinteisen teollisuuskaupungin kuihtumista pelättiin joku aika sitten, mutta nyt tulevaisuus näyttää taas valoisalta.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/stora-enso-investoi-lisaa-varkauteen/1980715 Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Oskari Kvist - Toukokuu 05, 2015, 22:59:15 Kuopion uudella sellutehtashankkeella on myötätuulta:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/kuopion-sellutehtaalle-kolme-uutta-kotimaista-sijoittajaa/2038616 Lainaus Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK lähtee mukaan Kuopion Sorsasaloon suunniteilla olevan Finnpulp Oy:n osakkaaksi. MTK:n ja kahden suomalaisen teollisen sijoittajan mukaantulo vahvistaa Finnpulp Oy:n hanketta, joka olisi Suomen historian suurin biotalousinvestointi. Investoinnin suuruus on 1,4 miljardia euroa. MTK sijoittaa Finnpulpin osakepääomaan 500000 euroa. Liitto päättää mahdollisista lisäsijoituksista myöhemmin. - Päätöksemme taustalla on vahva luottamus biotalouden kasvuun ja Suomen metsäsektorin kilpailukykyyn, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila liiton tiedotteessa. - Näemme, että globaalissa taloudessa tapahtuu merkittävä murros ja siirtyminen biotalouden aikaan. Maailma tarvitsee selvästi enemmän uusiutuvista luonnonvaroista kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita. Tässä vallankumouksessa haluamme olla mukana, Marttila toteaa. Finnpulpin sellutehtaan investointihanke etenee aikataulussa. Yhtiön kevään aikana toteuttama ensimmäisen vaiheen rahoituskierros onnistui odotetusti, kun se sai kolme uutta merkittävää sijoittajaa, jotka edustavat kotimaista metsä- ja teollisuusosaamista. Toteutetun rahoituskierroksen päätyttyä Finnpulp aloittaa ympäristövaikutusten arviointiprosessin välittömästi. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa, joka ryhtyy valmistelemaan hankkeen edellyttämää kaavoitusta. Kuopioon suunnitellun tehtaan havusellun tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas tulee olemaan maailman suurin havusellun ja mäntyöljyn tuotantoyksikkö. Lisäksi se tuottaa merkittävän määrän muita biotuotteita. Biosähköstä valtakunnan verkkoon toimitettava osuus tulee olemaan noin yksi terawattitunti. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/mt-kaksi-sijoitusyhtiota-rahoittaa-myos-finnpulpin-tehdasta/2038794 Lainaus Myös sijoitusyhtiöt Ingman Finance ja Grizzly Hill Capital ovat päättäneet lähteä rahoittamaan Kuopion Sorsasaloon suunniteltua jättimäistä sellutehdasta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Ingman Finance on aiemmin meijerituotteistaan tunnetun Ingmanin suvun sijoitusyhtiö. Grizzly Hill Capitalin takana on Björnbergin metsäteollisuvun Gustaf Björnberg. Ingman Groupin toimitusjohtaja Robert Ingman kehuu lehden sivuilla Finnpulp Oy:n hanketta erinomaisen hyvältä näyttäväksi ja uskottavaksi. Hän korostaa, että yhtiö on mukana sijoittajana, ei metsäteollisuuden osaajana. Ingman ei ole vielä päättänyt kattoa sijoitukselle. Grizzly Capitalin on Myllykoski Oy:n UPM:lle vuonna 2010 myyneen Björnbergin suvun Gustav Björnbergin yhtiö. Hän on työskennellyt aikaisemmin sekä Myllykoskessa että UPM:ssä. Kolmannen uuden sijoittajan MTK:n sijoituksesta kerrottiin aikaisemmin tiistaina. Tämä vaikuttanee myös siten, että kun uusi tehdas pyörii, lisääntyvä tavaramäärä lisää vaihtotyöliikennettä Sellulle. Ehkä jopa järkevää olisi Sr3:n käyttö last mile-dieselmoottoreilla Sellulta Sorsasalon linjavaihteelle asti, sieltä vaihtotyönä Kuopio Tavaraan ja sieltä sitten junana kohdesatamaan ja päinvastoin.. Kenties, en tiedä olisiko tuollainen mahdollista. KuoT:lla tulee kyllä ratapihan käyttöaste selkeästi lisääntymään, joka tietysti on positiivinen asia harrastuksen kannalta. Tuleva sellutehdas luo siis vastavoiman Kuopion tavararatapihan pienentämisen paineille, jota ympäröivä asutus ja kaavoitus sille asettaa. Toisaalta, onhan Kuopiossa nyt muutakin tavaraliikennettä kuin sellun liikenne, kuten puutavarajunien kokoamista, Siilinjärven liikenne, yms. Kuopion kattavampaa ratapihauudistusta tuo hanke saattanee myös vauhdittaa, koska siihen tulisi myös elinkeinoelämä nykyistä enemmän hyötyjien joukkoon. Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Tapio Nikula - Toukokuu 11, 2015, 09:36:07 Kuopio tulee kilpailemaan raakapuuhankinnoissa Äänekosken kanssa. Sopiva raaka-aineen hankintasuunta Kuopioon lienee pohjoinen. Eli olisikohan tarpeellista alkaa funtsia Taivalkosken radan uudelleen avaamista ja perusparantamista. Tulevassa nousuhdanteessa avattaneen myös Mustavaaran kaivos uudelleen ja sieltäkin olisi tulossa rautatierahtia.
Otsikko: Vs: Kuopioon suunnitellaan jättimäistä sellutehdasta Kirjoitti: Juha Toivonen - Toukokuu 15, 2015, 07:20:45 Viimeaikojen uutiset suomalaisen metsäteollisuuden investointihankkeista ovat olleet enemmän kuin mielekästä luettavaa. Äänekosken sellutehtaan rakentamispäätös tuo Keski-Suomelle todellisen Jackpotin. Vastaavanlaisen lottovoiton saanee Ylä-Savo, mikäli Kuopion Sorsasaloon kaavailtu uusi sellutehdashanke toteutuu. Molemmat näistä hankkeista pohjautuvat sellun ulkomaisen kysynnän kasvuun, eli siis suomalaiseen vientiin, ja kumpikin näistä tuotantoyksiköistä tulee olemaan suurempi, kuin mikään vastaava aiempi suomessa. Ilahduttavaa on lisäksi, kuinka myös muita, joskin hieman pienempiä metsäteollisuusinvestointeja ollaan kaavailemassa maahamme. Mahdollisesti toteutuessan myös nämä osaltaan luovat työtä ja tarvetta toimivalle logistiikalle. Kenellekään ei liene epäselvää, kuinka kipeästi suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa juuri vientiteollisuutta. Vientimme ja sen kasvu ovat avaintekijöitä, mikäli aidosti tahdomme saada taloutemme uuteen nousuun.
Edellä mainitut investoinnit luovat toteutuessaan kysyntää myös kotimaisille logistiikka-alan yrityksille. Metsäteollisuus on eräs konkreettisimmista esimerkeistä suurten massojen ja tavaravirtojen toistuvaan kuljetustarpeeseen. Jotta logistiikka palvelisi em.kaltaisen teollisuuden tarpeita kustannustehokkaasti, tulisi erään perusasian olla kunnossa; Vain riittävän laaja kilpailu myös kuljetuksissa, mahdollistaa osaltaan kyseiselle teollisuudelle kyvyn tuottaa ja viedä tuotteitaan kilpailukykyisesti tulevaisuudessa. Viimeistään nyt olisi aika purkaa, tai ainakin aidosti minimoida kaikki ne esteet, joita mm. tähänastinen rautatieliikenteen monopoliasetelma on olemassaolollaan ylläpitänyt, niin, ettei VR:n ulkopuolisille toimijoille ole käytännössä ollut mahdollista osallistua tavaraliikenteen kilpailuun. Tämä on niin perisuomalainen toimintatapa, eli; - Tietyt monopolit eivät tunnu murtuvan koskaan – etenkin, mikäli niissä on Suomen Valtio joko kiistattomana hyödynsaajana, tai mahdollisesti omistajan ominaisuudessa. Allekirjoittaneelle on alan uutisointia sivusilmällä seuranneena, piirtynyt hyvin voimakas mielikuva siitä, kuinka nykyisen, - yhä edelleen suvereenin monopoliaseman omaava kansallinen rautatieyhtiömme, jarrutti aikoinaan kaikin mahdollisin keinoin, - ja yhä edelleen pyrkii toimillaan sanelemaan tulevan kilpailun pelisäännöt. Aika hyvin se on siinä onnistunut tähän asti. Tokihan näissä ongelmissa oma osansa lienee myöskin Trafilla, joka ei byrokratiaviidakkonsa puolesta millään muotoa pyri aktiivisesti edistämään todellisen kilpailun toteutumista rautatieliikenteessä. Eräänä konkreettisena esimerkkinä tästä voisi kai mainita ulkomaisten rautatiekalustovalmistajien mittavat ja lähes ylitsepääsemättömät tekniset yhteensopivuusongelmat suomen rataverkkoon ja siihen liittyviin (teknisiin) määräyksiin ja vaatimuksiin nähden. Toivottavasti viimeksi mainitsemani keinotekoiselta vaikuttava asetus- & tekninen määräyskikkailu on pysyvää historiaa suomessa. Kyllähän edelleen kuitenkin eräs varsin yleispätevä nyrkkisääntö on että; Logistiikka on luotu palvelemaan teollisuutta, ei päinvastoin. Maamme nykyinen ankea taloustilanne vain syventää kyseisen säännön merkitystä. |