Resiina-keskustelu

Mitä tapahtuu sähkölle, jonka Sm5 palauttaa ajolankaan, jos lähistöllä ei ole yhtäkään muuta junaa liikkeessä? Kulkeutuuko sähkö valtakunnanverkkoon ja minun kotini leivänpaahtimeen, vai käykö jotain muuta? Mitä?

Juuri näin.

Jos mietitään tarkemmin asiaa, on se myös toisinkin. Välissä on monta muuntajaa joista ensiö ja toisio on galvaanisesti erotettu toisistaan. Tällöin se nimenomainen sama sähkövirta ei tule sinne sinun leivänpaahtimeen. Muuntajan sydän indusoi sähkövirran toisiopuolelle, periaatteessa tyhjästä, mutta kuitenkin ensiön avulla.

Ei se sitä tyhjästä kehitä, vaan magneettikentästä. Joka taas on kehitetty toisesta sähkövirrasta.
Sähkövirta ei siis tule Sm5:stä leivänpaahtimeen, mutta sähkövirran idea tulee.

Kuten Tuukka totesi, tyhjästä ei tosiaankaan kehity mikään sähkövirta edes "periaatteessa", vaan se kehittyy aina muualta tulleesta energiasta. Eli Sm5:n korin liike-energia muutetaan ajomoottoreilla elektronien liike-energiaksi, ja muuntajan rautasydämessä tuo energia siirtyy magneettikentän värähtelynä toisiopuolelta ensiöpuolelle, jossa kyseinen näkymätön voima (energia) pistää elektronit taas liikkeelle. Tuukan mainitsema idea on sekin energia, eli siis sähkövirran (sisältämä) energia tulee Sm5:stä paahtimeen.

Veturin käyttäminen energian takaisinsyöttöön on sopivaa, koska ovat muutenkin valtakunnan sähköverkossa kiinni. Veturien takaisin syöttämällä energialla ei ole korvamerkkiä, valtakunnanverkkoon vain menee, siitä edelleen vaikka sitten johonkin leivänpaahtimeen. Samaa periaatetta taidetaan soveltaa sähköautoissa, niissä tosin jarrutus-liike-energiaa syötetään takaisin akkuihin päin. Se taas on pois valtakunnanverkkoa kuormittamasta, lataustilanteessa. Joko pidentyneenä latausvälinä, tai muuten.

Juurikin sitä tarkoitin että muuntajassa olevan sydämen magneettikentän avulla sähkövirta "siirtyy" ensiöstä toisioon. Tiedän sen että mitään ei synny tyhjästä, edes sähkövirtaa, mutta näköjään tuota kommentin ideaa ei tajuttu.

Tajuttiin kyllä (tai ainakin itse tajusin), mutta koin eksaktiuden tarpeelliseksi.

Sähkövirta ei edelleenkään siirry ensiöstä toisioon, vaan magneettikentän avulla siirtyy ainoastaan ensiöpuolen sähkövirran sisältämä energia. Tämä energia pistää toisiopuolen kupareissa sen sisältämät elektronit liikkeeseen, jota myös sähkövirraksi kutsutaan. MUUNTAJA EI JOHDA LAINKAAN SÄHKÖVIRTAA!

Eihän vesivirran pyörittämä vesimylly, joka pyörittää akselin toiseen päähän vesipumppua, siirrä akselin liikkeen avulla myllyä pyörittävää vesivirtaa pumpun puolelle, eihän?

Ensimmäisessä viestissä sanoinkin että muuntajan ensiö ja toisio on galvaanisesti erotettu. Toisessa viestissä siirtyy sana on lainausmerkin sisällä jotta maallikot tajuaa mitä tarkoitan.

Näiden asioiden kanssa on tullut väänneltyä jo useamman vuoden niin tiedän tasan tarkkaan toimintaperiaatteen, selittäminen vaan vaikeampaa, siten että muutkin tajuaa.

Jos vähän tarkempia ollaan, niin veturin muuntaja ei ihan riitä. Sitä ennen pitää ajomoottorien tuottama sähkö "muokata" 50Hz:n vaihtosähköksi, vieläpä tahdistettuna valtakunnanverkkoon.

Sähkö ei ole ainetta, eikä sitä sellaisena kannata ajatellakkaan. Mut mitä tapahtuu jos veturin tai moottorivaunun takaisin syöttämä vaihtovirta ei tahdistukkaan samaan vaiheeseen verkon kanssa, sanooko joku osa "POKS"?

Pitäisiköhän asia käsitellä kvanttielektrodynamiikan menetelmin, jotta päästäisiin Vorgissa vaadittuun tarkkuuteen? Mutta sitä keskustelua minä en juuri nyt jaksa aloittaa :)

Olisi oikeasti ihan mielenkiintoista. Täällä osataan usein ilmaista monimutkaisetkin asiat yllättävän kansantajuisesti.
Kerro! :)

Jos ei osaa jotakin asiaa selittää, sitä ei ole varsinaisesti ymmärtänyt.

Jos ei tahdistukaan, se on "poks"! Tahdistamista on joskus harjoiteltu, ammattikoulussa, kun itse käämitty 10kW:n romppanen laitettiin koekuormitukseen pyörittämään gentsua, joka sitten tahdistettiin koulun verkkoon syöttämään moottorin ottamaa tehoa takaisinpäin. Ei tullut ikiliikkujaa.  :)
"Poks":n suuruus sitten riippuu virtakapasiteeteista. Kun vastakkaissuuntaiset virransyötöt (vaihtosähköllä vaiheet) törmäilevät. Voisi hyvin verrata vaikkapa auton lyijyakkujen rinnankytkentään, navat vain käänteisinä. Siinä, varsinkin jos akut täysin varautuneet, virrat ovat satoja ampereita. Seurauksena entisiä akkuja ja happoja nurkat täynnä. Tyhjän akun virrat ei olekaan niin suuret. Kun tällöin akun elektrolyytti alkaa muistuttaa vettä, tai ainakin hyvin laimeaa happoa, se ei sähköä hyvin johda. Akun sisäinen vastus siis kasvaa varauksen huvetessa.